Syksyn kuulumiset (mm. satula-analyysia, karvanajosuunnitelmia ja mahan tilannetta)

Tilanne täysin hallinnassa.. :D

En ole saanut aikaiseksi kirjoittaa kuulumisispostausta pitkään aikaan. Pitkiin aikoihin ei ollut mitään uutta kerrottavaa; maha pysyi samanlaisena, mutta poni virkeänä. Mahahaavalääke ei auttanut mahaan yhtään, eikä ponin käytös muuttunut sen myötä mitenkään, joten tuskin oli kyse mahahaavasta. Tulipahan kokeiltua. Sensijaan samalla jätin hiivat ja muut pois ja kahdessa päivässä oltiin alkutilanteessa.. Eli ne ainakin jonkin verran helpottavat.

Oikeastaan muutama päivä sitten ongelmassa tapahtui selkeä muutos parempaan. Edelleen takajalat ovat joka päivä hiukan ruikussa, mutta kuivat ja harjattavissa. Useampi viikko on nimittäin mennyt niin, että tallille tullessa olen aloittanut hommat takapuolen pesemisestä, pahimpina päivinä kurapaskaliru tippui vuohisia pitkin maahan, kun saavuin tallille..
Se ainoa muutos muutama päivä sitten oli, että tuuppasin puuron sekaan reilulla kädellä vehnälesettä. Sehän oli jossain vaiheessa herkkua, sittemmin tapahtui jotakin ja leseestä tuli inhokkia. Puuron seassa se näemmä uppoaa kuitenkin ja hyvä niin - se tuntu rauhoittavan vatsaa edes jollain tasolla. Ruokavalio koostuu nyt siis kivennäisestä, leseestä, pellavasta (koska se on puuron maistuvin ainesosa) ja proteiininappulasta. Lisäksi ruutalla menee sitten hiivat (Black Horse yeast booster), maitohappobakteerit ja oluthiiva.

Tähän väliin jäniskevennys, kun juoksutin ponia liinassa niiden vaahtrakuvien jälkeen.. Virtaa oli ja homma ei aina ollut ihan hallittua menoa. Mutta joskus näinkin. Aniharvoin tulee liinan päässä juoksuteltua, kun se sitten useimmiten on juuri tätä.

 

Olen nyt liikuttanut Rippeä niin, että 2-3 päivää liikuntaa ja sitten vapaapäivä. Se on tuntunut todella sopivalle tahdille ja poni pysyy virkeänä ja siitä on mukava lähteä töihin. Kaksi päivää liikuntaa jos ei tehdä mitään erityisen rankkaa. Kolmas sitten palautteluun jos tulee mentyä toinen päivä vähän rankemmin.

Lihaksia olen välillä vähän hieronut ja ne ovat pysyneet pehmeinä. Tiistaina meille tulee eläinlääkäri taas ottamaan verikokeet ja jos onnistutaan saamaan suunavaaja ilman rauhoitusta, niin suuhunkin voisi katsoa. Otetaan ACTH-koe ja sitten laajat verikokeet, joissa näkyy mm. maksa- ja munuaisarvot sekä paastoinsuliini. Ihan mielenkiintoista katsoa, että mitä on tässä kevään ja kesän aikana tapahtunut. Poni ainakin voi hyvin mahaa lukuunottamatta ja ulkoiset cushingoireet ovat pienentyneet. Karva kyllä kasvaa edelleen, mutta ehkä se on aavistuksen erilaista. Klipperin terät ovat teroituksessa, joten parin viikon sisään olisi sitten aika taas hurruutella karvat pois.

Aion tänä vuonna olla vähän aikaisemmassa, jotta pakkasille kerkeää kasvaa karvaa. Ja ideana olisi, että nyt klipataan kokonaan ja talvella tarpeen vaatiessa voisi klipata vain osan ponia, jolloin pärjäisi ulkonakin esim. ilman kaulakappaletta ja vähemmällä loimituksella. Nythän se tukalin aika on, kun ilma on päivällä lämmin, mutta karva pitkä. Toisaalta tuo karva ei tunnut olevan kovinkaan lämmin esim. tuulella ja sateella vaan poni palelee. Siksi se on ollut loimitettuna huonommalla säällä.

