Ehkä parempaa, ehkä ei?

Tänään tilanne Taavin mahan osalta tuntui olevan parempi. Tai sitten vain haluan uskoa asian olevan niin. Ei se hyvä ole toki vieläkään.

Töissä meni vähän normaalia pidempään, enkä enää viitsinyt lähteä ratsastamaan (sillä varauksella tein päätöksen, jotta jos karsinassa on ilmaa täynnä oleva hevonen, niin sitten liikutetaan). Taavi vaikutti pirteältä ja oli korvat hörössä vastassa, kun menin. Sain rapsutella päästä mikä on ollut pari päivää taas ihan nounou.

Tein vielä tänään sille vatsapuuron (sis. Greenline, Progut, Yeasac-hiiva + psyllium, ruuan päälle juodaan melassivettä) ja tietenkin Lusernit ja Aloet. Ruokien kanssa käytiin taas pientä tappelua, kun ilme oli niin kauheen myrtsi ja niskojakin nakeltiin puolin ja toisin.

Ruokailun jälkeen sitten siirryttiin tähän ikävään kopelointivaiheeseen ja samalla harjaukseen. Taavi ei kuitenkaan vaikuttanut olevan nyt ihan niin herkillä, kun on ollut pari päivää. Toki se luimisteli vasemmasta kupeesta ja kainalosta, mutta oikealta en saanut sitä reagoimaan kainalosta ollenkaan, selkä ei ollut enää kipeä ja oikea nivunenkin vähemmin. Tosin  yhdessä kohtaa Taavi hermostui varmaan mun lääppimiseen ja paineluun ja nosti takajalkaa, annoin samalla mitalla takaisin (luimia saa, mutta potkiminen ja pureminen on ehdottomasti kielletty).
Tehtiin välikohtauksen jälkeen sovinto ja Taavi tuntui olevan heti paljon paremmalla tuulella muutenkin, kun palautin sen maanpinnalle.
Edelleen sain luimukorvaa kupeista ja vasemmasta kainalosta, mutta todella paljon lievempää kuin edellisinä päivinä. Lisäksi kupeita sai kevyesti jo hieroa ilman ongelmia (ja mahasta alkoi samantien kuulua murinaa).

Koska Taavi kakkasi ja maha oli pehmeä eikä pinkeä, niin ei lähdetty enää yönselkään lenkkeilemään. Rapsuttelin sitä vielä hetken ja Taavi sotki mun hiukset, kun olin kyykyssä sen edessä. Se oli sen mielestä ihan älyttömän hauskaa. :D Yhdessä nuokuttiin sitten ovensuussa ja mie Taaville päivittelin, ettei olisi niin kiukkuinen, kun ei me sille mitään pahaa haluta ja parhaamme yritetään.

Hain vielä lopuksi sille heinää pureskeltavaksi, tarkistin että huomiseksi on heinäverkko ja sitten kotiin.

Huomenna olen illalla pitkään töissä joten Taavi saa pärjätä omin nokkinensa, tuskimpa se sinne yhdessä päivässä kupsahtaa.