Kasvi kun kasvi, kunhan se on voikukka!

Eilen käytiin Taavin kanssa iltasella maastoilemassa lähimetsissä. Rämpiminen ja taapertaminen metsissä tekee varmasti hyvää, on ihan erilaista liikuntaa, kun tasaisella hiekkatiellä kävely. Ja mikä parasta, ötököitä ei ole niin paljoa ja ilmakin on viileämpi metsän varjossa. Taavikin tykkää mennä metsässä, tosin nyt kesällä vihreää syötävää ei voita mikään. Se olisikin kokoajan pysähtymässä syömään, eikä sitä meinaa saada enää jatkamaan matkaa, kun ruokatauko pitäisi päättää.

Pesin illalla myös vatsanalusen ja samalla puhdistelin myös tota esinahkapussia. Miten sinne voikin kertyä ryönää niin paljon.. Yök. Taavi on alkanut taas inhoamaan haaruksiin laitettavia rasvoja yms. tököttejä, en ymmärrä mistä se johtuu. Luulin en johtuvan kirvelystä, mutten usko Helosanin kirvelevän. Pelkkä vesipesu saa sen nostelemaan jalkoja "yök"-asenteella.
Ötökät ovat kyllä antaneet haarusten olla onneksi melko rauhassa, mutta mahanalus on sitäkin suuremmassa ruokailukäytössä. Se on jatkuvasti turvoksissa ja ruvilla. Olen laittanut siihen ruiskulla jopa sitä Switch Pour Onia suoraan, se rauhoitti tilannetta ehkä vähän.

Vatsa tänään, vain vähän turvotusta, oikeastaan vain tossa ihan edessä, mutta kovasti kutisi..

Tänään oli tarkoitus myös ratsastaa, mutta ympärillä pyörineet ukkoskuurot saivat toisiin ajatuksiin. Ei sitä kovin kauas viitsi lähteä, ettei sitten ole keskellä metsää, kun ukkonen yllättää. Otin Taavin tarhasta ja käytiin syömässä vähän vihreää.
En käsitä, miten voi hevonen olla niin hulluna voikukkaan?! Se valikoi kaikista kasveista vaan voikukat ja muita se ei edes vilkaise. Voikukistakin se syö mieluiten tällähetkellä vaan kukat varsineen.

Talliin pääseminen olikin työn takana, kun Taavi olisi vaan halunnut syödä. Jouduin tosissani komentamaan sitä ja vetämään, kun se muulitti nurmikolle. :D Haha.

Piti vaihtaa riimukin, kun se edellinen hajosi. Olihan se varmaan vajaan kuukauden käytössä.. :)

Omnomnom, Taavi ruokailee....

Ajattelin harjauksen jälkeen, että mennään taas Einon tarhaan tekemään jotain juttuja, mutta sitten alkoi sataa vettä. Oltiin sitten tallissa ja sain hiottua vähän temppuja. "Anna pusu"-temppu alkaa olla viimein valmis! Jee! Pallotemppua koetin jalostaa syöttelyksi. Se jäi kesken, mutta yritys oli Taavilla kova ja se oli innokas kokeilemaan, mahtavaa edistystä siinäkin.
Seuraavaksi ajattelin, että opetan Taaville sen irvistyksen tai hymyilemisen, saas nähdä. :) Lisäksi haluisin jonku vanerinpalan, jonka avulla pystyisin opettamaan Taavin myöhemmin korokkeelle. Se ois siistii! Pitää vaan ensin olla tarpeeksi kestävä koroke.. ;)

Temput meni tosi hyvin ja Taavi toimi muutenkin hyvin, odotti vapaana jos kävin hakemassa nameja lisää, peruutti pelkästä osoituksesta jne.

Täytin sille vielä verkon ja annoin greenline-puuron. Senkin kanssa ollaan pikkuhiljaa edistytty. On kamalan vaikeaa seisoa siellä kauempana odottamassa, että saan puuron rauhassa kuppiin. Kokoajan tekisi mieli tulla viereen komentamaan, että nopeammin ja kavereille kanssa pitää kokoajan kiukutella. Ja sitten kun pyydän taaksepäin, nakellaan niskoja korvat päätä myöten, pyöritellään silmiä sieraimet laajana ja ollaan niin kamalan hurjaa, että voi taivahan vallat.. :D On se hurja.

Vesipeto Taavi!

 

Käytiin tänään Katjan ja Einon mukana maastossa ja samalla poikettiin kahluuttamaan heppoja. Mentiin jo kerran rannalle, mutta kamera unohtui talliin, joten palattiin hakemaan se.

Taavin mielestä vedessä oli superhauskaa, se loiskutteli ja teki aaltoja ihan kokoajan. Lisäksi se uitti nenää vedessä ja söi tietenkin kaikkea mitä eteen sattui. Uittamaan ei uskallettu, tuossa alkaa kuulemma mutapohja jostain kohtaa ja koska tarkkaa muistikuvaa asiasta ei ollut, niin pysyttiin matalalla. Lisäksi on pari muutakin muuttujaa tämän rannan käytössä.
 

