Parempi maha, parempi mieli

Taavi on saanut nyt lepäillä kaksi päivää mahansa kanssa ja tänään käytiin sitten testiajolla. Kupeet eivät hionneet ja mieli oli taas positiivinen, joten ehkä tässä uskaltaa jo vienosti hymyillä.

On muuten hurja ero Black Horsen ja Masterhorsen oluthiivalla, enkä nyt puhu edes siitä hinnasta.. Black Horsen oluthiiva on hajutonta, sahanpurun näköistä ainetta, kun taas Masterhorsen oluthiiva on keltaista, jauhemaista ja haisee voimakkaasti oluelle ja puuroon sekoitettuna tuoksuu erittäin herkulliselle. Ilmeisesti kuitenkin jo Black Horsenkin tuote toi apua, koska vasta tänään sain ruokaan myös tuota Masterhorsea. Hintaeroa purnukoilla on tosiaan melkoisesti, BH maksoi K-maataloudessa 14,50e/600g ja Masterhorse Päivölän Tilalla 24e/3kg! Tosin Agrimarketissa BH olisi maksanut "vain" 12,50e.

Tärkeintä kuitenkin on, että olo on taas parempi! Hyvää vappua siis!

Taavi nautiskelemassa tuoreesta lenkin jälkeen. Ihanaa, kun sen uskaltaa päästää irralleen ja narunkin voi jättää perään roikkumaan ilman huolta.

Ruokinnan palautus ennalleen, poikien maastolenkki ja rengasleikkejä

Ei olisi pitänyt muuttaa hyväksi havaittua ruokintaa, mutta minkäs teet. Olen jo muutaman päivän havainnut Taavin käytöksessä pientä takkuilua ja kupeet ovat satunnaisesti värähdelleet niihin koskettaessa. Tänään lenkillä sain vahvistuksen mieltä kalvaneeseen pelkoon; kupeiden hikoaminen on palannut. 

Vielä ollaan melko lievissä oireissa, mutta mysli poistui ruokinnasta samantien, tilalle otettiin vanha kunnon Greenline ja huomenna käyn ostamassa oluthiivaa (isompi tönikkä on jo tilattuna Päivölän Tilalta). Oluthiiva se taitaa ratkaisun avain sitten olla, se on kaikilla kolmella kerralla puuttunut ruokinnasta oireiden alkaessa. 

Toivon vain, että kerettiin reagoida ajoissa ja olo helpottuu menemättä enää pahemmaksi, koska vielä on liikkumisintoa ja mielikin kohtalaisen positiivinen, siis hevosella. 

Lauantaina Taavi piti kevyen päivän, käytiin vähän kävelyllä keräämässä marsulle ruokaa ja harjoiteltiin renkaan kanssa. Taavista vaan on niin kivaa seisoa renkaan päällä, ei niinkään laittaa jalkoja renkaan sisään. Saatiin kuitenkin ekan kerran jalat renkaaseen ilman, että minun tarvitsi nostaa niitä sinne, jee!

 

Tänään K kiipesi pitkästä aikaa ratsaille ja lähdettiin maastoon. Kierrettiin perinteinen maston lenkki. Loppulenkistä oli aika märkää ja upottavaa yhdessä kohtaa, mutta hyvin selvittiin. Taavi koetti kaiken sen tarpomisen ohella ahmia ruohotupsuja naamariinsa, se on ihan uskomaton.

Raviakin pojat menivät lyhyitä pätkiä ja vauhtia tuntui alkutahmailun jälkeen olevan. Taavi oli hyväntuulinen ja pirteä. 

Talvikarva on hyvää vauhtia irtoamassa ja on sitä nyt irti kuopsutettukin! Tällähetkellä on menossa varsin tylsä ja tyhmännäköinen vaihe, kun kaula on melkein kesäkarvassa ja muuten ollaan vielä koinsyömällä talvivillalla. Taavista on tulossa melko ruskea tänäkesänä, viime vuonna se oli paljon harmaampi! 

Pieniä iloja

Erittäin mahtava tunne, kun lämpimässä kevätauringossa ravailet hevosen kanssa pitkää hiekkatien suoraa poispäin kotoa ja hevonen haluaa liikkua eteen. Laukassakin se kiihdyttää pienestä merkistä vauhtiaan.

Joillekin arkipäivää, meille täyttä juhlaa! Toivottavasti myös jatkossa arkea. :)

Kuva viime kesältä

verikokeiden tulokset ja yhteismaastoilua sekä vieraita

Monenlaista on tässä viikon aikana kerennyt tapahtua, mutta en ole vain kerennyt kirjoitella. Uusi perheenjäsenemme on vienyt paljon aikaa tallin lisäksi, koska olemme totuttaneet sitä meihin kovasti. Myös toinen marsu on käyty "tilaamassa", kunhan sellaisia saapuu. 
Ne verikokeiden tuloksetkin tulivat jo muutama päivä sitten. Tosin ei ole kukaan soitellut, mutta tulokset tuli postissa ja paperissa teksti "kaikki normaaleja". En kyllä itse ymmärtänyt tuloksista juurikaan mitään, jotain koetin netistä katsella, melko tuloksetta. 

