Ei enempää kuin parhaansa tehdä voi, riittää kun yrittää

Näin onnelliselta näytettiin radan jälkeen

Huh, kisat takanapäin ja helpotuksen syvä huokaus! Meillä oli oikein kiva päivä ja sääkin suosi auringonpaisteellaan. Taavi ylitti itsensä isosti, vaikka olikin radalla tahmea. Muutama asia kisapäivältä ei mennyt ihan niinkuin olisin toivonut, mutta niistä tuonnempana.

Aamulla haettiin Taavi tallilta, letitin sen harjan, laitoin loimen ja putsit. Se lastautui suorilta autoon ja päästiin heti lähtemään. Matka kisapaikallekin sujui hyvin, tosin paikalle tultaessa Taavi vähän temusi kopissa ja huuteli, kun ei olisi halunnut jäädä yksin. Rauhoittui kuitenkin, kun huomasi ettei auta, mutta kun kuuli mun äänen niin alkoi taas huutelemaan.. :)

Vessan ovi oli lukittuna, joten en sitten kerennyt sinne ollenkaan, koska halusin verrytellä taavia mahdollisimman pitkään. Se oli kuitenkin otettu suoraan karsinasta, eikä siten ollut ulkona valmiiksi jaloitellut.
Verryttelyssä näytin Taaville kouluaidat ja saatiin lupa käydä myös radan sisäpuolella katsastamassa miltä se sieltäpäin näyttää. Alkuun Taavi vähän katseli aitoja, mutta ne unohtuivat nopeasti. Verryttelyssä olleet shettiksen sen sijaan olivat paljon kiinnostavampia!
Se oli jo verryttelyssä vähän omissa maailmoissaan ja taas "sulkeutuneen" oloinen, enkä saanut sitä ratsastettua tarpeeksi pohkeella läpi, se oli ihan kuuroutunut taas. Ja verryttely oli sen verran ahdas, etten oikein pääsyt keskittymään itse verkkaamiseen niin hyvin kuin olisin toivonut.

Minua ennen oli muutama muu muissa raviohjelman kategorioissa (keppihevos- ohjasajo- ja avustajan kanssa luokat) lähtevää. Sitten kuulutettiin, että on palkintojenjako ja minä valmistauduin. Odottelin sitten aidan vierellä sitä palkintojenjakoa kannustusjoukoille jutellen, kun tulikin kuulutus: "palkintojenjako järjestetäänkin teltalla, jatketaan luokkaa 1d, seuraavana starttaa ..." ja samantien kuului pillin vihellys!
Jäin vähän kysymysmerkiksi, koska meille oli annettu lupa kiertää kierros radan sisäpuolella ennen lähtöä. Tilanne oli kaikkiaan sekava, menin radalle ja koetin kysyä sainko minä muka lähtömerkin, koska tuomari tönötti auton edessä, niin päätin sitten aloittaa. Heti tervehdyksen aikaan tuomari kysyi saako luokassa olla raippa ja istui sitten autoonsa.
Koska auto ei ollut vielä verkan aikaan radan päässä, niin tervehdykseen meneminen ja siitä jatkaminen meni vähän mutkitteluksi, lisäksi Taavi tuntui olevan taas vähän unessa pohkeen suhteen. Se oli tahmea eikä siihen saanut oikein mitenkään eloa.

Se kuitenkin siirtyi oikeassa kohdassa raviin (huh!) ja jatkoimme siitä lävistäjälle ja sen jälkeen seuraavalle. Yhtäkkiä tuomari viheltää pilliin ja minä sitten ihmetellen pysäytän, koska olin ihan varma etten ainakaan ratsastanut väärin. Tuomari alkaa selittää, että olen jo kolme liikettä suorittanut raipan kanssa ja tästä neljännestä pitäisi hylätä, sanoin, että luokassa raippa on sallittu. Siihen tuomari vastasi, että ok, tuomari ei ole ollut siitä tietoinen ja painui takaisin autoon annettuaan ohjeet jatkamiseen.
Noh, jatkoin sitten lävistäjän uudelleen ja radan muutenkin loppuun. Pääty-ympyrät jäivät vähän pieniksi, Taavi oli läpi radan vähän hidas ja tahmea, mutta se suoritti kaikki tasaisesti. Osittain se väsyi ja painui kuolaimen alle, mutta se ei ole vielä tottunut kulkemaan pitkiä matkoja oikeinpäin.
Olin siis itse rataan aivan todella tyytyväinen. Tavoitehan oli, että Taavi on oikeaan aikaan oikeassa askellajissa ja se toteutui, lisäksi pää ei ollut ihan taivaissa ja se ei pahemmin tuijotellut.

Ratsastaja on ihan pikkasen kalpea, alkutervehdykseen menossa..

 

 

Paperi oli kuitenkin pienoinen yllätys, saatiin 55% ja taidettiin olla luokassa melkoisen häntäpäässä. Ja ihan oikeasti siihen joukkoon mahtui monenlaista juoksijaa enkä ainakaan itse kokenut mitenkään olleeni heitä paljon huonompi. Mutta tämä on tietenkin arvostelulaji, joten minkäs teet, ei oltu tämän tuomarin mieleen yhtään. Paperissa ei ollut kahta kehua lukuunottamatta mitään positiivista ja niidenkin perään liittyi joku "mutta"-kohta. :D

Annettiin kyllä palautetta kisojen organisaatiolle jo siitäkin, ettei tuomari tiedä luokan sääntöjä eikä edes pahoittele turhaa keskeyttämistä. Mainitsin myös hiukkasen yllättäin tulleesta lähtömerkistä. Ja olisi tehnyt mieli mainita myös siitä, että harjoitusluokan raviohjelmassa arvostelu olisi ehkä voinut olla vähän positiivisempi, koska radassa oli minusta myös paljon hyvää.

Siinä se arvostelu on 
(klikkaa isommaksi ja hiiren oikealla näppäimellä valitse "näytä kuva")

Ja tässä se niin kamalan ruma rata (kannattaa ehkä klikata oikealta alakulmasta ja katsoa parempilaatuisena Youtubesta) :

Taavilla oli jo kova kiire kotiin ja se ravaili trailerille päin mennessä. Purettiin siltä varusteet ja laitoin loimen vielä kuljetukseen vaikkei se hikinen ollutkaan. Kun päästiin kotiin, niin se oli kopissa hionnut ihan märäksi!? Varovaisesti vietiin, eikä kopista kuulunut mitään ääniä, heinäkin oli maistunut hyvin. 
Tallilla mietittiin, että olikohan jännitys lauennut, se oli nimittäin uskaltanut viimein kopissa kakata ja pissatakin.
Se sai tallissa melassivettä ja heitin sen villavuorisen sadeloimen kanssa vielä pihalle jaloittelemaan kun oli niin mahtavan kaunis päiväkin, se menikin oikein iloisesti ravaten tarhaan, mutta pysähtyi heinähäkille syömään rippeitä maasta.

Helpotus radan jälkeen..

Näin se hevonen lastataan!

Joko mennään??

Me oltiin kaikesta huolimatta tosi tyytyväisiä Taaviin koko päivän, se oli ihan mahtava. Ja moni tulikin kyselemään sen rotua ja kehumaan kuinka komea se on. Saatiin taas myös palautetta, että taavi oli hoikistunut ja muuttunut paljon edukseen ja niinhän se on. :)

Ja nyt meillä korkataan kuoharipullo Taavin ekojen kisojen kunniaksi!

Meille Taavi on paras, oli muut mitä mieltä tahansa!