Käytiin lisäksi kylälläpäin lenkillä, Taavi oli tapansa mukaan pirteä, kun Eino oli mukana. Jatkuvasti se olisi näykkinyt Einoa takamuksesta ja ottanut painia. Kaksi kertaa törmättiin traktoriinkin ja molemmille kerroilla Taavi oli asiallisesti. 

Takaisintullessa käytiin vielä rannassa uudelleen. Taavi söi rannalla sillä aikaa, kun Eino kävi vedessä. Paikalle ilmestyi myös joutsenpariskunta! 

Muistilista nokkosten kuivaamiseen

905g

1. Kerää mielummin vähän useasti, kun paljon harvoin
2. Pilko (varsinkin varret) valmiiksi
3. Hyötykasvikuivurin kansi kannattaa jättää rakosilleen, sama kiertoilmauunin kanssa (kosteus on muuten valtava)
4. Muovipussi on kätevä apuväline murskaamiseen (kosteaksi jääneet varret on helppo erotella)
5. Kuivakin nokkonen voi pistellä ja aiheuttaa kutinaa, jauts.

Nämä ohjeet siis itselle (ja siinä samassa muille) musitilistaksi. Ja tarkoitettu tällaiselle ihmiselle, joka asuu rivitalokaksiossa, eikä kuivatuspaikkoja juuri ole. ;)
Tällähetkellä kuivana on vajaa kilo ja varmaan samanverran odottaa vielä kuivaajaa. Pahvilaatikoissa kylpyhuoneen lattialla yöt ja päivät ulkona, pöyhintää ja siitä aina järjestyksessä kuivimmat kuivuriin.

Kyllä sitä välillä tulee mietittyä homman järkevyyttä, kun kaupasta saisi 16€/kg (+postit). Toisaalta, tämä on kotimaista, eikä ulkomailta tänne ties millä rahdattua ja ties missä kasvatettua. Itse poimittuna sitä arvostaa ihan eri tavalla. Meillä ei ole kun kaksi orjaa tekemässä, tai oikeastaan vain yksi itseni lisäksi. Totesin K:lle, että "mitäpä sitä ei Taavin eteen tekisi".. ;)

Annostus on vielä vähän hakusessa, joku sanoi antavansa "kourallisen", toinen ½ desiä, joku desin ja joku 20g. Itse ajattelin aloittaa siitä puolesta desistä, se painaa tutkimukseni mukaan huikeat 5 grammaa.

(maanantaina oli aamulenkki joka ei tainnut olla oikein kummankaan mieleen ja tänään vapaa)

Kaksi ruohonleikkuria

Taavi oli saanut tänään juosta Einon kanssa pari tuntia ja se pelasti minut tältä(kin) päivältä. Käytiin keräämässä ensimmäinen annos nokkosia Taaville. Aikamoinen urakka, kun piti muiden kasvien seasta poimia, mutta kuivattaminen rivitalossa on vielä suurempi urakka... ;) Heh.

Kävin illalla tallilla ja tässä on tämänpäivän hörinät: 



Karri keräsi kotipihalta voikukkia pois ja lähetti ne Taaville syötäväksi terveisten kera. Minä toimitin eväät perille ja kerroin myös terveiset. Voikukat olikin oikein superherkkua, siihen tahtiin leuat kävi, että oli pakko kuvata teillekin:



Vein Taavin hetkeksi Einon tarhaan ja ajattelin josko pelattaisiin pallolla. Kyllähän se Taavi sitä vähän tökki, mutta ei liiemmin kiinnostunut asiasta. Sen sijaan rupesin pyytämään sitä aina luokse ja palkitsin, kun se tuli. Lopulta se alkoi aika kivasti minua seuraamaan ja tuli jopa ravipyrähdyksiä perässä! En olisi uskonut. :D Harmi, ettei ollut ketään kuvaamassa.
Hetken juoksentelun jälkeen lähdettiin vielä hetkeksi vihreälle syömään. Sieltä sitten suunnattiin talliin jossa rasvasin nenän ja mahanalusen. Lisäsin myös (ohjeiden vastaisesti) sitä Switch Pour Onia ruiskulla sinne mahan allekin. Ärsyttää, kun se on ihan kupattu jos en ole joka päivä lisäämässä sinne rasvaa.

Lopuksi vielä Greenlinepuuro ja verkon täyttö. Huomenna menenkin jo heti aamusta tallille. 

Taavin mielestä oli ihan hirveen jännää, kun tuosta aukosta näki suoraan talliin! Viimeksi siinä on ollut pressu.

Miesten maastolenkki + vaskitsan yliajo

Taavilla oli sitten perjantainakin vapaa, kun en ajoissa kerennyt tallille. Kävin siellä kuitenkin täyttämässä heinäverkon ja antamassa Greenline-puuron. Sainkin oikein ilahtuneen hörinätervehdyksen taas. :)
Mahanalus oli taas ihan kupattu, oikein kunnon makkaraksi oli turvonnut osa mahanalusesta. Huh! Laitoin siihen Summer Relief-geeliä ja sen päälle terva-Helosania.
 

