Eilen käytiin kylälläpäin lyhyellä iltalenkillä. Mulla oli ihan kaamee
päänsärky ja Taavi mateli minkä kerkesi ja kiemursi yrittäen kokoajan
syömään pientareelle. Argh. Pehmeissä kohdissa otin vähän raviakin, se
sentään sujui ihan hyvin (vaikka sen jälkeen Taavi koettikin vaatia
palkaksi vihreää). Mentiin varmaan pari kilsaa tietä pitkin ja käännyin
sitten kotiin, kun en jaksanut pidemmälle. Kotiinpäin sitä vauhtia
olikin ihan eri tavalla ja tehtiin vähän takaosan siirtelyä puolelta
toiselle.
Uljas Hopeaharja |
Pysähdyttiin yhden pellon reunaan syömään sitä himoittua vihreää. Ruokatauon jälkeen jatkettiin pellonreunaa pitkin tallille. Pohja tuntui hyvältä, joten pyysin Taavin raviin ja sitten laukkaan. Yllätys oli suuri, kun Taavi nostikin vasemman laukan! Sen jälkeen se saikin ottaa palkaksi vähän vihreää. ;) Minähän en ole pyytänyt tai vaatinut siltä vasenta laukkaa ollenkaan sen viimeisen klinikkareissun jälkeen. Olen vain käyttänyt sanaa laukka ja Taavi on saanut päättää vapaasti, kumpaa laukkaa se haluaa mennä. Pari kertaa se on valinnut vasemman.
Innostuin pyörimään pellolla hetken aikaa ravissa, koetin vähän taivutella Taavia, mutta sillä tuntui olevan haahuiluvaihde päällä. Se välillä kiihdytteli ravissa ja sitten taas hölkötteli hitaammin ja taas kiihdytteli. Haha.
Parkkipaikalla K jo odottelikin meitä, oli tullut Taavia moikkaamaan.
En ole Taavin kanssa tehnyt pitkiin aikoihin "kavio"-temppua. Sen kovalevy on selvästi kuitenkin kokoajan prosessoinut tehtävää, sillä se on edistynyt! :D Taavi on viimein hoksannut, että sen pitää ojentaa se jalka mulle, eikä vaan nostaa ilmaan.
Tässä eilisen harjoituksia:
Tänään kävin tallilla myös, mutta pidettiin hengailupäivä. Leikittiin vähän pallolla pitkästä aikaa, tehtiin maastakäsinjuttuja nopsasti ja kavio-temppua myös. Loppuajan Taavi sai nautiskella vihreää ja minä sensijaan nautiskelin auringosta ja Taavin seurasta. :)
Taavi se ei turhaan jaksa nirsoilla; tänään se söi voikukan juurineen. Se kyllä koetti irrottaa juurta (siinä onnistumatta) hankaamalla kasvia maahan. Sitten se koetti sylkeä sitä juuriosaa ulos suusta, mutta koska se ei onnistunut, Taavi kylmänviileästi pisteli koko kasvin juurineen parempiin suihin. Että sillälailla. Heh.
Kavio-temppuhan onnistuu jo loistavasti! Temppuhan on aivan valmis :D
VastaaPoistaHih, mahtava tuo voikukan syöminen ;)
Yllätyin itsekin kavio-tempusta, ollaan viimeksi harjoiteltu sitä silloin, kun Taavi nosti vaan jalan ilmaan ja minä otin siitä kiinni ja venytin eteen. Ihan pari kertaa se on suostunut heilauttamaan sitä jalkaa minua kohti. Nyt se sujuu, kuin vanhalta tekijältä. Näköjään joskus kannattaa jättää temput "mietintämyssyyn".. ;)
Poista