Poni on saanut kipulääkettä puolella annoksella ja sädettä olen nyt parhaani mukaan koettanut hoitaa, mutta jalka ei ota rauhoittuakseen. Se oli jo hetken parempi ja tänään taas sadesäällä kipeämpi. Selkeästi se aristaa, kun kaviokoukulla sieltä uurteesta painaa, jalka pulssittaa ja lämpöilee kannalta. Aivan samat oireet, kun joskus aiemminkin. Välillä kuitenkin mielessä käy, että josko kuitenkin on jotain kaviokuumeen tapaista.
Kengittäjäkin kävi juuri silloin, kun ponilla oli huonoin päivä, mutta saatiin kengät laitettua. Se notkui sitä vasenta jalkaa ja oli selvästi vaikeaa, kunnes kipulääke alkoi vaikuttaa. Laitettiin nyt kokeeksi Ripelle Duplon joustokengät. Niillä on nyt mukava tallustella, tallin käytävälläkään niistä ei lähde mitään kopivaa. Samalla ne tukevat kannat ja antavat säteen alueelle tukea sekä suojaavat jonkin verran anturaa.
Lääkettä on nostettu takaisin sinne 1,5 tablettiin, ruokinnassa menee pelkkä Norra-kivennäinen, rasvahapot, E- ja C-vitamiini sekä sarviapilan siemeniä ja pirunkouraa. Lisäksi annan käydessäni pellava-mash -puuron. Heinät on tarkkaan punnittu.
Silmäpallukat on alkaneet kutistua taas, pitkästä aikaa. Kun nyt vielää saataisiin kaviot ojennukseen ja kivuttomiksi, niin helpottaisi.
Kyllä minä jaksan vielä uskoa, että täältä noustaan. Vaikka nyt tuntuukin, että taistelen tuulimyllyjä vastaan. Mutta vähän ajattelen, että omaa tyhmyyttäni poni keväällä sairastui ja koko kesä on mennyt sitten jälkiä korjatessa.
 |
| Vasemmassa kaviossa näkyy selkeä kaviokuumemuutos. Oikeassa se on pienempi. |
Ikävää, ettei teillä ole vieläkään suunta pelkästään ylöspäin. Pidän kovasti peukkuja, että ongelmat jo vihdoin hellittäisi. Mulla ei ole enää edes omaa hevosta, mutta Rippe on välillä silti ollut mielessä. Kaikki positiivinen energia siis teidän suuntaan!
VastaaPoistaKiitos! :) mie vielä elättelen toiveita yhteisesti maastoretkistä. Mutkun saisi nyt edes kivuttomaksi oloneuvokseksi. Mulle riittäisi ihan lenkkikaveri vailla narun päässäkin.
PoistaTuo säde mätä on kyllä todella ikävä vaiva! Olen näin jälkeenpäin viisastuneena miettinyt, kuinka paljon Joseakin se mahtoi vaivata, kun sillä sitä välillä oli ja silloinen kengittäjä oli sitä mieltä, että sädettä siistimällä se lähtee, eikä haittaa sen jälkeen. Hmm... :S
VastaaPoistaOn kyllä riesa. Ja mie ensik muistin, että olisi oikeassa aiemmin vaivannut, mutta blogista oli helppo muistia virkistää - sama vasen etunen.
PoistaSilloin vaan jalka vastasi hoitoon paremmin, kun nyt.
Miekin mietin, että liekö vaivaavat jo ennenkun itse varsinaisesti huomaan mitään outoa..
Onpa villit kengät, tuollaisia en ole ennen nähnytkään! Mutta tosi kurjaa että teillä on murheita ja huolia, saisivat jo mennä ohi.
VastaaPoistaNoi on kyllä villit! :D ja ilmeisesti tuntivat kivoille, kun kaikesta huolimatta poni on pitkästä aikaa oikein vieterijaloilla varustettu taluttaessa. Haha.