 

Tiistaina Taavi vietteli vapaata, kun se on nyt liikkunut niin reippaasti muiden mukana lenkillä. Se sai kunnon harjauksen ja luvan syödä ruohoa kentän laidassa silläaikaa, kun muut heppaset olivat töissä, hah.

Keskiviikkona lähdettin taas maastoon porukalla. Käytiin katsastamassa lähistöllä oleva laavu, jota saatiin lupa käyttää! Taaville laitettiin kärryt, mauno ja Camu pääsivät ratsain. Kärryihin sain kaveriksi Katan, joka neuvoi meille tietä.
Taavi säikähti yhdessä kohtaa ilmeisesti Marinaa ja edessä olleita autonromuja ja meinasi peruuttaa mäkeä alas. Kovalla komennuksella ja raipalla sain sen kuitenkin vaihtamaan suunnan eteenpäin ja sitten se liikkuikin sen jälkeen eteenpäin pelkällä äänellä. Käytiin laavulla kääntymässä ja tultiin sitten toista kautta takaisin, se oli kyllä enemmän sellainen kinttupolku, mutta Taavin kärryillä sinne uskalsi mennä. Hyvin se Taavi meni siellä umpimetikössäkin puiden väleissä, entinen työhevonen kun on. :)

Illalla vielä pääsin kipuamaan Väinön selkään, kun se viimein oli valmis ratsastettavaksi. Ihan vaan hetki käveltiin, käännyttiin ja tehtiin pari pysähdystä. Hyvin sujui. 

 

Tänään K:n äiti pääsi ratsaille pitkästä aikaa! Monta kertaa suunnitelma on mennyt puihin, milloin Taavi on sairastellut ja milloin on puuttunut kenkä tmv. Taavi tuli jopa portille vastaan pienen epäröinnin jälkeen.

Ratsastuksen kanssa vähän takelteli alkuun, mutta kun sain rohkaistua K:n äitiä komentamaan kunnolla, niin sitten Taavikin alkoi totella. Lopussa menivät jo ravissa kaikenlaisia koukeroita hyvässä yhteisymmärryksessä. Hienoa! Kuvia en valitettavasti muistanut puhelimella ottaa ja kamerakin jäi kotiin.

Ratsastuksen jälkeen Taavi sai vielä harjauksen ja pääsi sitten takaisin ulos.

Pääsiäisen viettoa hyvässä seurassa, ihanassa lämmössä

Se oli juuri ennen kuvaa oikein ryhdikkäästi korvat hörössä, mutta kun otat kameran, niin...

Pääsiäistä on vietetty ja lämpimistä keleistä nautittu. Taavin ruokavalioon on tehty myös tässä viikon sisään muutoksia (oluthiiva jätettiin purkin loppuessa pois, samoin Greenline-puuro on pikkuhiljaa jäämässä pois ja siirrytään kokonaan kuivaan ruokaan, joka sis. 2dl mysliä ja 1dl juureksia) ja nyt jännään, että tuleeko mahaoireita vai pysyykö olo hyvänä. Parina päivänä on ollut niin lämmintä ja on tehty reippaita lenkkejä porukassa, ettei hikoilusta ole voinut sanoa juuta tai jaata. Ilme on ainakin vielä pirteä ja jalka nousee, joten ei huolta!

Perjantaina Taavilla oli vapaa, joten eilen se tulikin oikein hörinän kanssa pihatosta, kun huutelin sitä portilla. :)

Käytiin ajolenkille porukalla, Camu ja Taavi saivat molemmat kaksi henkilöä kärryihin istumaan. Taavi vaan on niin onneton kävelijä, että jäi kokoajan Camusta jälkeen. Otettiin sitten ravilla kiinni ja se sopi Taavillekin hyvin. Lenkki sujui tosi hyvin, paitsi yhden traktorin kanssa meinasi käydä köpelösti. 

Traktori sattui tulemaan juuri sellaisessa kohdassa, että oli pakko pysäyttää Taavi, jolloin se ahdistui edestäpäin tulevaa traktoria, alkoi peruuttaa, jolloin kärryt alkoivat uhkaavasti lähestyä syvää ojaa. Pomppasin pois kyydistä ja nappasin pääpuolesta kiinni, tilanne rauhoittui heti, kiskottiin kärry ylös ojanreunalta ja jatkettiin matkaa. Sama traktori tuli myös uudelleen vastaan paluumatkalla, mutta silloin ei ollut mitän ongelmaa, koska Taavi sai kävellä eteenpäin ja menin vielä varmuudeksi viereen kävelemään. Edes samaan aikaan ohikiitänyt juna ei saanut Taavia hätiköimään. :)
Hiki tuli talviturkissa, mutta vain sopivasti ja Taavi saikin ekan hikipesun tänäkeväänä.

Otettiin myös pääsiäiskuvia. Taavia tosin kiinnosti enemmän ruoho, kun poseeraaminen. Ja ne jänönkorvat, siinä vaiheessa se alkoi jo anella armoa. :D

Kyllä siitä on rasvaa lähtenyt! Kaula on kaventunut ja säkä alkaa erottua. Karva vaan on kapisen näköinen nyt..