 Tänäänkin Taavi hörisi tarhan portilla, kun sille kauempaa höpöttelin, käytiin välissä tallissa ja ulos tullessa Taavi vaativasti oikein hirnahti! :D Ötökkähuppu oli päästä tippunut, mutta onneksi tänään ei ollut paljon ötököitä.
Laiteltiin Taavi tallissa kuntoon ja K kiipesi ratsaille. Mie otin pyörän ja lähdettiin maastolenkille. Taavi oli ihan reipas ja mukava koko lenkin ja ottivat vähän raviakin K:n kanssa. Toki pysähdeltiin välillä syömäänkin. Lenkillä oltiin kutakuinkin kaksi tuntia. :) 

 

Saisi hienoja kuvia tossa voikukkapellossa, mutta ikävä kyllä se on jo myrkytetty...

Lenkillä minä ajoin pyörällä vaskitsan yli, se oli tullut tien reunaan ottamaan aurinkoa. Huomasin niin myöhään, että etupyörällä kerkesin väistämään, mutta takapyörä meni suoraan yli. Tajutessani tilanteen vakavuuden huusin kuin syötävä ja K pelästyi, luuli kuulemma vähintään karhun tulleen metsästä.
Onneksi vaskitsa selvisi yliajosta ilman näkyviä vammoja ja luikerteli pusikkoon piiloon. Takaisinpäin tullessa samainen kaveri oli tullut taas ottamaan aurinkoa siihen samaan paikkaan. Tällä kertaa Taavi meinasi kävellä sen yli. Kovan onnen vaskitsa, mahtoi se kirota meitä! ;) 

 
Tallissa vielä pesin Taavilta hiet pois ja puhdistin mahanalusen, josta oli onneksi turvotus laskenut. Pesun jälkeen laitoin mahan alle terva-helosania, sitten lähdin hakemaan ötökkämyrkkyä ja aloin suihkimaan sitä Taaviin. K sitten kysyi, että "mitä toi on?" ja katsoessani pulloa, totesin: "karvankiillokettahan tämä".. :D Että on sitten huomenna liukas hevonen. Hain vielä sen oikean ötökkämyrkyn ja laitoin sitäkin, Taavi on kuulemma ihan kemikaalipöllyssä nyt.

Käytiin vielä tarhasta kaivamassa kadonnut ötökkähuppu ja täyttelin heinäverkot.

Viikon tapahtumia + Sannin vierailu

On ollut vähän kiirettä ja tekemistä, etten ole blogiakaan kerennyt päivitellä. Taavi tuntuu olevan hyvässä kunnossa nyt, se on pirteä, iloinen ja on moneen kertaan tarjonnut jopa sitä vasenta laukkaa (kaksi viimeistä kertaa ylämäkeen!).
Tiistaina Taavilla kävi aamulla kengittäjä ja nyt sillä on jokaisessa jalassa ne rolleri-kengät, pitäisi auttaa vinokoipea, että saa pyöräyttää jalan maasta irti missä asennossa tahansa. Ei Taavi ole ainakaan moittinut. Sillähän oli jo viime kesänä edessä samanlaiset, nyt laitettiin sitten polven takia taaksekin.

 Viime kesän kengistä kuvat: 

Tiistaina käytiinkin aika rauhallinen lenkki, vaikkakin ihan hyvänpituinen, latupohjaa pitkin pehmepohjaiselle hiekkatielle. Siellä otettiin vähän laukkaa ja ravia ja sitten taas metsän läpi kotiinvievälle hiekkatielle. Pysähdeltiin syömään moneen otteeseen ja syötiin niin kauan, kunnes ötökät löysivät meidät.
Taavin ötökänsyömät ovat jo hyvin parantuneet eikä niitä ole ainakaan minun mielestä tullut enää lisää.

Keskiviikkona Sanni tulikin pitkästä aikaa Taavia moikkaamaan. Olin kysynyt Heikki-hepan lainaan, että päästään yhdessä maastoon. Taavi tuli iloisesti höristellen portille ja hämmästyi, kun Sanni ottikin hänet. Eikä olisi oikein Sannin matkaan lähtenyt, kun minä otin Heikin. Kyllä se sitten ihan hyvin sujui, eikä Taavi tuntunut Sannia yhtään vierastavan. Varmasti muistaa viime kesältä ja syksyltä. :) 

 
Käytiin sama lenkki, kun tiistaina. Taavi on kuulemma pirteämpi ja iloisempi olemukseltaan ja liikkuikin paremmin. Karvakin sillä on niin kiiltävä nyt ja Sannikin oli sen ulkomuotoon tyytyväinen.
Meillä oli tosi hauskaa ja Sanni lupasi tulla toistekin Taavia liikuttamaan jos tarvetta on. Nyt taas varmaan uskaltaisin sitä enemmän antaa, kun maha yms. on saatu kuntoon, eikä joka päivä tarvitse sitä asiaa niin miettiä.
Lenkin jälkeen meinasin ensin, että jätetään hepat sisään, mutta Taavi pyöri karsinassa puuron syömisen jälkeen, joten heitettiin pojat vielä pihalle. Taavilla olikin kova kiire puuhailemaan kamujen kanssa, joten varmaan ihan hyvä ratkaisu. :)

Torstaina Taavilla oli vapaa, kun mulla oli hieroja töiden jälkeen ja ilmakin huono. Huomenna olisi tiedossa kesäkukkien ostoa ja jos sen jälkeen aikataulu ja jaksaminen antaa myöten, niin Taavikin pääsee lenkille.