PoistaKyllä tässä on hammasta purtu ja mietitty, että kun saisi edes kivuttomaksi eläkeläiseksi. Miksi mun hevoset on aina niitä, jotka eivät voi olla kivuttomia edes oloneuvoksina..
Mie niin tiedän tuon tunteen, että taistellaan tuulimyllyjä vastaan...
VastaaPoistaOma hevonen alkoi yskähtelemään keväällä ja pidin sitä vain kuivan kevään ja pölyävän hiekkatarhan/kentän aikaansaannoksena, mutta köhä ei eläinlääkärin määräämien lääkekuurien(2) jälkeenkään ole helpottanut. Yksilö yskii vain ratsastaessa raviin siirtyessä.
Kyllä tässä usko on koetuksella ollut jo useampaan kertaan kun ei olla päästy puoleen vuoteen treenaamaan. Mutta kyllä täältä vielä noustaan!
Voi ei! Elmo aikanaan yski myös keväisin ravissa ja sillä auttoi allergialääkkeet, mutra ne on varmaan jo kokeiltu..
PoistaSitä vaan haluaa uskoa, että kyllä vielä noustaan ja päästääm normielämään kiinni. Tsemppiä sinne!
Missä vaiheessa puhallat pelin poikki ja sanot, ettei enää kannata yrittää?
VastaaPoistaSitten, kun minusta siltä tuntuu. :)
PoistaMinäkään en ole ennen tuollaisia kenkiä nähnytkään, mutta äkkiseltään ajateltuna varmaan ovat juuri tällaiseen vaivaan juuri hyvät! Rautakengässä kun on aina huonona puolena se tärähdys.
VastaaPoistaMutta siis tosi ikävää kuulla, että taistelette vieläkin tämän asian kanssa. Rippe onneksi näyttää ainakin kuvien perusteella pirteältä ja muutenkin hienolta. Toivon oikein kovasti, että pääsisitte takaisin normaalielämään!
Kengittäjä sanoikin, että nää on hyvät jos on vaikka kaviorustonluutumaa (kuten Ripellä) tai muuta vaivaa esim. etupolvissa.
PoistaTuntuu, että tämä kesä meni harakoille, mut josko talvi ja tuleva kesä olisivat paremmat. Päivä kerrallaan.
Ripen olemus kertoo kyllä paöjon mullekin, että missä mennään. Ja yllättävän kivassa kunnossa se on, kun ajattelee saikun pituutta.
Voi että, kyllä nyt jaksaa teitä koetella. Tsemppiä molemmille, toivotaan että vihdoin alkaa helpottamaan!
VastaaPoistaKaisu
Kiitos! Sitä toivotaan.
PoistaEn osaa muuta sanoa kuin paljon tsemppiä ja jaksamista! Nämä jutut eivät ole niitä helppoja tai yksinkertaisia juttuja..
VastaaPoistaKiitos! Ei todellakaan. Ja sitten vielä se epävarmuus siitä, että mitä hoitaa.
PoistaJaksamista teille, uskon että teidän elo vielä paremmaksi muuttuu. Niin tarkasti ja maltilla hoidat kuitenkin. Minulla on jo 26 vutias poni, jolla pölyherkkyyttä ja allergiaa. Meillä nyt 7 viikon lääkekuuri inhaloitavilla lääkkeillä menossa. Rankkaa on, mutta ollaan jo voiton puolella. Ehkä joku muu olisi jo luovuttanut, mutta en minä. Poni on niin elämäniloinen ja hyvässä kunnossa, vielä voidaan liikkua kaikki askellajit läpi niin kentällä kuin maastossa. Kyllä sen varmasti itse tuntee kun on aika päästää ystävä pois. Eikä se aika ole vielä, kummallakaan meistä. :) Mukavaa syksyä ja rapsutuksia ihanalle Ripelle.
VastaaPoistaKiitos ihanasta viestitäsi. Rippekin on iloinen ja virkeä, joten sinällään en ole ollut kovinkaan synkissä ajatuksissa.
PoistaIhanaa ja parempaa syksyä teillekin!