keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Pitää vissiin alkaa rakentamaan Nooan arkkia

Otsikon mukaisesti totesi yksi asiakas ehkä viikko takaperin töissä. Hän on ehkä ihan oikeassa.

Ikkunasta ulos katsellessa ei paljon ratsastus houkuttanut tänään(kään).. Monta viimeisintä syksyä on mennyt maneesitallilla (ja toki ilman hevostakin), joten tämä syksy todella koettelee päätöstäni pitää hevosta maalla,  kun kenttäkin on käyttökelvoton ja pellot lilluu vedestä.  Mutta hevosen hyvinvointi menee tässä tapauksessa oman mukavuuden edelle, enkä missään maneesitallissa täälläpäin ainakaan pysty tarjoamaan hevoselleni näin hyvää hoitoa ja lajityypillistä elämää. Lisäksi tämä paikka on kotiani lähellä, joka on myös tärkeä kriteeri tallipaikalle.


Kävin kotimatkalla kaupan kautta tarkoituksena ostaa itselleni kunnon sadehousut. Ostin lisäksi myös uuden urheilukerraston ja sitten löysin saapasosastolta sellaiset saapasnilkkurit, joista olen jo pitkään haaveillut.
Hintakaan ei niillä kengillä ollut päätähuimaava (30e), joten päätin ostaa ne lohdutukseksi huonosta säästä. Ne on varmasti sata kerta kätevämmät ratsastaa, kun saappaan reuna ei kokoajan tarraa satulan siipeen kiinni. Uusista kengistä sainkin sitten pikkuisen innostusta lähteä niitä tallille testaamaan!


Sadepäivän lohtuostokset..


Tallilla hain Taavin ulkoa, se kyllä huomasi minut, mutta ei tullut huuteluista huolimatta. Se kuitenkin lähti kävelemään vastaan, kun huomasi että tulen kuitenkin hakemaan. Sisällä päästin sen karsinaan ja heitin vähän heinää eteen ja annoin pellavapuuron.
Laittelin sen kuntoon ja virittelin estesatulan alle lisää toppausta, kun se on niin leveäksi jäänyt ja etugeeli on tällä hetkellä koulusatulassa (jonka onneksi pystyy kaventamaan). Taavi oli vähän kärttyisen oloinen, kun oli ruokaa edessä eikä oikein ollut innokas lenkille lähdöstä. Muutkin hevoset pääsivät sisään jo aikaisemmin.

Ajattelin käydä pehmeällä hiekkatiellä, mutta Taavi halusi mennä sinne latupohjalle, jossa Sanni oli sen kanssa käynyt. Mentiin sitten sinnepäin vaihteeksi, kun en ole siellä koskaan edes käynyt. Sompailtiin aika hyvän aikaa hiekkatien risteyksessä eri suuntiin, kun en oikein tiennyt mihin se lenkki siitä lähtee eikä Taavikaan lähtenyt oikeaan suuntaan.. :D Tulipahan sitten ravattuakin oikein kunnolla.
Lopuksi jäljistä päätellen suunta oli oikea, mutta yhdestä kohtaa Taavi halusi kovasti mennä metsään ja taas sitten mentiin. Sekin oli selvästi joku vanha latupohja tmv., mutta ei viime aikoina raivattu. Taavi olisi halunnut vieläkin poiketa ylöspäin vievälle polulle, mutta sanoin että mennään suoraan, että edes joskus päästään kotiin.

Onneksi se polku veikin tuttuun paikkaan ja takaisin sille tutulle tielle, joten ei tarvinnut kääntyä enää takaisin. Oltiin lenkillä varmaan melkein pari tuntia.

Tallissa laitoin märälle Taaville kuivatusloimet hetkeksi, vaikka sen mielestä se oli ihan turhaa hömpötystä.. Taavi söi heiniä sillä aikaa kun laittelin varusteet paikoilleen ja juttelin tallilla olleiden ihmisten kanssa. Tehtiin vielä perinteiset temput, kun Taavi niin kovasti niitä odotti. Kavio nousi paljon paremmin kun viime kerralla, joten Taavi on selvästi miettinyt asiaa. :)

Otin loimen pois ja se olikin aika hyvin imenyt kosteutta, vaikka märkähän hevonen oli edelleen. Harjailin vielä karvat suoraksi ja tarkistin jalat.


Kuivatuksessa (vasten tahtoaan, mut heinä lohduttaa) 

PS: Taavin Chia-siemenet ovat saapuneet postissa, voin lämpimästä suositella FitnessFirst-verkkokauppaa, nopea toimitus ja edulliset hinnat!
Meillä on kotonakin innostuttu Chia-siemenistä ja eilen jo turvoteltiin geelit itselle. Siemenessä oli minusta hieman kitkerä maku, mutta muuten se ainakin sopi omalle herkälle vatsalle hyvin.
Taavi saa maistaa sitä vasta ensi viikolla hiekanpoistokuurin merkeissä, kun kerkeän paremmin lomaviikolla sen oloa seurailemaan.


5kg Chiaa..

Siinä ne "geeliytyy", taaimmaista ei ole sekoitettu ja siksi siemenet pohjalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.