Tänään sitten käytiin maastossa yhdessä, mukana oli Camu, Taavi ja Mauno ratsastajineen. Lenkki meni hyvin, mitä nyt muut saivat odotella meitä käyntipätkillä. Ravissa me kyllä pysyttiin mukana. :) Käytiin näyttämässä  muillekin maastoja, mitä ollaan syksyn ja talven aikana löydetty, kun tuolla on tosi kivoja lenkkejä!

Taas oli lenkillä tullut vähän hiki ja Taavi sai syödä myös vähän vihreää. Nyt alkaa olla jo sen verran, että pääsee vähän makuun. :)

Kylmä-, lämmin- ja puoliverinen

Ja sama toisinpäin tullessa. ;)

Hyvää pääsiäistä!

 

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille lukijoille!

Ihan tavallista

Loppuviikko on mennyt ihan tavallisen arkisissa merkeissä. Torstaina käytiin lyhyellä maastolenkillä Marina-koiran ja Taavin kanssa. Taavi oli pirteä ja iloinen ja halusi ravata kotiinpäin yli kilometrin matkan, osa mentiin laukkaakin. Syötiin vähän vihreää ja nautiskeltiin.
Perjantaina menin tallille kiireiden takia vasta iltasella ja olin ajatellut Taaville vapaata, mutta hampaiden pesun ja iltapuuron jälkeen Taavi jäi portille tuijottelemaan. Ja kun katseltiin vuohien tekemisiä pihalla, niin Taavi käveli pihaton portille tuijottamaan. Päätin sitten ottaa sen hetkeksi kentälle juoksemaan, kun mulla ei ollut edes tallivaatteita.
Tyytyväisenä se sitten hölkytteli kenttää ympäri ja nosti molemmat laukatkin oikein pelkällä äänikomennolla. Rapsuteltiin ja syötiin vähän vihreää, sitten vein sen takaisin ulos. Edelleen olisi seura kelvannut! :)

Tänään kerkesin käydä vain pikaisesti tekemässä ruuan ja koska olin liikkeellä aamulla (väärään aikaan siis) ei Taavi tullut ollenkaan katsomaan portille vaan keskittyi omiin juttuihinsa. Huomenna sitten taas liikutaan. :)
Eläinlääkäristäkään ei kuulunut, enkä itsekään sitten viitsinyt vielä soitella, kerkee sitä ensiviikollakin jos ei ala kuulua mitään.

ponin ja terroristin ero: terroristin kanssa voi neuvotella

 

Yritin tänään ratsastella kaulanarulla ja samaan aikaan kentällä oli myös Mauno Nennan kanssa kaulanaruilemassa. Olin jo etukäteen miettinyt, että homma ei varmaan onnistu, kun Taavilla on muutenkin tapana keskittyä siihen mitä toiset tekevät jos kentällä on muita samaan aikaan.

Kuitenkin alku sujui vielä ihan ok, muutamia kertoja piti vähän suunnasta keskustella, mutta saatiin tosi kivoja pätkiä ja Taavi teki ympyröitä ja kolmikaarisia ravissa sekä käynnissä. Sitten se vain päätti, että nyt riittää. Ja sitten tosissaan riittää. Ihan turhaan koetin saada sitä enää kuuntelemaan, Taavi meni vain sinne minne halusi eikä lopuksi meinannut enää edes pysähtyä vaan haahuili ympäri kenttää oman päänsä mukaan. Välillä sain sen melkein kääntymään haluttuun suuntaan, kunnes Taavi taas lopulta kääntyi rauhallisin elkein ei-toivottuun suuntaan.

Sain lopulta riimun sille päähän ja sitten Taavi toimi taas kuin enkeli. tehtiin pitkiä pätkiä laukkaa ympyröillä ja lävistäjillä, nostoja oikealle käynnissä ja raviympyröitä. Kaikki sujui tosi kivasti jopa pelkällä istunnalla. Kokeilin kaulanarua vielä uudelleen, mutta ei toiminut edelleenkään.

Laukat pyörivät muuten tosi kivasti nykyään ja Taavi on muutenkin ollut reipas ratsastaa. Tänään laukka pyöri vielä oikein erityisen hyvin myös vasemmalle! Jotain positiivista siis, vaikka kaulanarun kanssa hommasta ei oikein tullutkaan mitään (paitsi tässä kyseisessä pätkässä se suostui ohjautumaan sinne, minne halusin). 

Kaulanarun kanssa pitänee harjoitella pienemmissä osissa ja rauhallisemmassa ympäristössä, lyhyempiä pätkiä. Taavi tuntuu kyllä tietävän mitä pitää tehdä, mutta jossain vaiheessa se vaan päättää olla kuuntelematta ja sen jälkeen asiasta on turhaa enää yrittää edes neuvotella. Melko ärsyttävää. :) Varsinkin, kun toisilla kerroilla (kuten silloin, kun Heli oli kuvaamassa) se kuuntelee kokoajan ihan hyvin ja sitten taas pari viime kertaa on päättynyt tähän samaan. Ensi kerralla kokeilen juoksuttaa sen alle irtona ja sitten vasta mennä kyytiin, kuten tein silloin Helin ollessa kuvaamassa.

