Lastausharjoituksia - tien päällä!

Tänään saatiinkin aivan yllättäen idea toteuttaa jo pitkään muhinut suunnitelma. Päätettiin pakata Taavi autoon ja viedä se näytille Karrin porukoiden luokse. Siellä on useampi talo, joissa on toivottu Taavin näkemistä livenä, joten kierrettiin sitten taloissa näytillä. ;) Samalla Taavi sai kokemusta kopissa olemisesta ja posiitivisen matkailukohteen ainaisten klinikkareissujen sijaan. Taavi käyttäytyi hyvin ja sai varmasti tästä reissusta ainoastaan positiivisia kokemuksia, se söi aivan älyttömästi leipää ja sai paljon rapsutuksia.

Kotipihassa Taavi meni hyvin sisään ja otettiin se kerran pihallekin, kun luukut olivat jo olleet kiinni. Kyllähän se hätäkakat teki ja oli vähän levoton, kun aavisteli lähtöä. Taavin mielestä kaikkein hirveintä on jäädä yksin, kun pikkuovi laitetaan kiinni, se hirnuu perään ja tepastelee aluksi kopissa.
 

Hei, eikai me oikeesti olla lähössä.....?

Matka meni tosi hyvin, mutta heinää Taavi ei syönyt. Pihassa otettiin se ulos ja ihan vähän se oli nihkeä karvaltaan. Se saikin hengähtää pihalla hyvän tovin ruohoa maistellen, kunnes sitten tehtiin kierros kylän raitilla. Ja käytiin toki moikkaamassa myös Nooraa (joka viime kesänä kävi ahkerasti Taavilla ratsastamassa) heidän mökillään. 

Missä ollaan? Tuttuja ihmisiä vastassa, mutta paikka on vieras..

Ensimmäisen talon pihalla leipää odottamassa.

Pikkuisen järkyttäviä lehmiä..... :D (on vähän valahtanut tuo turpisosa)

Ei uskaltanut Taavi ihan ovelle asti mennä, ties vaikka lukitsevat sinne..

Seuraavassa pihassa käymässä, tänne piti oikein leivän toivossa ravilla juosta mäki ylös.. :D

Sitten päästiin Nooraa moikkaamaan, hapanleipää rusinoilla oli tässä paikassa tarjolla ;)

Ja vielä yhdestä talosta Taavi kävi kerjäämässä leipää ja olisi kiivennyt mummon seuraksi taloon sisällekin.. :D

Lenkki ei ollut kuin 4km pitkä, mutta pysähdyksistä johtuen aikaa meni paljon. Taavi oli mielissään ja se olisi halunnut pysähtyä jokaisen talon kohdalla leipää kerjäämään. Se sai paljon ihasteluja ja kehuja osakseen, on kuulemma laihtunutkin (köhköh.. ;)) ja saanut lihaksia. Rauhallisuudesta sitä myös kehuttiin.
Vauhtia riitti Taavillakin koko lenkin ajan ja välillä se halusi ravaillakin ihan itsekseen.

Takaisinpäinkin se lastautui juomatankkauksen jälkeen hyvin, melassin perässä suoraan sisään. Jätettiin se koppiin yksinään seisomaan ja harjoittelemaan sillä aikaa, kun käytiin sisällä kahvilla. Hyvin se sinne rauhoittui ja oli ihan hiljaa kun tultiin takaisin.
Kotimatkalla heinätkin jo kelpasivat ja kotiintullessa ei ollut hikikään puskenut pintaan. Lastattiin vielä pihassa pari kertaa sisälle. Piti vähän kyllä miettiä, mutta kaurakipon avulla Taavi lopulta melkein juoksi sisään.
Sitten sen pääsikin jo pitkän päivän päätteksi omaan karsinaan lepäämään ja syömään. Huomenna vielä sen verran käydään lastaamassa, että se menee sisälle ja sitten seuraavaksi Taavi näkee kopin helatorstaina, kun lähdetään mätsäriin. Tällähetkellä lastausongelmat näyttäisi olevan aika hyvin selätetty! 

"Kato tonnepäin"

Taavi on varmajalkainen maastomopo