Viikonloppuna lähdetään K:n kanssa keräämään Taaville nokkosia talveksi, ne ovat nyt parhaimmillaan!

No nyt on myrkkyjä ja voiteita!

Siinä on tämän kesän ötökänkarkottimet. Tein eilen illalla vielä viimehetken muutoksen suunnitelmaan (kiitos Sanna!) ja kävin hakemassa klinikalta Switch Pour On:a kokeeksi. Se valellaan hevoselle harjasta lautasille (satulan alue jätetään laittamatta) ja siitä sen pitäisi levitä ja imeytyä kaiketi verenkiertoon. Vaikutus kestää noin kuukauden. Vähän kuin koirien punkkiaineet! Elmolla oli joskus vastaavaa Coopersectiä ja se sai siitä mielettömän kutinan (ja siksi hylkäsin sen), mutta tämän hevosversion pitäisi olla paremmin siedetty.

Lisäksi ostin Flystaria, koska Dr. Rebel oli loppu ja tätä meillä on ollut aiemminkin. Jo purtuihin kohtiin on sitten Summer Relief-geeliä lievittämään kutinaa ja se ainakin omiin sormiin tuntui mukavasti viilentävän. 
Effolin geelin jätin kauppaan, kun meillä on  vielä sitä Stubbenin geeliä. Lisäksi ajattelin tehdä Helosanista ja tervatipoista tervanhajuisen rasvan levitettäväksi nivusiin yms. Se samalla hoitaa jo ärtynyttä ihoa eikä varmasti kirvele yhtäpaljon. Lisäksi luulen rasvan pysyvän kauemmin iholla suojaamassa, kun geelin. Helosan Sol on turpaan, ettei aurinko polta. Sitä menee Taavin nenään aika paljon!

Menin sitten samalta reissulta tallille laittamaan uudet aineet testiin. Jäin tallinomistajan kanssa juttelemaan tästä Switch Pour Onista ja Taavi hirnui portilla, kun kuuli ääneni. :D Kävin sitten pelastamassa sen sisälle ja annoin hengähtää hetken karsinassa.
Taavi oli pikkaisen epäluuloinen, kun levittelin siihen tuota Switch Pour On-tököttiä. Purkissa on joku hieno annostelumittasysteemi, mutta sen käyttäminen oli mulle ihan utopiaa ja koin sen epäkäytännölliseksi. Aikani pähkäiltyäni kaadoin pullosta kuppiin ja otin siitä ruiskuun. :D Pääasia, että aine meni edes suunnilleen sinne minne piti.

Käytiin sitten ulkona nautiskelemassa ihanasta kesäilmasta ja Taavi pääsi tietenkin myös maistelemaan vihreää. Se on aivan hulluna voikukkiin, se etsii oikeastaan vaan niitä (kun pahin nälkä on taltutettu) ja nyhtää ne ihan maanmyötäisiksi!
Jonkin aikaa siinä syöttelin ja kun mitään kummempaa oiretta ei aineesta tuntunut tulevan, niin vein Taavin sisään ja annoin Greenline-puuron (jonka seassa kalanmaksaöljy ja nivelaine). Lusernia olen nyt antanut vähemmän, kun kesä tulee ja Taavi saa mahantäytettä ja hyvää ravintoa ihan tuoreenakin.

Taavin tuhoama voikukka

Yritin kuvata Taavin kiiltävää karvaa, mutta tuo väri jotenkin "laimentaa" sen :p

Vähän valuu.... Mut ihan hyvä.

Eilen hain Taaville sen vaihdokki-ötökkäloimen ja vein heti sovitukseen. Sopii paremmin ja vatsavöissäkin on paljon varaa (itseasiassa Taavilla sain laittaa ne ihan ylös..), lavoista jää tämäkin loimi pikkaisen kinnaamaan (yllätys...), mutta menee kyllä tarpeen mukaan loistavasti. Ei sille kuitenkaan niin suuresti ole käyttöä
Taavi oli myös päivällä seurannut tallinomistajaa, kun hai laivaa vesienlisäysreissulla, oli kuulemma kovasti ollut sennäköinen, että sisään olisi päästävä. Lopulta hän oli tajunnut hakea Taaville ötökkähupun, johon Taavi oli lähes sukeltanut helpottuneena. Sen jälkeen se kuulemma suostui jäämään vielä ulos. :D

Käytiin myös rennolla maastolenkillä, laitoin Taaville hupun päähän, ettei ötökät kiusaa. Mentiin vasemmalle-oikealle ja poikettiin yhdestä kohtaa peltotielle, jossa ravattiin. Takaisintullessa laukattiin peltotie ja jatkettiin vähän matkaa ravilla kotiinpäin. Ja sitten taas syötiin pellonreunassa vihreää vaikka kuinka kauan.. :)

Joko mennään?

.