Lisäksi heinäverkkojen laiton kanssa painittiin taas tänään, kun Taavi ei uskonut ollenkaan, että sen pitää häipyä. Hain lopulta piiskan ja sitten se häipyikin hippulat vinkuen ja kyseli kovinkin nätisti, että milloin saa tulla. Huoh. Mikälie uhmaikä sillä taas on.

PS: Tämmöinen muutti tallilta meille tänään! Vaati ihan pientä pohjustusta kotona, mutta lopulta kaikki se hokeminen ja Tossavaisesta puhuminen palkittiin ja sain luvan tuoda sen kotiin. ;)

Verikokeet otettu ja saatu taas uusi arvio kunnosta (+ ruoka-agressiota pitkästä aikaa)

Taavilta on nyt eilen illalla otettu laajat verikokeet ja nyt odotellaan tuloksia. Lääkäri lupasi soitella loppuviikosta. :) Hän otti kolme putkea verta ja vielä lisäksi yhden putken seerumiverta(?) jos tarvitsee tutkia jotain jatkossa. Keskusteltiin myös nopeasti Taavin aiemmista ongelmista, Cushing-epäilyistä, hampaista jne. Lääkäri kerkesi todeta jo ennen kysymistäni, ettei Taavi ei ole mitenkään erityisen lihava. Kyselin asiasta vielä  lisää ja hän sanoi, että hänen mielestään se ei ole epäterveellisen tai vaarallisen lihava eikä sillä ole vaarallisia rasvakertymiä. Eli nykyinen kunto on hyvä.

Hän halusi vielä mitata Taavin painomittanauhallaan ja sai tulokseksi 608kg, kuulemma tämä mittanauha on melko tarkka, kun sitä on vaa'an kanssa vertailtu. Omani näyttää alakanttiin, niinkuin olen veikannutkin, mutta nyt on helppo verrata tuloksia keskenään! Tärkeintä on toki seuranta, että mihin suuntaan paino kehittyy. Ell sanoi, että 50kg voisi vielä laihduttaa, mutta nytkään ei ole mitään hälyyttävää. Sanoi, että on nähnyt paljon tuollaisia hevosia, jotka painavat helposti sen 700kg. Lisäksi sanoi, että kylmän alueen rotuna Taavi varmasti kerää rasvaa helpommin ja tasaisemmin ympäri kehoa ja se kuuluu asiaan.

Olen niin tyytyväinen ja onnellinen siitä, että Taavi on nyt kahden eläinlääkärin mielipiteen mukaan ok-kunnossa. Suurin apu on ollut verkkoruokinnasta, joka viimein saatiin toteutumaan ja mistä olen kokoajan haaveillut ja puhunut. Se tosiaan tuntuu toimivan hyvin Taavin kohdalla, se ei tunnu olevan nälkäinen, eikä ahmi ruokaa, koska sitä on ihan kokoajan tarjolla. Ilmeisesti myös yrteillä on ollut jotain vaikutusta, koska syljeneritys on parantunut ihan huomattavasti ja sään ympäriltä on sulanut paljon rasvaa.

Vatsavaivojen helpottuminen on myös tuonut Taaviin ihan uuttaa virtaa ja eloa, kuinkahan kauan se mahakin on oikein vaivannut. Ja onko se ollut oikeasti suurin syy liikkumishaluttomuuteenkin (itse ajattelin aina, että polvet on se suurin ongelma)? Koska samaan aikaan, kun hikoilu kupeista loppui, alkoi liikkuminen maittaa ja mieli kirkastua. 

Eilen Taavilla esiintyvä ruoka-agressio pääsi taas melko pahasti esiin, kun käytiin porukalla laittamassa verkkoja illalla roikkumaan. Joka päivä hevosia käsittelevillä ihmisillä ei ole Taavin kanssa ongelmaa, koska säännöt on tehty selväksi. Nyt, kun mukana oli Taaville vieraampia ihmisia, se alkoi taas kiertää ja kaartaa heidän ympärillään korvat luimussa, eikä uskonut komennusta. Jouduin itse yhdessä vaiheessa käyttämään aikalailla kovia otteita  (joka harmittää tietenkin jälkikäteen) sen poistamiseen ihmisten ympäriltä ja siltikin se jäi pyörimään liian lähelle, eikä uskonut enää minuakaan kovin hyvin. Todettiin, että jatkossa vieraampien on syytä ottaa raipat mukaan matkaan, koska niitä Taavi kunnioittaa. Nytkään kyse ei ollut nälästä, sillä Taavi oli juuri syönyt heinää vapaasti odottaessaan pääsyä ell:n piikitettäväksi.
Kävin vielä yksin antamassa sille iltapuuron, eikä sen kanssa ollut mitään ongelmaa. Sain silitellä samaan aikaan ja työntää käden kuppiin (kun puuro tarttui kupinpohjaan kiinni), eikä se aiheuttanut yhtään luimimista. Jopa vähemmän kun normaalisti.

