lauantai 2. syyskuuta 2017

Me ei luovuteta ennenkun sydänkäyrä on suora

Tuo ilme naamalla johtuu siitä, että pitää seisoa tossa vadissa. Se on lähes ylivoimaisen vaikeaa ja ahdistaa.

Tiistaina se kaikki epämääräisyys sitten päättyi siihen, että talutin tarhasta aamulla lähes jalattoman ponin koppihoitoon. Vasen jalka on niin kipeä, että edes kipulääke ei riitä kunnolla viemään kipua pois. Vasen jalka myös pulssittaa voimakkaasti, muut jalat on ok.
Irrotin itse kengän tiistaina illalla ja keskiviikkoaamuna kengittäjä kävi katsomassa tilannetta. Oli sitä meiltä että ei olisi paise. Rippe arkoi pihdeille kavioluun kärjen kohdalta. Päädyin soittamaan röntgenin paikalle perjantaiksi.

Kuvaus kertoi meille sen, että rotaatio on edellisen 3-4 asteen sijaan tällähetkellä 6-7 astetta. Mutta ei voida tietää, onko rotaatio tullut nyt vai onko se lopullinen tilanne toukokuun kaviokuumeesta ja jokatapauksessa se on vähän. Antura on ohut ja kavioluun kärki siksi lähellä pohjaa, se selittää pihtiarkuuden. Eläinlääkäri kuitenkin sanoi, ettei paisettakaan voi poissulkea, koska hevonen on niin kipeä. Eli jatketaan koppihoitoa, kipulääketä ja hautomistakin voi kuulemma jatkaa.
Hän lupasi konsultoida kuvasta vielä toista läääria ja palaa asiaan alkuviikosta.

Näillä mennään nyt. Poni on pirteä ja iloinen kaikesta huolimatta.

18 kommenttia:

  1. Voi itku! Oikein kovasti tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia sinne! Onko mitään käsitystä siitä, mistä voisi näin pitkittynyt tilanne johtua? Johtuuko kaikki cushingista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En osaa yhtään sanoa, välissähän oli jo täysin oireetonkin jakso. Ja vain tämä vasen nyt rienaa, se on perin outoa.
      Cushingin syytä minäkin pohdin, varsinkin kun tein sillon keväällä vähän muutoksia annostuksessa... Arvaa vaan olenko itseäni syytellyt.
      Tai sitten on lähdetty liian aikaisin kävelemään tai tämä on ihan uusi oma akuutti tai sitten röntgenlöydökset on sattumaa, vanhoja muutoksia ja syy on esim. paise. Kysymyksiä ja mysteerejä on paljon, mutta vastauksia vähän.

      Nyt on sitten useampikin näkemys ristiin siitä, että onko kavio peräti sinkannut eli rakenteet pettäneet vai ei.. Poni ei vastaa toivotusti edes kipulääkkeeseen, mikä minua eniten ihmetyttää.

      Poista
  2. Kovasti tsemppejä , jaksamista ja muistathan , että niin kauan kuin on elämää on toivoa !!
    Rippe on hieno ja ihana hevonen ja sä oot aivan huippu hienosti Rippeä hoitanut. Parantavia ajatuksia täältä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä me vielä taistellaan ja toivotaan, että aurinko paistaisi risukasaankin joskus.

      Poista
  3. Voi ei, tsemppiä kovasti! Muistan nuo tilanteet meidän ponin kanssa vielä niin selvästi. Valitettavasti meilläkään ei lopussa vastannut enää kipulääkkeeseen kunnolla ja päädyttiin lopettamaan poni. Toki meidän Lululla oli paljon suuremmat rotaatiot.

    Toivottavasti Rippe vielä toipuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo -melko ahdistavaa on. Mutta Ripellä tosiaan ei rotaation puolesta pitäisi olla mitään hätää. Itseasiassa eilen itse mitatessa sain sen 4 astetta suurinpiirtein.

      Poista
  4. Kaviokuumeen jälkeen meillä samanlaisin oirein syypääksi löytyi paise. Tai itse asiassa monta paisetta. Kavion pohja oli kärjestä arka ja joustava; minä pelkäsin että nyt sieltä tulee koko kavioluu kohta läpi kun ei kipulääkkeetkään tuntuneet enää auttavan. Päivystävään eläinlääkärin kanssa avattiin kärki ajatuksella, että ei se ota jos ei annakaan, jos tulee kavioluu vastaan niin peli on selvä muutenkin. ja paise sieltä sitten löytyi. Röntgenissä jälkikäteen nähtiin että ei ollut kavioluu vajonnut, mutta paljastui monta muuta pienempää paisetta joita sitten kuvan perusteella kaivettiin auki. Kuvassa ne näkyivät ihan kapeina vaalentumina. Kavion reuna oli kuin reikäjuustoa operaation jälkeen, mutta siitä se parani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Sitä paisetta on moni epäillyt, mutta kaivaa ei uskalla, kun tällä on tosiaan se kavioluu aika lähellä pohjaa nyt. Kannoille olen haudetta rakennellut ja suolakylpyjä on annettu. Kuvissa ei kai näkynyt mitään paisetta tai ainakaan lääkäri ei sanonut mitään.
      Kun vaan tietäisi, että kumpi on myt parempi, haude vai tuki kaviolle, molempia ei oikein saa. Huoh.
      Tänään askartelin tossun sisään nahkapohjallisista ja kumimatosta säteelle tukea ja jätin varpaan kokonaan vapaaksi. Ainakin pahin painon keventäminen helpotti.