Harmi, ettei videolle saa tallennettua kostean metsän ihanaa tuoksua (ja kameran naru on jäänyt videolle..) :

Huomenna Taaville tulee aamusta kengittäjä, joka laittaa sille jokaiseen jalkaan rolleri-kengän! Katsotaan mitä siitä seuraa.. Ja keskiviikkona Sanni tulee pitkästä aika meitä moikkaamaan ja päästään yhdessä maastoon, koska saan lainata tallilta Heikkiä ratsukseni. Siitä tulee hauskaa!

Vauhti-Taavi ja ötökkäsodan alku...

Miten noita ötököitä voi olla näin paljon jo nyt? Jos koko kesä menee samaa rataa, niin hevonen on kupattu rusinaksi ja omistajalla on hermot riekaleina. 

 

Eilen käytiin maastoilemassa ja törmättiin maastossa kettuun! Sen jälkeen Taavi ei uskaltanut melkein millään mennä samaan suuntaan, mihin kettu sinkosi. Kyllähän sellainen nyt helposti Taavin poskeensa pistelisi. Muuten Taavilla oli todellakin vauhti päällä, se ravaili ja laukkaili (!) omatoimisesti ja saikin sitten ahkeruudesta palkaksi syödä vihreää. Motivaationsa kullakin liikkumiseen.. ;) Liikekin tuntui kokoajan ihan puhtaalta ja jopa ylämäkiin Taavi jaksoi hyvin ponnistaa, vaikuttaa siis aika hyvälle kunto tällähetkellä.
Viileällä vedellä pesu (tallin lämmitys on otettu pois päältä, jolloin myös lämmin vesi katkeaa) ei ollut todellakaan Taavin mieleen, se koetti kaikin tavoin väistellä ja veti lihaksia kireälle. Jatkossa Taaville siis lämmin pesu ämpärin ja vedenkeittimen avulla.. :)

Tänään menin kahden aikaan tallille ja ajattelin siivota laatikon ensin. Päätin kuitenkin käydä suihkuttamassa ötökkämyrkkyä Taaville jos näyttää sitä tarvitsevan. Ja mitä vielä; siellä oli viisi aika tuskaisena ravistelevaa ja viuhtovaa hevosta. Taavi lähti samantien helpottuneena portille, kun saavuin ja olisi sieltä tullut pari muutakin.

Taavilla oli mahanalus pyörteiden kohdalta ihan kupattu ja turvoksissa. Hui! Myös nivuset ovat olleet jo pari päivää paukamilla. Ja voi sitä kutinaa! Taavilla on hassu tapa rapsuttaa kaikkea lähellä olevaa, kun sitä rapsuttaa oikein hyvästä kohdasta. Usein se alkaakin rapsuttaa omaa jalkaansa kaverin puuttuessa. Tänään sain sen videollekin:

(piti käyttää youtuben heilumisenpoistajaa, kun rapsuttaessa käsi heiluu aika voimakkaasti..)



Laitoin sitten Remedy Cream-rasvaa niihin turvonneisiin kohtiin, se on antiseptinen voide ja siitä on teepuuöljyä. Lisäksi levittelin Stubbenin ötökkägeeliä mahan alle ja korviin sekä nivusiin. Pitäisi käydä ostamassa Effolin hyönteisgeeliä, se oli tänävuonna palannut markkinoille. Se oli mun suosikki monena kesänä, mutta toissakesänä koin pettymyksen, kun ei sitä enää saanutkaan! Ostin sitten jostain verkkokaupasta Stubbenin geeliä, ei ole ollut niin tehokasta, vaikka purkki on kieltämättä kätevä.

Täytynee käydä ostamassa ensi viikolla sumutetta (ajattelin kokeilla sitä kallista Dr Rebeliä, onko oikeasti niin hyvää?), sitä Effolin geeliä ja jotain kutinaa helpottavaa ainetta, esim. tätä. On meillä se loimikin (kunhan kerkeän sen vaihtamaan), mutta en haluaisi koko kesää seisottaa loimen alla.

Patteja siellä, patteja täällä....

 

Pattien hoitelun jälkeen olikin sitten uusien varusteiden sovitus! 1Hevosvoima.comista tilaamani Polypad ja laidunriimu saapuivat viime viikolla, mutten ole jaksanut niitä tallille rahdata.

Polypad huopa oli ihana ja jämäkämpi, kun vanhempi: 

 

Huomaa ilmassa leijuvasta pölystä, että harjasin juuri Taavin... :)

Laidunriimu oli myös ihan sopiva ja ihanan pehmeää materiaalia. Sen toinen nimi on "turvariimu", sillä siinä on metallilukon tilalla tarranauhaa, sopii siis vetopaniikkiselle tai laitumelle jos hevonen jää johonkin kiinni. Tämä olisi tosi kätevä ja kiva ottaa käyttöön, mutta epäilen mahtaako se pysyä päässä leikeissä... :) Kiskomista se sietää aika hyvin alaspäin, mutta jos tuosta liepareesta ottaa kiinni, niin äkkiä lähtee päästä. Toistaiseksi jätin riimun laatikkoon, voisihan sitä kokeilla jossain vaiheessa.