Harmittaa tuollainen käytös, vaikka se onkin nyt kauan pysynyt aisoissa. Taavi kun on muuten niin kiltti ja nöyrä hevonen. Sitähän on vaikea sanoa, että onko sillä ollut tuollaista käytöstä jo aikaisemmin, mutta itse epäilen sen tulleen samassa rytäkässä mahahaavan kanssa. Kun on kokoajan pakkomielli ruokaan, niin sitä myös puolustetaan ja komennetaan kovalla kädellä ja se pääsi vahvistumaan aika pahaksi. Tapa on näköjään tiukassa ja ilmestyy aina, kun tallilla on vieraita ruokkijoita tai käsittelijöitä. Taavin rauha rikkoontuu jos rutiinit muuttuvat, se on aika herkkä muutoksille, mutta myös kova kokeilemaan rajojaan.
Taavin maahantuoja (jonka luona Taavi asui melkein vuoden) sanoikin, että Taavi on sellainen kuuluisa "yhden ihmisen hevonen" ja se tuntuu pitävän aika hyvin paikkansa.

Vähemmän aktiivinen, keskittymiskyvytön, symmetrisesti taipuva, isomahainen ja laiskajalkainen hevonen

Eli siis pyörteiden tulkintaa!

Luin joskus kauan sitten artikkelin hevosten pyörteistä ja niiden vaikutuksesta luonteeseen ja suoristuskykyyn. Meinasin jo silloin tehdä asiasta oman postauksensa ja tutkia mielenkiinnosta, mutten sitten jaksanut suomentaa sitä sivua omilla enkkutaidoillani. Nyt Bessie oli tehnyt Skinistä vastaavan ja saankin siitä oivaa apua osittain myös jutun suomennokseen, joten tuli sitten tutkittua Taavinkin pyörteet. Niitä löytyi yllättävän paljon! 
Pyörteiden etsimisessä oli se ongelma, etten tiennyt, mitkä pyörteet ovat "normaaleja" ja löytyvät kaikilta. Mutta vertailemalla tallin muihin hevosiin, sekin asia selvisi. 
 
Tämä kuuluu sarjaan "älä ota sitä vakavasti". ;) 
 
Karvapyörteet tämän jutun mukaan kehittyvät sikiölle samaan aikaan aivojen kanssa ja otsan pyörre ensimmäisenä ja siksi ne kertoisivat hevosen luonteesta erinäisiä asioita. 

Otsa:

Taavilla otsan pyörre on melkoisen alhaalla ja vasemmalla vinossa, en ollut tätäkään tullut koskaan ennen ajatelleeksi. Lisäksi siltä löytyi otsaharjan alta pieni pyörre. Epäilin, että  muillakin on sellainen, mutta toisaalta meidän tallin kaikilla hevosilla sellaista ei ollut. Se jäi siis vähän mysteeriksi.

Otsan pyörre kertoo seuraavaa:

Alhaalla sijaitessaan se kuvastaa vähemmän aktiivista mieltä, joka kyllä pitää paikkansa. ;) Sivuun mennyt pyörre kertoisi huonommasta keskittymiskyvystä ja sekin kyllä pitää osittain paikkansa. Taavi on tosi huono keskittymään mihinkään pitkiä aikoja kerrallaan.
Yksi pyörre merkitsee mielen ja luonteen tasaisuutta eli hevonen on aina samanlainen ("matalaenerginen, korkeaenerginen"), eikä se vaihtele, kuten kaksipyörteisillä. Totta tämäkin, Taavi on yleensä aina rauhallinen ja matalaenerginen. 

Pää:

Taavilla ei löytynyt pyörteitä poskista, suupielistä, turvasta tmv. paikasta, mutta leuan alta löytyy kaksi melko symmetristä pyörrettä, isoa ja voimakasta vieläpä. Näitäkän ei löytynyt tallin muilta hevosilta. Ikävä kyllä näistä ei sanottu mitään erikoista. Mutta yleensä pään alueella olevat ylimääräiset pyörteet ovat räjähdysherkkää aluetta ja niiden kiristyessä hevonen voi räjähtää tai tehdä äkkikäännöksen.

Niska ja kaula: 

Taavilla on molemmin puolin niskassa/kallossa pienet pyörteet, melko samoissa kohdissakin. Näiden pitäisi kertoa siitä, mistä kohtaa niska helpoiten taipuu. Epäsymmetriset pyörteet = epäsymmetrinen taipuminen. Taavin pyörteet ovat optimaalisesta melkein heti korvien jälkeen symmetrisesti, joten sen pitäisi olla helppoa taivuttaa niskaansa. Ilman pyörteitä olevien hevosten on vaikea myödätä niskastaan.
Taavi kyllä myötää melko helposti ja se taipuu niskastaan, joten ei moittimista.

 Kaulan yläosasta (harjamarrosta) ei löydy pyörteitä, ne kertoisivat jotain energian katkeamisesta. 

