Tänään on istuttu 7 tuntia (!!!) päivystyksessä ja lopputulos näyttää tältä:
Kaikki alkoi jo eilen. Menin liikuttamaan Taavia ja ajattelin ottaa sen
narun päähän juoksemaan pyörälenkille. Matkaan lähdettiin ja Taavi toimi
tosi paljon paremmin kun viimeksi.
Kun yritin saada sitä siirtymään raviin, se ei siirtynyt. Eikai sitä nyt poispäin kotoa viitsisi millään ravata. Tulin alas pyörän selästä ja komensin taluttaen Taavia ravaamaan, kun se ei lähtenyt, niin nappasin sitä narulla pyllylle. Sitten se lähti, kotiinpäin kääntyessään se ei vaan enää pysähtynyt. Koetin hetken aikaa vielä pysäyttää sitä, kunnes kaatusin mahalleni soratielle ja Taavi jatkoi laukalla.
Se onneksi pysähtyi vähän matkan päähän, johon pyöräilin sitä hakemaan. Otin sen kiinni, annoin namin (koska se antoi kiinni) ja sitten laitoin narun suuhun. Sen jälkeen sitä oltiin ihan nöyrää poikaa ja ravikin onnistui, joten jatkettiin lenkkiä.
Peltosuoran päässä pysähdyin ja annoin Taavin syödä, samalla sitten huomasin, että suoliluun kohdalla on nirhautunut iho rikki, polvia kirveliä myös, mutta housut päällä olivat ehjät. Peukalo oli kipeä, eikä sitä oikein voinut liikuttaa. Kotiinpäin matka jatkui reippaasti ravilla, naru suussa.
Tallissa hoidin Taavin aika pikaisesti ja luojan kiitos, olin tehnyt sille heinäverkot kolmeksi päiväksi valmiiksi ennenkun lähdettiin lenkille.
Kotona sitten tarkempi vammojen analysointi (paikan päällä tarkastin vaan, että aamulla laitetut geelikynnet pysyivät ehjinä ;) ). Suoliluun kohdalla vasemmalla verta vuotava haava, molemmat polvet nirhautuneet, muutama sormi nirhautunut ja mahakin osittain. Muutama pienempi nirhauma siellä täällä.
Peukalo oli turvonnut, kipeä, eikä sitä pystynyt liikuttamaan. Ajattelin, että kyllä se siitä vielä tokeentuu kipugeelillä ja -lääkkeillä.
 |
| Peukalo eilen 20.6. |
 |
| Peukalo eilen 20.6. |
 |
| Polvet tänään 21.6. |
Aamulla peukalo oli edelleen yhtä turvoksissa ja lisäksi hiukan tummunut. Päätin lähteä näyttämään sitä päivystykseen ja hyvä, että menin. Peukalon nivelessä (Tuossa alemmassa nivelessä) on murtuma tai paremminkin irrallinen pala.... Se kipsattiin neljäksi viikoksi. Viikon päästä on kontrolli, jossa katsotaan, että se lähtee luutumaan oikein. Jos ei lähde, edessä saattaa olla leikkaus.
Täällä sitä nyt ollaan, kipsi kädessä ihmetellen. :D Täytynee koettaa saada Taaville liikutusapua, koska itse en ainakaan ihan heti ole kiipeämässä selkään tai muutenkaan kovasti taiteilemassa sen kanssa.
Hyvää juhannusta siis kaikille lukijoille!
Auts! No olipa ikävä tapaus, voi kökkö :(! Taavi ei sitten ollut ihan samaa mieltä pyörälenkillä ravaamisesta... :S Oliko sulla kypärä päässä?
VastaaPoistaParanemisia!
PoistaEn näköjään osaa laittaa kaikkea samaan kommenttiin. Piti vielä päivystyksen aikoja kommentoida että täällä on kanssa ihan vakio tuo 6-7tunnin odottelu, juhannus tai ei :S
PoistaTaavi ei tosiaan ollut samaa mieltä, mutten ymmärrä miten se niin kovin hermostui käskyttämisestä. Ilmeisesti ylitin sen stressitason (voisiko se olla herkemmällä sen raippajutun takia?) ja pakoreaktio käynnistyi.
PoistaSillä on ikävä tapa poistua paikalta, kun sitä alkaa ahdistaa. Sitä esiintyy harvoin, mutta se on yllättävän voimakas reaktio.