Vaihdoin jokatapauksessa Taaville tänään toisen kevyemmän riimun ja uuden narun. Heijastinriimu päätyi laatikkoon odottamaan ensitalvea.

Kysyin luvan pellolla ratsastukseen (kun niitä ei ole vielä kylvetty) ja saatiin lupa mennä, kunhan pohja ei upota, jee! Suuntasimme ilman satulaa (uusi huopa kuitenkin välissämme) pellolle vähän taivuttelemaan. Taavi tosin yritti kokoajan syödä, sen mielestä oli ihan järjetöntä talloa hyvää ruokaa!
Alkuun ajatukseni oli tehdä käynnissä kunnon taivuttelua ja jumppaa, sitten ravissa vähän jne. Nopeasti kävi selväksi, että kävellessä ötötkkäpilvi peittää näkyvyyden ja olo tulee tukalaksi ihan molemmilla. Tehtiin sitten ravissa isoja ja laajoja ympyröitä. Vasemmalle sujui oikein hyvin, mutta oikealle oli vähän jäykkyyttä havaittavissa. Hyvin Taavi kuitenkin jaksoi yrittää ja ravasikin kohtalaisen reippaasti vaikka pohja oli osittain aika raskas (kuivaa ja korkeaa sänkeä).

Piristykseksi otettiin vähän laukkaa ja se tosiaan toi lisäpuhtia harjoitteluun. Välillä pysähdyttiin hetkeksi syömään ruohoa, kunnes ötökät taas löysivät meidät. Pyysin tänään aika paljon ravia ja taivutuksia ja Taavi alkoi selkeästi väsyäkin jo. Tehtiin myös vähän käynnissä takaosan siirtämisen vasemmalle ja oikealle, sujui hyvin alkuvaikeuden jälkeen (luulen, että kuskissa on vikaa).
Ei Taavi muutenkaan juuri kaulaansa kaartanut tai erityisen "hienosti" mennyt (kuolaimeton on tässä suhteessa vaikeampi), mutta ihan sama, kunhan on rento ja tykkää tehdä, se riittää minulle. :)
Laukattiin myös kerran pelto päästä päähän reipasta laukkaa, Taavikin tuntui nauttivan. Lopuksi käveltiin vielä hyvä tovi ja Taavi hamuili ruohonkorsia suuhunsa.

Taaville oli tullut hiki treenatessa, enkä yhtään ihmettele. Ravattiin ja laukattiin paljon tavallista enemmän ja oli vielä erittäin hiostava päivä. Pesin sitten lämpimän veden kanssa sienellä. Taavi saikin jäädä jo sisään, kun muutkin tulivat ötököitä pakoon. Kaivoin Taaville laatikosta ötökkähupunkin käyttöön.

Laatikon kaivelusta päästiinkin sitten seuraavaan urakkaan; laatikon inventaario. Olen nyt päättänyt, että tavaroiden on mahduttava kaikkien samaan laatikkoon, joten kaikki turha (=mitä ei ole vuoden aikana käytetty) joutaa myyntiin ja pois tilaa viemästä. Aika paljon sitä tavaraa sitten lähtikin.. Ja ihan kaikkea "turhaa" en kuitenkaan raaskinut laittaa myyntiin. ;)

Kaksi on sellaista asiaa, joita en voi myydä enkä hävittää, niillä on paikka laatikon pohjalla hamaan loppuun saakka, vaikka niiden käyttäjä ei niitä koskaan tule enää tarvitsemaan: 

Ostin tänään Taaville myös kalanmaksaöljyä, ensin kokeeksi ihan pienen pullon. Ainakin se tänään upposi Greenlinen seassa hyvin, mutta koko talli haisi sen jälkeen ihan kalalle.. Hups. Kalanmaksaöljyssä on paljon Omega3-rasvahappoja, joilla on suotuisa vaikutus nivelien toimintaan ja lisäksi esim. karvan kuntoon.
Lisäksi olen nyt tilannut sille Glukosamiinia ja MSM:ää, joita ajattelin syöttää vähän isommalla annostuksella kera C-vitamiinin. Katsotaan onko niistä mitään silmiinpistävää hyötyä.

Hengailua ja kaviotemppua pitkästä aikaa!

Eilen käytiin kylälläpäin lyhyellä iltalenkillä. Mulla oli ihan kaamee päänsärky ja Taavi mateli minkä kerkesi ja kiemursi yrittäen kokoajan syömään pientareelle. Argh. Pehmeissä kohdissa otin vähän raviakin, se sentään sujui ihan hyvin (vaikka sen jälkeen Taavi koettikin vaatia palkaksi vihreää). Mentiin varmaan pari kilsaa tietä pitkin ja käännyin sitten kotiin, kun en jaksanut pidemmälle. Kotiinpäin sitä vauhtia olikin ihan eri tavalla ja tehtiin vähän takaosan siirtelyä puolelta toiselle.

