lauantai 23. helmikuuta 2013

Raippojen kanssa askartelua

Tänään olikin vuorossa vähän rennompaa, mutta uutta tekemistä. Eilen illalla nukuin 2 tuntia sohvalla ja syönnin jälkeen painuin sänkyyn, 11 tunnin yöunet päälle, niin johan on univelat kuitattu. ;)

Tallille lähdin iltapäivällä, kävin ostamassa muutaman greipin lähikaupasta matkalla. En tiedä onko niillä ollut vaikutusta, ainakin ratsastaessa kasat ovat minusta vähän löysempiä, mutta haisevat aika pahalle. Kyljet ovat olleet pehmeät, suorastaan hyllyvät eikä Taavi ole niitä arastellut juurikaan. Se on ollut muutenkin ihan hyväntuulinen taas.
Tänään se piereskeli jonkin verran (epäilen uutta heinäpaalia taas), mutta ei tuntunut olevan yhtään kipeä.

Hain Taavin ulkoa ja annoin taas eväät eteen. Kun se oli syönyt, niin se saikin heinää karsinaan, kun muut heposet olivat myös tulossa sisään. Harjailin sen sitten karsinassa, välissä sovitin Reiskalle meidän kuolaimettomia ja sanoin että niitä saa lainata. Pitää yrittää muitakin rohkaista. ;)
Sitten suitset omiin säätöihin ja menoksi. Mentiin kentälle ja otin mukaan kaksi raippaa. Tarkoituksena oli harjoitella kaulanarun sijaan kahdella raipalla ohjaamista, josko se toimisi paremmin.

Kenttä on huonossa kunnossa, osin aurattu ja osin ei, joten mitään kummoista siellä ei olisikaan voinut tehdä. Tähän meidän tehtävään se kyllä kelpasi.
Aluksi menin vähän aikaa pitkällä ohjalla ja istunnalla koitin käännellä ja pysäyttää, se sujui ihan hyvin ja pian solminkin ohjat kaulalle ja siirryin raippoihin.
Ei Taavi meinannut niitä ymmärtää, ei millään. Portille päin se kyllä kääntyi ihan hyvin, mutta poispäin portista ja se vaan jatkoi päättäväisesti portille päin vaikka kuinka koetin pohkeen ja raipan kanssa kääntää. Jos naputin enemmän raipalla, niin se siirtyi vaan raviin, mutta ei vahingossakaan sivulle. Korjasin aina ohjasta ja kehuin jos edes vähän sinnepäin kääntyi, mutta mitään edistystä ei tuntunut tapahtuvan.
Koetin myös paikaltaan siirtää etuosaa raipalla, mutta Taavi vaan tönöttää paikoillaan tai lähtee suoraan eteenpäin. Se ei jotenkin edes yrittänyt vastata mihinkään tai koettanut mitenkään ratkaista ongelmaa, vaan sitkeesti suuntasi aina tilaisuuden tullen portille päin.
Pysähdyksen se oli hoksannut hyvin, laitoin molemmat raipan kaulalle ja sanoin "ptruu, seiisss" samalla hidastaen istunnalla. Ainut vaan, että sekin unohtui välillä portille päin tai jarrutusmatka oli pitkä.

Yhden kerran sitten napautin piiskalla pari kertaa lavalle vähän reippaammin, Taavi siirtyi haluttuun suuntaan, tosin ravilla ja tilanteesta häkeltyneenä. Pysäytin, rauhoitin tilanteen ja kiitin porkkanalla.
Sen jälkeen Taavi alkoi reagoida edes jollain tapaa pyyntöihin, se siirtyi yleensä raviin ja kääntyi samalla. Kiitin kovasti ja rauhoittelin samalla äänellä, jotta se tekisi saman käynnissä. Lopulta useimmiten pelkkä pohje riitti kääntämään ja raipalla täytyi enintään koskettaa kaulaa. Kertaakaan ei tarvinnut enää koskea ohjiin kääntöapuna, hidastuksen takia pari kertaa. kehuins itä ihan ylitsevuotavasti joka kerta kun se edes yritti tehdä jotain.
Tehtiin samaa molempiin suuntiin hetken aikaa ja kun Taavi tuntui hoksanneen idean eikä enää yrittänyt sitkeästi ryysiä portille, heitin pitkät ohjat ja lopeteltiin siihen. Saa nyt jäädä kypsymään tämä asia joksikin aikaa.

Vielä portin kaohdalla testasin pysähtymistä ja se toimi loistavasti, Taavi pysähtyi heti. Sitten eikun talliin palkkioksi. :)

Perinteiset iltapuuhat vielä, Greenline-vesi ja heinäverkkojen täyttö, lopuksi heitin vielä iltaruuan kuppiin ja laitoin aamuksi uuden valmiiksi.

Huomenna mennään aamupäivällä Einon ja Katjan kanssa maastoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.