Mulla ei ollut kypärää.. Jatkossa laitan kyllä pyöräilykypärän. Vaikkakin pyörän kanssa tällaista jyräysongelmaa ei ole ollut (vain taluttaessa, kun olen hidas ja voimaton). Eikä Taavi ole koskaan jyrännyt ilman, että kokee olonsa uhatuksi tai ahdistetuksi (tosin minusta tässä tapauksessa reaktio oli liioiteltu.....).
Tämä on kyllä meilläpäin ihan ennätysluokkaa. 4tunnin jälkeen pääsin lääkärille, jonka jälkeen röntgeniin ja siitä sitten meni odotellessa, kun piti käydä kirurgilta kysymässä, että tarviiko leikata..
Sitten seuraavaksi etsittiin kipsaajaa, kun kukaan sillä hetkellä töissäolleista siinä puljussa ei osannut tehdä oikeanlaista kipsiä.. Lopulta sitten ohjeet katsottiin "kipsauksen perusteet"-kirjasta. :D
Minä luulisin kanssa että tuo saattoi liittyä siihen, tuli heti mieleen vaan en kehdannut lähteä analysoimaan ennenkuin ehdit itse todeta jotain asiasta :).
PoistaSaattaa tosiaan olla että se oli herkempi nyt sen tapauksen jälkeen ja ylireagoi jyräämällä.
On se hyvä että hoitohenkilökunta osaa lukea ohjekirjaa kipsauksesta ;). Täällä päijät-hämeessä on leikattu kaikesta terveydenhuollossa, päivystyksessä saa apua vain jos pää meinaa tippua hartioilta, tuskin silloinkaan ihan heti silä tietysti sillä hetkellä ois niin monelta muultakin tippumassa pää hartioilta. Resursseja vaan ei oo tarpeeksi.
No sepäs se.. Kun kaikesta säästetään. Ja sitten, kun sinne päivystykseen tullaan välillä aivan aiheettakin.
PoistaMeilläkin täällä on päivystys alunperin suunniteltu varmaan noin 20 000 hengelle, nyt onkin sitten alue laajentunut ja päivystyksen piiriin kuuluu mökkiläiset mukaanlukien 100 000 ihmistä, en tiedä edes riittääkö.
Ei käy kateeksi sitä henkilökuntaakaan, eiköhän he parhaansa yritä. Vaikka jäinkin vaille sairaslomalappuja, kunnon ohjeita ja kipulääkkeitä... Täytyy kuulemma vaatia kontrollissa viikon päästä.
Auts! Pikaista paranemista!
VastaaPoistaKiitos! Suunta ylöspäin. Ompahan lupa laiskotella. ;)
PoistaHui kamala, onneksi ei käynyt pahemmin :) Ite oon mennyt ojaan koiran kanssa pyöräillessä, hevosen kanssa en varmaan edes uskaltaisi yrittää :D
VastaaPoistaNo onneksi selvittiin kuitenkin näin vähällä. :)
PoistaMullahan ei kaatumishetkellä ollut pyörää, vaan oli jalan muistuttamassa Taaville, että "ravia"-käskyllä kuuluisi ravata. Pyörän kanssa se ei jyräile (ainakaan vielä), viimeksi mentiin laukkaakin. Tosin tästä lähtien naru suussa... ;)
Voi ei, paranemisia! Toivottavasti tulee kuntoon ilman leikkausta ja hyvä että lähdit lääkäriin! Kyllä voi sitten olla pienestä kiinni :S
VastaaPoistaNäin toivotaan, että tämä neljä viikkoa riittäisi.. :) Joskus se ei ole isosta kiinni, kun sattuu vaan osumaan vähän huonossa asennossa maahan.
PoistaYhden tapauksen olin itsekin todistamassa, jossa ihan viattoman näköinen horjahtaminen satulasta maneesinpohjalle ja tuloksena reisiluu poikki.. :(
Huh sentään! Joo, näin on.. Ei silti liian varovaiseksi kannata.. Minullakin tainnut tippumisesta tulla jokin murtuma solisluuhun, kun huomaan siinä sellaisen luutumapatin. En vaan missään vaiheessa huomannut sellaisen murtuman sattumista, hah! Joskus näinkin päin!
PoistaSeksikäs kipsi! :)
VastaaPoistaEn minä siitä seksikkäästä niin tiedä, mutta hankala se ainakin oli. :D Onneksi nyt jo historiaa!
Poista