Uljas Hopeaharja

Pysähdyttiin yhden pellon reunaan syömään sitä himoittua vihreää. Ruokatauon jälkeen jatkettiin pellonreunaa pitkin tallille. Pohja tuntui hyvältä, joten pyysin Taavin raviin ja sitten laukkaan. Yllätys oli suuri, kun Taavi nostikin vasemman laukan! Sen jälkeen se saikin ottaa palkaksi vähän vihreää. ;) Minähän en ole pyytänyt tai vaatinut siltä vasenta laukkaa ollenkaan sen viimeisen klinikkareissun jälkeen. Olen vain käyttänyt sanaa laukka ja Taavi on saanut päättää vapaasti, kumpaa laukkaa se haluaa mennä. Pari kertaa se on valinnut vasemman.

Innostuin pyörimään pellolla hetken aikaa ravissa, koetin vähän taivutella Taavia, mutta sillä tuntui olevan haahuiluvaihde päällä. Se välillä kiihdytteli ravissa ja sitten taas hölkötteli hitaammin ja taas kiihdytteli. Haha.
Parkkipaikalla K jo odottelikin meitä, oli tullut Taavia moikkaamaan.

En ole Taavin kanssa tehnyt pitkiin aikoihin "kavio"-temppua. Sen kovalevy on selvästi kuitenkin kokoajan prosessoinut tehtävää, sillä se on edistynyt! :D Taavi on viimein hoksannut, että sen pitää ojentaa se jalka mulle, eikä vaan nostaa ilmaan.
Tässä eilisen harjoituksia:

Tänään kävin tallilla myös, mutta pidettiin hengailupäivä. Leikittiin vähän pallolla pitkästä aikaa, tehtiin maastakäsinjuttuja nopsasti ja kavio-temppua myös. Loppuajan Taavi sai nautiskella vihreää ja minä sensijaan nautiskelin auringosta ja Taavin seurasta. :)

Taavi se ei turhaan jaksa nirsoilla; tänään se söi voikukan juurineen. Se kyllä koetti irrottaa juurta (siinä onnistumatta) hankaamalla kasvia maahan. Sitten se koetti sylkeä sitä juuriosaa ulos suusta, mutta koska se ei onnistunut, Taavi kylmänviileästi pisteli koko kasvin juurineen parempiin suihin. Että sillälailla. Heh.

Kehuja rekkakuskille!

Pitää antaa ainaisen haukkumisen sijaan sitä positiivistakin tarinaa auton kohtaamisesta hevosen kanssa:
Tänään törmättiin Taavin kanssa rekkaan maastoreissulla ja vieläpä tulo- että menomatkalla. Oli muuten erittäin huomaavainen kuski; molemmilla kerroilla hidasti reilusti vauhtia ja teki sen ajoissa, jotta Taavi kerkesi siirtää ahterinsa penkan puolelle ja asettua mukavasti. Toisella kerralla vielä pysäytti, avasi ikkunan ja varoitti edessäpäin olevasta routakuopasta, ettei hevosen jalka uppoa siihen. :) Jäi kyllä hyvä mieli ja kiittelin vuolaasti!

Taavi oli muutenkin pirteä ja reipas lenkkiläinen, ravaili paljon ja liikkui metsässä hyvin. Pääasiassa siis tänään rämmittiin metsissä, koska Taavi oli jo tarhassa ottanut Einon kanssa painimatseja.
Tosin meidän lenkit alkavat olla enemmän läskistys-lenkkejä, kun Taavi pysähtelee syömään enkä raaski aina komentaa. Onhan se tuore ruoho niin hyvää ja on hirmuisen ihanan kuuloista, kun hevonen rouskuttaa. :)

 

Viikonlopun tapahtumia

Viikonloppu meni ohi ihan hujauksessa ja vaikka aluksi suunnittelin viettäväni Taavin kanssa paljon laatuaikaa, niin lopputulos oli vähän toinen.. Välillä tuntuu piirun verran hankalalta tämä oman hevosen liikuttamisen mahduttaminen aikatauluun jos haluaisi tehdä muitakin asioita, nukkuakin välillä ja keretä olemaan K:n kanssa muutakin kuin illalla umpiväsyneenä. Eikä asiaa helpota, että meillä on molemmilla vuorotyö. :) Huoh.

Perjantaina olin ystäväni Sannan luona hänen hevosiaan katsomassa, kävin Lassin selässä ja sitten tein Masa-varsan kanssa vähän maastakäsinharjoituksia. Se oli kuulemma ollut vähän öykkäri ja loikkinut pystyyn. Kerran loikkasi minunkin kanssa, kun koetin saada sitä peruuttamaan, mutta muuten sujui oikein kivasti ja lopulta oltiin ihan hyvää pataa. 

Vaikka menin Sannalle jo puoli kymmeneksi, olin kotona vasta viiden maissa.. Lähdin samantien sitten Taaville ja päätin, että käydään vähän kävelemässä. Ei keretty kun läheiseen risteykseen, kun K tuli Taavia moikkaamaan ohikulkumatkalla. Onneksi tuli ja me käännyttiin, sillä hetken päästä oli alkoi todella kova ukkoskuuro!
Taavi siis pääsi perjantaina aika helpolla, otin tosin kotiintullessa pätkän ravia ja laukkaa pellonreunassa, lisäksi katseltiin pihalla olevia työkoneita. 