      Poista
  5. Tsemppiä teille :) Edesmenneen ponini kanssa taisteltiin 3 pahaa kaviokuumetta läpi, oli myls cushing epäily.. Tiedän tasantarkkaan kuinka inhottava tilanne on ja aina pelkää että mitä seuraavaksi :/

    VastaaPoista
  6. Voihan perkules mitä vastusta teillä on nyt! Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia teille ihan hirmuisesti! Äläkä todellakaan syytä tilanteesta itseäsi; kuka olisi voinut tarkemmin ja paremmin tilannetta hoitaa?
    Uskon, että olet niin hyvin asiaan perehtynyt ja kaiken hevosen vuoksi selvitellyt, että syy ei ainakaan ole sinun! Joskus nämä sairastelut (varsinkin kaviokuumeen suhteen) ovat vaan niin mysteeriä ettei mitään rajaa. Toivotaan, että tilanne nyt pikaisesti helpottaa ja pääsisitte pikkuhiljaa palaamaan normaalielämään. Tsemppiä!
    -Marjo

    VastaaPoista
  7. Oon pahoillani.. Ilman sarvia on kysyttävä että olisiko kuitenkin aika päästää jo irti? Oon lukenut blogiasi pitkään ja jos itekin selaat kirjoituksiasi taakse päin niin tosi pitkään on mennyt huonosti. Mikä on todennäköisyys että suunta kääntyy ja vaivat paranevat alkaen cushingista?

    Eläin ei tiedä eikä osaa surra jäljellä olevien päivien määrää mutta kipuja kyllä suree, päivästä toiseen. Toivottavasti pystyt vastaamaan käsi sydämellä itsellesi, että onko hevosesi elämä elämisen arvoista senioriaikaa ja kuinka kauan voi yrittää pitkittää lähtöä?

    Lämpimin ajatuksin,
    Hanna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, minä voin kyllä tehdä päätöksen jos ja kun sellaisia tarvitsee tehdä. Nyt juuri minä en näe siihen mitään syytä.

      Aika voi sinusta olla pitkä ja ehkä koet kaiken jotenkin negatiivisempana? Muutama kuukausi tai puoli vuottakin on lopulta aika lyhyt aika, varsinkin kun sekaan mahtuu kaviokuumekin ja siihen mahtuu myös jo sitä parempaa. Nyt otettiin takapakkia. Kaviokuumeen jälkitiloihin esim. paiseet kuuluvat.
      Cushing itsessään ei ole minusta hevosen elämää huonontava sairaus. Muiden vaivojen todennäköisyydestä on vaikea sanoa ja siksi näiden kanssa on mentävä päivä kerrallaan. Toisilla on tapana heittää pyyhe kehään nopeammin, minulla ei ole.
      Hevosen kärsimyksistä otan mielellään arvioita vastaan sen kanssa työskenteleviltä ihmisiltä, jotka näkevät kokonaisuuden. Täällä siitä näkyy vaan murto-osa. :)

      Poista
  8. Olipa ikäviä uutisia! Tsemppiä ja jaksamista kovasti jälleen kerran, toivottavasti tilanne lähtee paremmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivotaan. Nyt on vielä vaikea sanoa, että mikä on kovimman kivun perimmäinen syy, onko paisetta jne.
      Töppösen kanssa on nyt oleskellut, eilen askartelin siihen edestä avoimen pohjallisen, jossa sädetuki.

      Poista
  9. No voihan harmistus taas... onko sinulla muuten tietoa voisiko cusghing-lääkitys olla syyllinen ongelmiin? Meidän elli ei oikein suositellut sitä tutulle vanhalle hevoselle. Tarkempaa syytä en tiedä, sivuvaikutuksista oli kuitenkin kyse. Pitäisi testauttaa oma pitkäkarvainen hevonen, mutta mietityttää kovin olisko lääkitys kuitenkaan ratkaisu meillä. Hevonen on jo liki 25-vuotias....

    VastaaPoista
  10. Yleisesti ottaen Prascendin pitäisi estää kaviokuumeen tuloa jos se johtuu cushingista.
    Yleisimmät sivuvaikutukset lääkkeellä on ruokahaluttomuus, ataksia ja käytöksen muutokset. Usein näihin voi vaikuttaa annostuksella ja suurin osa katoaa, kun hevosen keho tottuu lääkkeeseen.
    Yleensä hevonen saa lääkityksestä apua ja sen vointi paranee. En siis arastelisi testauttaa ja aloittaa mahdollinen lääkitys. :)

    Ripen kohdalla on tällähetkellä liki mahdoton sanoa, että onko kyse kaviokuumeesta vai jostain muusta.

    VastaaPoista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.