Kurkku: 

Taavilta löytyy kurkun kohdalta melko iso pyörre. Sijaitsee melko keskellä, jonka pitäisi olla hyvä merkki. Tämän pyörteen pitäisi auttaa hevosta nostamaan päätään. Yhdistettynä niska-/kallopyörteisiin tilanne kai on aika optimaalinen (niska-/kallopyörre laskee ja kurkkupyörre nostaa), koska ilman niska-/kallopyörteitä hevonen voi kuulemma olla pystypäinen. Taavi nyt on melko matalaryhtinen hevonen, joten tiedä sitten.

Henkitorvi ja rinta:

Tässä ei kai ollut mitään kummallista, karva tosin tuntuu sojottelevan vähän sinne sun tänne. Pyörteet tällä alueella toisivat vanhan kansan mukaan vaurautta ja onnea. Taavin jakaus ("vehnä") on onneksi melko lyhyt, sillä pitkä on huono merkki varsinkin yhdistettynä kaksipyörteiseen otsaan.

Taavilla ei ole pyörteitä säässä, selässä eikä satulanvyön kohdalla. Tämä on vain hyvä asia, sillä selän ja sään pyörteet estävät energioita virtaamasta vapaasti ja satulavyön kohdalla oleva pyörre on erityisen herkkä. 

Vatsa:

Vatsasta löytyykin sitten pyörteet molemmin puolin, erittäin selkeät. Vatsapyörteisillä hevosilla on usein isompi maha, koska energia virtaa siellä huonosti tai pysähtyy siihen. Lisäksi tällaiset hevoset voivat olla laiskoja käyttämään selkäänsä ja niitä voi joutua patistamaan, että ne nostavat selkänsä ylös. 

Kupeet:

 
Näihin piti valita kesäkuvia, koska nykyisessa koinsyömässä karvassa pyörteet eivät selvästi näy. Kupeiden ihanne olisi, että molemmille puolilla olisi pitkä, suora pyörre lonkkaluusta alaspäin. 

Vasen puoli näyttäisi kaartuvan melkoisesti ensin eteenpäin ja sitten lopuksi vielä taaksepäin.. Vai mitä ihmettä näistä pitäisi sanoa?

Taaksepäin kaartuva loppuosa kertoisi siitä, että hevosella olisi heikot kintereet,jotka eivät toimi kunnolla, ns. "sirppikintereet". Kun kuvaa katsoo ja tietää Taavin jalat, niin ei se täysin mahdoton ajatus ole. ;) Toisaalta siihen olisi sopinut myös eteenpäinkaartuvan kuvaus; siinä sanottiin, että hevosella on "takajalat tallissa".

Sitten olisi vielä S-muotoinen kuve, joka kertoisi siitä, että hevonen on joskus nopea, mutta yleensä laiska ja vaatii siis kuskilta paljon energiaa ja kärsivällisyyttä... :D Ehkä Taavi on siis vähän näitä kaikkia?

Jos pyörre päättyy ylös, niin takajalat ovat laiskat, eikä hevonen ota niitä mielellään alleen.

Oikealla puolella tuntuisi olevan vähän sama tilanne, mutta vielä jyrkempänä. En oikein tiedä, miten näitä pitäisi tulkita? Tämä puoli näyttäisi melkein katkeavan keskellä, oli tosi vaikea löytää kuvaa jossa se erottuisi edes suunnilleen. Katkeaminen keskellä kertoisi jostain huonoista energioista. :D

Myös jaloissa ja hännäntyvessä voisi olla pyörteitä, mutta Taavilla ei ole, joten niistä ei sen enempää, niistä voi käydä sitten itse lukemassa lisää. Nämä tiedot on löydetty täältä ja täältä.

Onko sinun hevosystävälläsi paljon pyörteitä?

Haaste suoritettu

Tänään oli alunperin tarkoitus ratsastaa kaulanarulla, mutta pienten laukassa ilmenevien kääntymiseongelmien takia päätin sitten hakea suitset.

Hetken kentällä humputeltuani päätin toteuttaa viimein Kialta saamani haasteen. Haaste on alunperin Hippolan lukijoille tehty, esteratsastaja Antti Jurvasen suunnittelema.

"Harjoitus suoritetaan laukassa ja se täytyy tehdä molempiin suuntiin. Tehtävän voi tehdä kootummassa laukassa tai sujuvammassa rytmissä. Tärkeintä on kuitenkin suoruus ja hyvät, tarkat kulmat."

Olisi ollut mahdollista suorittaa myös blogeissa kiertänyt kouluratsastus-haaste, mutta voitte varmasti hyvin kuvitella Taavin väistämässä ravissa koko lävistäjän pituudelta.. Niinpä. :)

Tämä vaikutti paremmin meille sopivalta, vaikka senkään onnistumisesta en mennyt takuuseen. Taavi on laukannut vain ympyröitä ja uraa pitkin suoraan (joka sekin on sille välillä vaikeaa). Siltä on myös aniharvoin vaadittu yhtään mitään, koska olen säästellyt sitä ja sen niveliä. Se ei myöskään koskaan ole tykännyt kentällä mennä, joka laskee aika reilusti myös ratsastajan motivaatioa kenttätyöskentelyyn. Mutta nyt se ei tunnu olevan kipeä ja menohaluakin löytyi, joten kokeiltiin! Ja minusta onnistuttiin lopussa ihan kohtuullisesti, vaikkakin tehtävä on suoritettu vain Taavin helpomman laukan puoleen. Teimme tehtävän myös vasempaan, mutta pyöristin siinä kulmia reilusti tehtävää helpottaakseni, enkä vaatinut suoruutta kavaleteille.