Lauantaina Taavilla oli vapaa, kun en millään jaksanut lähteä tallille. Laiskottelin kotona koko päivän (nukuin puoleenpäivään, jota hämmästyin itsekin) ja perehdyin väriasioihin taas hiukkasen lisää. Pohdin kotona K:lle, että onkohan suomenhevosissa splashed white-kirjavuutta, kun tuntomerkit täsmäisivät. Ja kun tilauksesta Hevosurheilu julkaisi uutisen, että ensimmäinen SW-kirjava suokki on testattu positiiviseksi! Hahaa!
Taavistakin olisi kiva testata tuo geeni, vaikka olenkin aika varma, että se kantaa sitä.

Tänään olikin sitten äitienpäivä ja sen mukanaan tuomat kiireet. Vaikka oma äitini olikin sitä mieltä, että hän on äiti ihan vuoden jokaisena päivänä yhtälailla. Oli kuitenkin ihan mielissään viemästäni lobelia-amppelista. ;)

Illasta kerkesin tallillekin ja Taavi pääsi töihin. Tallille mennessä muistin, että unohdin soittaa kengittäjälle viikonloppuna. Taavi oli juuri tullut sisään ja heitin sille Lusernit nivelaineen ja raudan kera kuppiin. Rauta on tuntunut tuovan Taaviin vähän lisää eloa, joten se ilmeisesti tuli tarpeeseen. Tuosta nivelaineesta en osaa sanoa oikein mitään.. Sitä on vielä jäljellä, mutta nyt jo pohdin tilaanko sitä lisää. Toinen vaihtoehto on sitten kokeilla, miten mono nousee ilman nivelainetta tai ostaa sitten jotain eri valmistetta. Houkuttelisi Suomesta saatavat valmisteet (=Suppleaze Gold tai oma sekoitus), mutten ole vielä päättänyt mikä olisi hyvä. Olen kuullut, että MSM ja Glukosamiini toimisivat vasta vähän isommilla annoksilla, jollon oma sekoitus tulisi ehkä edullisimmaksi, kun kaikki aineita saa sekoitella sopivasti.
Lisäksi pitäisi käydä ostamassa psylliumia purnukka ja syöttää se varmuudeksi.

Nenästä oli nahat rullalla (onneksi vasta nyt)..... Ja muutama auringon tekemä rupikin näkyy.

Päästiin sitten heinäverkkojen täyttelyiden yms. puuhan jälkeen lenkillekin. Laitoin Taaville pelkän huovan kyytiin. Käytiin aika pitkä lenkki, pihasta oikealle, keltaisen talon kohdalta metsään, metsän kautta pehmeäpohjaiselle hiekkatielle, jossa otettiin aika reipasta ravia ja laukkaa (pelkät ääniavut toimivat hyvin!) ja sitten kovempia hiekkateitä kotiin. Taavi liikkui reippaasti koko lenkin, yhdessä kohtaa olin huomaavinani ylämäkeen reippaassa ravissa ja kovahkolla pohjalla onnahtelua, mutten taaskaan ole varma oliko vaiko eikö. Voihan se olla myös eilisen vapaapäivän jäykkyyttä tai sitten se taas ravasi pitkästä aikaa isommalla askeleella.  En ole nimittäin pitkiin aikoihin huomannut mitään onnahtelua. Mielellään kuitenkin liikkui kokoajan ja hiki haisi. :)

Pysähdyttiin ainakin kolme kertaa syömään vihreää ja yhden talon pihalle ilmestynyt mummo sai Taavin leipähimon heräämään ja se koetti vängätä pihalle kerjäämään. :D Törmättiin myös pelottavaan routakuoppaan jossa oli kiviä, sitä ei meinannut millään uskaltaa lähestyä.
Lisäksi pääsimme nauttimaan ehkä kauluhaikaran matalasta ääntelystä pitkin lenkkiä, ääni oli sen kaltainen, kun joku puhaltelisi pulloon lyhyesti monta kertaa peräkkäin. Yhdessä vaiheessa Taavi jäi kuuntelemaan metsästä tulevaa vielä möreämpää ääntä ja päätti siirtyä ravilla pois paikalta.. En jäänyt ottamaan selvää, mikä oli äänen takana.

Tämä oli pelottava!

Lenkin jälkeen pesin hikisen kohdat ja laitoin jalkoihin sekä takapolveen Arnikaa + kylmäsavea. Heitin vielä Greenline-puuron kuppiin ja Taavi jäikin sitä innoissaan syömään. Se on kyllä Lusernin kanssa ihan suurinta herkkua, vaikka se kokikin silloin vatsahaavan hoidon aikaan inflaation (Taavi sai sitä kolme kertaa päivässä lääkkeen takia).
Huomenna Taavilla on ikävä kyllä taas vapaa, sillä en yksinkertaisesti jaksa herätä aamulla aikaisin sitä liikuttamaan, kun olen saanut nukkua viime aikoina niin vähän ja illalla olen töissä myöhään. Ja taitaapa mulla oli hierojakin aamupäivästä. Loppuviikosta lupaan ryhdistäytyä taas. 

Savikinttu

PS: Onko muilla ollut kuvien lataamisen kanssa ongelmia?? Lataavat ihan kamalan hitaasti.