Tässä yksi kaunis ja harvinainen päivä me eksyttiin Ripen kanssa kentälle jumppaamaan. Huomaa kyllä, että ollaan paljon maastoiltu. Poni on melko vino. Mutta jäykkä se ei ollut ja työskenteli todella mielellään, mitä nyt vähän kyttäili alkuun. Ensin käynnissä pitkään hain ponia suoraksi ja ympyröillä rehellistä taipumista. Ja keskityin myös omaan istuntaan, jotta kyljet on yhtä pitkät ja molemmat istuinluut satulassa.
Kun alkoi tuntua hyvälle käynnissä, otin muutaman kierroksen suuntaansa kevyttä ravia melko pitkällä ohjalla. Sitten laukkaa molempiin suuntiin ja lopuksi muutama ympyrä myös vastalaukkaa. Edelleen melko pitkällä ohjalla, mutta tarkkana ponin kupeista ja asetuksesta. Tuo vastalaukka on tämän ponin paras suoristaja!
Vastalaukan jälkeen mulla oli alla ihan eri poni. Se pyöristyi, nosti selän ylös ja liikkui omalla moottorilla tyytyväisenä ja suorana (minä myös). En mennyt enää kauaa, muutama hyvä kierros ja ympyrä kumpaankin suuntaan. En halunnut väsyttää ponia, kun se työskenteli niin hienosti! Sitten kiitokset, leivät ja alas selästä taluttamaan loppukäynnit. Jäi tosi onnistunut fiilis.

Olen mennyt nyt tuolla Freeformilla kaikki ratsastukset ja ostin siihen alle tuon HAF-padinkin. On se vaan kätevä ja hyvä, ei tarvi säätää kaikkien romaanien kanssa ja satula tuntui asettuvan mukavasti paikalleen. Lisäsin vielä väliin geeliromaanin palat tuomaan lisää vaimennusta ja mukavuutta. Hikijälkikin oli tasaisempi. Jalustimia siirsin vähän taaemmas ja voi hitsi, miten helppo on nyt keventää ja olla.
Vieläkin välillä innotun satuloimaan liian taakse tuon satulan, mutta se kyllä asettuu omalle paikalleen viimeistään ensimmäisessä laukassa. Se ohjeistetaan sovittamaan niin, että istuimen syvin kohta tulee siihen kohtaan, jossa istuisit ilman satulaa. Satula joustaa edestä lähes loputtomasta, joten lapoja se ei kiristä. Tässä mallissa on avoin säkätila, joten se ei painu säkään kiinni.
Kevyt ja mukava käsitellä, pehmeä ja lämmin istua, kaikinpuolin kyllä kiva satula. Ja hyvin siitä oppii pysymään tasapainossa ja käyttämään keskivartalon lihaksia. 
 

Yhteinen evästauko ennen treeniä

Treenin jälkeen talliin lähdössä.

Mahan tilannetta ja satulan asetuksia edelleen

Mitä kuuluu mahalle? Siihen en osaa vastata. Takajalat on ruikussa edelleen, mutta poni pirteä ja hyvinvoiva. Selvästi mahan hoitaminen on lisännyt ponin vireystasoa eli kyllä se kipeä olikin. Nyt on mennyt viikon verran maitohappobakteeria, tiistaina saapui aiemmin tilaamani hiivavalmiste ja sitä on syöty siitä asti, elektrolyyttiä ja omepratsolia menee myös varmuudeksi pieni annos. Ja kaikki nämä ruiskulla suoraan ääntä kohti kahdesti päivässä.

Pellavan lisäsin torstaina, koska sen poisjättö ei rauhoittanut mahaa, joskaan ei syöttäminen ole parantanutkaan. Mutta se kelpaa ponille superisti, joten menköön, kun kerkesin sen säkinkin ostaa.

Kalkin vielä lisäsin eilen ruiskumixiin ja tänään ei tullut ratsastaessa yhtään löysää läjää, eikä tarhassakaan ollut teille kuvattavaksi niitä huonoja kasoja. Joka päivä tarhassa on sekä hyviä kasoja, että huonoja kasoja. Se on alusta asti ihmetettänyt minua.