Tein tehtävästä liian kapean, joten lyhyemmillä sivuilla en kerennyt suoristaa kunnolla, kun laukan hallinta oli muutenkin vähän niin tai näin. Lisäksi Taavi oikoi yhtä kulmaa (kameraa lähimmän kavaletin jälkeen) jatkuvasti ja ennen kyseista kavalettia olevassa kulmassa se puolestaan koetti mennä suoraan. :D Jouduin myös laskemaan alunperin ristikoksi laitetut puomit alas, sillä Taavin hyppytyyli on sen verran kehno, ettei se kykene kunnolla jatkamaan laukkaa. Liike on myös niin matala, että se hyppää kaiken muun, paitsi maapuomit.

Vaihdoin hetken yrittämisen jälkeen kuolaimettomaan hiukan lisää "vipua" ja sitten homma alkoikin vähän paremmin toimimaan. Lisäksi piti itse päättää ratsastaa, laittaa jalat kiinni, ottaa ohjaa rohkeammin käteen ja ratsastaa. Tehtiin Taavin kanssa ennen vikaa yritystä sopimus, että nyt keskitytään molemmat ja saatiinkin sitten viimein se onnistunut suoritus. Se näkyy videolla viimeisenä. :) En jaksanut poistaa noita paria pieleen mennyttäkään. Onneksi video on kaukaa kuvattu ja antaa vähän anteeksi.

Plussat Taaville, se jaksoi mahtavasti yrittää ja jopa tsemppasi loppua kohden! Tuntuu välillä, että mulla on ihan eri hevonen nykyään.

Venyteltiin "treenin" jälkeen kunnolla kaikki paikat. Taavi kumartaa hienosti! Aloitin myös kolmen päivän Penetrol-kuurin.

Kaikenlaista mukavaa tekemistä

 
Taavi on liikkunut koko alkuviikon reippaasti. Tiistaina käytiin ratsain maastoretkellä ja mentiin ihan reippaasti. Taavi jopa puuskutteli välillä pidempien laukkapätkien jälkeen ja sen pinta tuli nihkeäksi, muttei varsinaisesti hikiseksi. Taavi oli ihan pikkiriikkisen happaman oloinen, mutta se piereskeli lenkillä paljon, joten olisiko ollut vähän ilmaa mahassa. Muillakin hevosilla oli ollut samaa vaivaa, mitä lie ovat syöneet.

Keskiviikkona käytiin 7 kilometrin kärryajelulle Taavin kanssa. Se oli taas oma normaali itsensä, joten en ehkä vielä huolestu. Lenkillä se oli reipas, harmi, että hiekkatiet alkavat mennä koviksi. Annoinkin Taavin hölkytellä melko hitaasti isommilla hiekkateilla ja sitten metsässä se menikin oma-aloitteisesti kovempaa, mentiin laukkaakin. :)

Nyt torstaina pidin sillä vapaan, koska en itse jaksanut tehdä mitään. Viikon aikana kertyneet univelat painavat päälle, mutta onneksi huomenna on perjantai! Mulla on muutamakin idea Taavin kanssa puuhasteluun huomiseksi.

Myös pyörteet on tutkittu ja laskettu, mutta analysointi odottaa vielä itseään. Ehkäpä viikonloppuna. ;)


(Tallilla pikku-kiliä hoitamassa käynyt ell oli katsonut myös Taavia ja todennut sen hyväkuntoiseksi ja lihavuudeltaan sopivaksi nyt, painomittanauhan viimeisin lukema maaliskuussa 537kg eli paino pudonnut tämän mukaan noin 60kg (tämähän on toki vain suuntaa antava), senteissä sään takaa on lähtenyt noin 10cm)

Tätikuljettimeen on tankattu kengurubensaa! (+ etujalat renkaaseen-tehtävä)

Kävin tänään Taavin kanssa pikaisesti pihatiellä ottamassa vähän ravia ja laukkaa, koska senjälkeen oli tiedossa hevosagilitya.
Lähdin reissuun ilman satulaa, mutta kuolaimettomat suitset sentään laitoin. Tuli mieleeni jostain syystä, että mahtaako sillä oli kepposia mielessä lomaviikon jäljiltä, vaikkei normaalisti olekaan.

Taavi ravasi ihan tavallista löllö-ravia toiseen päähän, mutta odotteli jo kovasti käännöstä. Käännöksen jälkeen se ampaisi laukkaan ja hetken reippaan laukan jälkeen se pysähtyi äkkiä, veti pään polviin ja pomppi selkä köyryssä paikallaan. Ei meinannut naurusta tulla loppua, kun yritin kiskoa päätä ylös. Sitten se jatkoi ylväästi pää pystyssä ravia.
 
