Iltapäivästä K:n kanssa pyörähdettiin tallilla katsomassa mitä sinne
kuuluu. Parempaa jo tänään, ontuminen on loppunut, jalka on kuiva ja
viileä, poskikin jo vähän laskenut. Kaunis aurinkoinen sää innoitti
meidät ottamaan muutaman kuvan. :)
Taavi
oli portilla torkuilla, kun mentiin ja hörisi, kun huutelin sitä.
Heinähäkit olivat täynnä heinää ja alkuun huolenpilkahdus kävi päässäni.
Sitten huomasin, että Heikkikin on torkuilla, joten ovat varmaan
saaneet jo syötyä kyllikseen. :)
Tallissa tarkastin heti jalan tilanteen ja se oli todellakin parempi, ihan kuiva ja viileä, eikä Taavi aristanut sen painelemista enää. Sitten sovitettiin Matkahuollosta haettua Wintecin Cair-vyötä, se oli sopivan pituinen ja vaikutti muutenkin ihan hyvälle, vaikka aika paksultahan se ainakin näin alkuun vaikuttaa. Ehkä kaikkeen tottuu.. Toivottavasti se on Taavin mieleen. Sen jälkeen Taavi sai karsinassa syödä Lusernit ja hiivat, pikainen harjaus ja kentälle liikettä ihmettelemään.
Taavi ei olisi millään halunnut kentälle, se mutkitteli ja kävi jopa pellolla hangessa mielummin, mutta päästin me kuitenkin sinne kentälle ja lupasin sille, ettei tulla sinne seuraavana päivänä enää..
Ilo oli suuri, kun heti ensimmäisen raviaskeleen jälkeen näki, että tilanne on jo parempi. Lopulta tulin siihen tulokseen, ettei mitään ontumiseen viittavaa näkynyt ja lähdettiin sitten pois. K tuli kameran kanssa vastaan ja otettiin muutama kuva aurinkoisen sään kunniaksi.
Taavi pääsikin sisällä heti (taas) heinille ja muutkin tulivat sisälle. Täytin sille vielä illaksi heinäverkon ja siliteltiin hetken aikaa sitä vielä. Huomenna sitten mennään illasta lenkille pitkästä aikaa ja jos se satulakin tulisi postissa, niin pääsisi sovittamaan.
Tallissa tarkastin heti jalan tilanteen ja se oli todellakin parempi, ihan kuiva ja viileä, eikä Taavi aristanut sen painelemista enää. Sitten sovitettiin Matkahuollosta haettua Wintecin Cair-vyötä, se oli sopivan pituinen ja vaikutti muutenkin ihan hyvälle, vaikka aika paksultahan se ainakin näin alkuun vaikuttaa. Ehkä kaikkeen tottuu.. Toivottavasti se on Taavin mieleen. Sen jälkeen Taavi sai karsinassa syödä Lusernit ja hiivat, pikainen harjaus ja kentälle liikettä ihmettelemään.
Taavi ei olisi millään halunnut kentälle, se mutkitteli ja kävi jopa pellolla hangessa mielummin, mutta päästin me kuitenkin sinne kentälle ja lupasin sille, ettei tulla sinne seuraavana päivänä enää..
Ilo oli suuri, kun heti ensimmäisen raviaskeleen jälkeen näki, että tilanne on jo parempi. Lopulta tulin siihen tulokseen, ettei mitään ontumiseen viittavaa näkynyt ja lähdettiin sitten pois. K tuli kameran kanssa vastaan ja otettiin muutama kuva aurinkoisen sään kunniaksi.
Taavi pääsikin sisällä heti (taas) heinille ja muutkin tulivat sisälle. Täytin sille vielä illaksi heinäverkon ja siliteltiin hetken aikaa sitä vielä. Huomenna sitten mennään illasta lenkille pitkästä aikaa ja jos se satulakin tulisi postissa, niin pääsisi sovittamaan.
Mamman pikkuinen. :) |
Äijät :) |
tosi kivoja kuvia teistä kaikista! :) toivottavasti Taavin omituiset vaivat loppuis pikkuhiljaa...
VastaaPoista