Kuitenkin persus näytti myös tänään tältä: 

Nämä mahavaivat on toki vähän pitkäpiimäisiä ja hankalia hoitaa. Varsinkin jos syy tosiaan on tossa Prascend-lääkkeessä, niinkuin epäilys on. Jos ei ole tilanne rauhoittunut viikon sisään, niin soitan ell ja pohditaan sitten yhdessä tätä asiaa.

En voi olla miettimättä Taavia, kun painin vatsavaivojen kanssa. Se on ollut viikolla paljon mielessä. Sen kanssa lopulta hävisin pitkn ja tuskaisan taistelun vatsavaivojen osalta. Enkä vieläkään ole täysin hyväksynyt sitä.
Mahaan liittyvät ongelmat saavat niskakarvani pystyyn. Onneksi ongelmat ovat erilaisia, muuten saattaisin vaipua melkoiseen epätoivoon. Ja Rippe vaikuttaa tällä hetkellä kivuttomalta, liikkuu mielellään ja virtaa riittäisi jaettavaksi muillekin. 

 

Olen pelännyt paljon kaviokuumetta suoliston huonon kunnon takia, mutta itsestäni on ollut hassua huomata, että kavioiden kuumotus ja pulssit ovat hävinneet, kun mahaa on hoidettu.
Lisäksi yhtenä päivänä sain melkein paskahalvauksen, kun toinen etunen oli kuuma ja pulssitti äkäisesti. Poni arkoi sitä ravissa. Onneksi ennen pahinta hysteriaa tajusin tutkia kavionpohjaa ja säteitä tarkemmin. Poni oli astunut omaan lantaansa ja säteiden uurteissa oli päässyt taas muhimaan bakteereja. Kavion huolellinen puhdistus ja desinfiointi rauhoitti pulssia ja lopetti arkomisen heti. Iltaan mennessä tilanne oli normaali kaikiltaosin. Huh!

Satulan kanssa on testattu kaikenlaista ja jokaisella ratsastuskerralla se tuntuu aina vaan enemmän hyvälle. Siinä on helppo olla jalustimien varassa. Rippekin tykkää kun olen lenkillä kevyessä istunnassa. Pientä säätöä on vielä satulan oikeassa paikassa, pehmusteiden ja ponin tyytyväisyyden välillä. Kun minä olin tyytyväinen pehmusteiden tuomaan selkärangantilaan sun muuhun, niin poni ei ollut. Kun vähensin välistä, niin poni muuttui taas tyytyväisemmäksi. Minulla on tähän oma teoriani, saman syyn takia alunperin otin rungottoman käyttööni. Mutta en halua siitä vielä blogissa enempää puhua. Olen sitten kuunnellut enemmän ponia ja mennyt sen mukaan.
En ole ihan varma, että oliko tuo säkäleikkaus sittenkään hyvä. Se tuntuu tekevän satulan tasapainoisesta istuvuudesta paljon haastellisemman. Eikä tämä ole lainkaan sama asia, kun sovituksessa ollut (vanhempi?) Freeform. Itse toki tykkään tästä enemmän.

Kahtena päivänä hieroin ponin selkää. En tiedä tykkäsikö poni ja ainakin oman ylävartalon sain jumiin, mutta Rippe on hieronnan jälkeen liikkunut irtonaisemmin. Tänään lihakset tuntuivat todella pehmeiltä, eivätkä aristaneet. Ehkä siitä siis oli hyötyä, vaikka näin maallikkona puuhailinkin. Tuon uuden satulan ei ainakaan pitäisi puristaa tai kiristää mistään.

 

Uuden satulan asentelua ja ponin ripuli

Satulan testaaminen on vielä vähän vaiheessa ja hienosäätöä pitää tehdä. Löysin sattumalta käytettynä tuollaisen selkäsaumattoman huovan ja correction padin halvalla samalla paikkakunnalta. Nyt tilasin vielä leveämmät jalkkarit satulaan. On ollut vähän alkukankeutta kaiken säädön kanssa ja onhan satula vähän erilainen, kun mihin yleensä tällainen tavallinen ratsastaja on tottunut. Mutta luulen, että opin vielä tykkäämään satulasta, kunhan saan kaikki palaset kohdalleen ja satulan oikeaan asentoon. 