Käänsin sen vielä uudelle kierrokselle ja Taavi olikin asiasta innoissaan (?!), se halusi ravin sijaan laukata toiseen päätyyn. Se kääntyi kunnon napakäännöksen ja sinkosi laukkaan. Ja sama juttu taas puolessa välissä, pää polviin ja köyryhyppyjä paikallaan, nykäisin pään ylös ja pyysin laukkaamaan. Ja sain mitä tilasin, niin reippaan lähdön kera, että meinasin lentää kyydistä (onneksi olin ottanut harjasta kiinni). :D Tämän jälkeen ei meinannut käyntiä löytyä tallillepäin ollenkaan, kun oli tyyppi niin täpinöissään.

Käytiin vaihtamassa suitset riimuun ja mentiin kentälle vähän tekemään agility-juttuja. Taavi nyt ei erityisesti innostunut niistä, joskaan ei myöskään kieltäytynyt tekemästä. Näytettiin mallia, miten renkaaseen mennään, Taavi on tällaisessa kyllä ihanan rauhallinen. Lisäksi pujoteltiin, loikittiin kavaletin yli, peruuteltiin tolppien väliin, käännyttiin neliössä jne.

Hiljainen viikko, messut ja uusi riimu sekä kesäkengät

Meidän viikko on mennyt hiljaisissa merkeissä. Tapsulta tippui jo viime viikonloppuna toinen takakenkä ja alkuviikosta myös saman puolen etukenkä, joten liikutuksen on saanut unohtaa. Olen keskittynyt toivomaan sormet ristissä, ettei arkominen alkaisi, eikä onneksi  pahasti alkanutkaan!

Kengittäjän piti tulla alunperin torstaina, mutta pääsikin saapumaan vasta lauantaina. Itse oltiin silloin messuilla talliporukan kanssa, mutta ihana kengittäjämme laittoi Taapsulle kengät ja heitti ulos senjälkeen. Hain sen aamulla sisään ennen messuille lähtöä ja sinne se jäi huolestunut ilme naamallaan heinää syömään. Huomaa kyllä, että karsina on muuttunut jo vieraammaksi paikaksi. 
Taavi oli käyttäytynyt kengityksessä kuulemma todella hyvin, oli nuokkunut. Sain kengittäjältä oikein kuvaviestin, kun oli saanut Tapsun valmiiksi. Kyllä sellainen rauhoittaa ja tyynnyttelee hysteerisen hevosenomistajan mieltä. ;) Epäilinkin, että Taavi käyttäytyy paremmin, kun en ole itse paikalla jännittämässä ja tartuttamassa sitä hevoseen. 

Vihreän maistelua, kyllä sitä jo vähän sieltä pilkottaa

Messuilta ei mukaan tarttunut, kun uusi riimu, itselle halpoja farkkuja sekä sellainen taipuisa harja jalkojen harjaukseen. Riimukin oikeastaan vain siksi, kun muutkin tallin hevoset saivat uudet riimut. Ei sitten Taavin tarvitse kulkea vanhoissa ja kauhtuneissa. ;) Heh..

Messut olivat kyllä ihan kivat, erityisen mielenkiintoinen oli esitys hevosen lihashuollosta ja venyttelystä kotona. Täytyy joku päivä testata uusia juttuja Taavin kanssa, opin mm. sen, ettei etujalkaa venyttäessä tarvitse venyttää koko jalkaa, vaan riittää kun ottaa polven yläpuolelta kiinni ja venyttää. Lisäksi tuli hyviä vinkkejä, miten omaa kehoa kannattaa venytyksissä käyttää apuna, jottei riko itseään.  
Muuta mielenkiintoista ei sitten oikeastaan ollutkaan, kun lihashuollon kanssa samaan aikaan oli itseäni kiinnostanut valjakkoajo, joten loppupäivä meni kierrellessä kojuja. Vaikka messupäivä meni nopeasti, niin ensi vuonna en aio paikalle mennä. Horse Fair-messuilla oli itselleni enemmän nähtävää ja kuultavaa sekä riittävästi ostettavaa jos tarvitsee messuille päästä. :)

Uusi riimu, tietenkin oikeissa väreissä!

 
Tänään sitten käytiin tallilla sovittamassa uusi riimu ja seurustelemassa hetken Taavin kanssa. Vasta huomenna sitten palataan töiden pariin. Taavissa tuntuu olevan virtaa ja hyväntuulisuutta vaikka muille jakaa, joten hyvillä mielin siis päästään palaamaan liikunnan äärelle! Mahtavaa!

Ruokintapostaus ei saanut aikaan yhtään kommenttia, jota vähän suoraansanottuna ihmettelin. ;) Nyt on sitten eläinlääkärikin tulossa hoitamaan tallin eläimia ja samalla Taavista saadaan viimein ne verikokeet. Kaikki eläimet myös madotetaan samalla kertaa. Muuta asiaa eläinlääkärille meillä ei ole, eikä toivottavasti tulekaan. *kopkop*.