keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Pimeässä piipertämässä

Osallistuin all these ups and downs-blogin järjestämään arvontaan, jossa voi voittaa hienon ja yksilöllisen nimikyltin hevoselle. Menkää toki muutkin osallistumaan!

----------------------------------------------------------------------------------------------------


Taas on ollut pari päivää niin huonot liikutussäät, ettei tosikaan! Eilen kaikki oli ihan pehmeässä loskassa ja tänään kaikkialla on jäätä tai muuten vaan kova pohja. Olenkin sitten käyttänyt aikaa piipertäen erilaisia kouluharjoituksia teillä.

Eilen oli tarkoitus käydä vielä valoisan aikaan viimeisenä lomapäivänä ratsastamassa, mutta tuli pari muuttujaa matkaan.. Plussan puolella olleiden kelien takia lumisohjoa on ihan jokapuolella; meidän parkkipaikka ja varsinkin kotitie oli niin karmaisevassa kunnossa, ettei sinne tavallisella henkilöautolla ollut oikein mitään asiaa. Eikä aura-autoa näy, ei kuulu.
Kahdelta saatiin joku teiden kunnossapidosta vastaava henkilö puhelimeen ja hän lupasi toimittaa viestiä eteenpäin, että tulevat auraamaan. Odotin viiteen ja sitten päätin kokeilla onneani, pääsin kun pääsinkin autolla pihatien päähän muiden tekemiä jälkiä pitkin.

Taavi olikin sitten jo sisällä, eikä kelikään ollut kummoinen, mutta päätin kuitenkin viedä sen lenkille. Lusernin kanssa saatiin taas vähän painia, kun Taavi ei meinannut siirtyä kupilta, vaan uhkaili. Siirtyihän se sitten ja Lusernit meni taas pitkin seiniä. Hölmö eläin! Sitten se ei enää luiminut vaikka jäin viereen rapsuttelemaan.

Käytiin aika lyhyt lenkki, ekasta vasemmalle ja sitten oikealle. Tiet oli huonossa kunnossa ja pohja oli pettävä, joten kävelyksi meni melkein koko lenkki. Yhdessä kohtaa otettiin vähän varovasti ravia (tai Taavi oli vähän eri mieltä siitä varovaisesta..). Tehtiin sitten vähän väistöjä ja avotaivutuksia, väistöt sujui hyvin kunhan kuski muisti pysyä itse suorassa. Avojen kanssa tehtiin vähän enemmän hommia, mutta ihan hyviä pätkiä tuli niissäkin, kunhan vain eteenpäinpyrkimys säilyi.

Koetin vielä tallin pihalla ottaa muutaman kuvan heijastimista, mutta niidenkin laatu on surkea. Sen lisäki ne piti ottaa aika hätäisesti, kun Taavin mielestä seisominen vesisateessa oli mälsää. Hyvin se kuitenkin malttoi seisoa, kun komensin.


Edestä näkyy aika hyvin, joka jalkaan en alkanut virittämään noita irtojalkaheijastimia.

Sivustakin näkyy ihan hyvin, luulen että nuo suojat näkyy livenä paremmin, ainakin muissa valokuvissa ne loistaa.

Ihana häntäheijastin!


Tänään sitten menin taas tallille vasta illalla töiden jälkeen, olin siellä vasta puoli seiskan aikoihin.. Taavi ei ensin tullut ovelle katsomaan, mutta kun huhuilin, niin se nosti päänsä heti. Höpöttelin sille, että enkö tervehdystä saa, niin tulihan se hörinäkin sieltä. :D
Lusernin kanssa piti taas luimia, mutta kun avasin oven ja kävelin kupille, niin Taavi väisti jo valmiiksi.. ;) Laittelin Taaviskan kuntoon ja lähdettiin taas maastoon. Mentiin kylälle päin ja Taavi tuntui alkuun vähän tahmealta. Herättelin sitä vähän pohkeelle ja löytyihän sieltä sitten vähän reippaampikin käynti. Mahakin möyrysi, mitä se ei ole tehnyt pitkiin aikoihin. :( Mietin olisiko syynä eilen avattu uusi heinäpaali, vaiko kenties eilen ollut kevyt kävelypäivä.. Täytynee seurailla tilannetta.

Asettelin ensin Taavia niskasta puolelta toiselle ja sitten vähän jyrkemminkin koko kaulaa, oikealle taipuu paremmin, vasemmalle joutuu vähän pelaamaan. Jatkettin peruutuksilla, sain Tarulandian blogista uuden idean peruutuksen tekemiseen.
Alkuun piti olla tarkkana ja nopea, että kerkeää myötäämään oikein, parin toiston jälkeen Taavi jo peruutti muutaman askeleen (se on aina ollut huono peruuttamaan). Sitten alkoi tulla aina vaan enemmän askelia ja jätin asian hetkeksi.

Pohjan kovuudesta huolimatta otin ravia ja laukkaakin, jotta saisin suolistoon vähän vauhtia. Taavi meni molemmissa askellajeissa reippaasti ja halukkaasti, joten kovin kipeä se ei voi olla. Vähän ilmaa tosin lähti liikkeelle heti ekoissa raveissa ja olo tuntui vähän helpottavan.
Jatkoin vielä taivuttelua, välillä sujui paremmin ja sitten taas Taavin keskittyminen herpaantui muualle..

Kotiinpäin jatkettiin samoja harjoituksia (reippaammassa tahdissa tosin). Taivutuksen sujuivat jo vähän paremmin, kun Taavi ei niin sitkeästi koettanut kääntyä kotiin. Peruutukset sujuivat tosi kivasti, tuli monta hyvää askelta ilman erillistä pyyntöä välissä. Lisäsin tehtävään vielä suoraan peruutuksesta ravin ja nekin sujuivat hyvin.
Lopulta Taavi alkoi selvästi vähän väsymään ja sitä ärsytti peruuttaa, kun oltiin menossa kotia kohti. Se koetti kiskoa multa ohjia useaan otteeseen, mutta tyytyi aina kohtaloonsa ja peruutti. Osa peruutuksista meni vinoon, loppua kohden selvästi enemmän, kun Taavin keskittymiskyky herpaantui. Kun sain muutaman askeleen peruutettua edes melkein suoraan, kiitin ja heitin ohjat pois.
Peruutuksiin olin silti tosi tyytyväinen, Taavi oli tosi köykäinen kädelle, eikä mun tarvinnut vetää yhtään taaksepäin, eikä Taavi nojannut kättä vasten. Tästä on hyvä jatkaa joku toinen päivä enemmän!

Taaville oli tullut lenkillä vähän hiki, kupeet ja ryntäät oli märät, mutta lähtivät onneksi kuivumaan ihan hyvin, joten pääsin itsekin lähtemään kotiin. Tänään vielä Taavi sai psylliumia, nyt sitten katsotaan miltä se alkaa tuntua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.