Koekäyttöä alkoi eilen hidastamaan akuutisti pahentunut ripuli ponilla.. Se on jo jonkun aikaa ollut mahastaan huonompi. Mutta nyt se on muutamassa päivässä taas voinut selkeästi huonommin, sillä on välillä huolirypyt, se on ollut nuutunut ja silmänpäälliset on pullottaneet enemmän.
Ostin sille sitten hätäpäissäni Ani-Mixin pellavajauhetta kokeeksi ja se kyllä ponille erittäin hyvin maistui. Mutta seuraavana päivänä ponin maha oli vielä kamalammassa kunnossa. Nyt sitten päätin jättää sen pelkälle heinälle ja kävin tänään ostamassa sille maitohappobakteeria ja elektrolyyttiä. Käytiin aamulla tarjoilemassa eka satsi ja nyt illalla toinen. Ainakaan päivän aikana takajalat eivät olleet sotkeentuneet niin voimakkaasti ja poni vaikutti aavistuksen pirteämmältä.
Myös kaviot olivat kuumat ja jalat pulssitti, mutta illalla tilanne oli normalisoitunut. Luulen, että mahan kipu tuo pulssit esille, koska poni ei muuten oireillut kavioitaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että pääsyyllinen on se cushing-lääke. Senjälkeen maha on ollut enemmän tai vähemmän löysänä kokoajan. Tarhasta löytyy lähes päivittäin sekä hyviä kasoja, että todella löysiä läjiä. Ja lääkkeen yleisimpiin haittavaikutuksiin kuuluu ripuli ja koliikki..

Vai voiko syynä olla syksy ja sen myötä nousseet acth-lukemat ja olon huonontuminen? Syksyhän on tunnetusti cushing-hevosille vaikeaa aikaa ja Rippehän sairastui kaviokuumeeseen viime vuonna juurikin syksyllä - ja silloinkin maha oli löysänä pidempään.

Freeformin ensikosketus

 Siinä se nyt on! Oma Freeform. Lukijamme Ärrä osasi kertoa, että tämä on malliltaan Freeform Wave. Kiitos siitä! Istui minusta selkään, kun hansikas. Sen verran kävin selässä kokeilemassa, että uskallan huomenna päästää lainaratsastajan kyytiin. Itse olen muutaman kerran viikossa mennyt nyt Sisulla ja hankkinut Ripelle lainaratsastajan, jotta molemmat hevoset tulee liikutettua. Sinällään olisi ihanaa päästä itse testaamaan satulaa heti, mutta olosuhteiden pakosta se venyy viikonloppuun.

Ostoslistalle tulikin sitten kouluvyö. Ja ehdottomasti haluaisin semmoiset leveät jalustimet, niistä saisi paremmin tukea. Muuten ensikosketus satulaan oli ihan ok. Ravissa satula vaikutti ihan hyvälle ja laukassakin yllättävän tukevalle siihen nähden ettei siinä tosiaan ole polvitukia. Polvitukien kanssa koin koekäytössä olevan satulan hankalaksi, joten tämä oli meille hyvinkin toivottu malli. Ja sain sen oikein kelpoon hintaan, 450e.

Huomenna viritän vielä alle palaromaanin, kun sain siihen palat tehtyä. Lainataan nyt alkuun Sisulta semmoista, kun omaa ei vielä ole.
Satula vaikuttaa lyhyemmältä, kun meillä kokeilussa ollut, vaikka sekin oli minusta lyhyt malli. Voihan tuo avoin säkätila hämätä, se antaa kyllä todella paljon lisää sopivuutta satulalle!

Olen tuhlannut Rippeen viime aikoina aivan hävyttömän summan rahaa ja lipsunut periaatteestani ostaa mitään turhaa.. Yhden satulan raahasin tilanpuutteen takia meille kotiin (jossa on myös krooninen tilanpuute), kun en kehtaa täyttää pientä satulahuonetta monella satulalla. Mutten toistaiseksi halua luopuakaan mistään.