Ei ole Taavilla cushingia! K soitti tänään mun puolesta klinikalle, kun itse en kerennyt (ihana K!). Oli varmaan lopen kyllästynyt mun hysterisointiin, eikä olisi jaksanut enää huomiseen. ;) Arvo oli normaali, "10, jotain" eli ei syytä huoleen siis.
Lisäksi ell oli kysellyt Taavin vointia ja kuinka syöminen on alkanut sujumaan. Diasteemat voivat kuulemma olla joskus todella kipeitä, joten tilanne vaatii tarkkailua. Jos ongelmia ilmenee ja syönti uudelleen huononee, niin soittoa sinnepäin ja 6kk päästä sitten jokatapauksessa.
Tunnelmat ovat olleet kotona ristiriitaiset, toisaalta olen erittäin, erittäin helpottunut, että cushingia ei ole, eikä Taavi tarvitse loppuelämän jatkuvaa lääkitystä. Toisaalta, cushingkaan ei siis selitä Taavin oireilua. Nyt ollaan taas nollapisteessä ja ell:kin alkaa nostella vähän käsiä pystyyn. Kun ei voida tuolta tähystää, että olisiko suolistossa haavaumia ja mitään muuta ei oikein ollut idealistalla. Eikä kukaan ole kuullut moisesta.. Puheli vaan Taavin kipuherkkyydestä ja siitä, että suolistoon se viittaa (koska oireet laitumella katosivat), joku paksusuolen (?) mutka siinä kohtaa menee.
Nyt sitte aletaan kohta lähteä sille kokeilulinjalle ja koetetaan kaikki mahdolliset hoitomuodot, jotta joku apu saataisiin lopullisesti. Nythän kuitenkin oireiden tulo kesti kauemmin, kun viime vuonna, jolloin Taavi alkoi oireilla jo syys-lokakuussa.. Lisäksi se ei ole laihtunut (paitsi 20kg painomittanauhan mukaan ;)) ja voi kaikinpuolin hyvin, mutta kupeet vaivaavat. Tiedä sitten mitä seuraavaksi..
 |
| Kupeet on arat |
Hyvä juttu se että on vielä se toivo että voisi löytyä ratkaisu ja pysyväkin tuohon oirelun jota cushingissa ei sitten tosiaan olisi vaan mentäisi lääkkeillä. Ristiriitaista on varmasti silti nyt kun on lähdettävä taas alusta miettimään, mitä, miksi, miten koska ? Hyvin valaiseva tuo kuva jossa taavi hyvin pontevasti kertoo kupeiden tilanteen. Pysähdyin miettimään nyt itsekin tätä oikeen....ja heräsi kysymys, ovatko tai oletko huomannut onko kupeet molemmilta puolilta kipeät eli onko sam reaktio kummaltakin puolelta. onko ne samantuntuiset yhtä, kovat/pehmeät kun kipuilevat? Anteeksi innostumiseni mutta olen aika hanakasti nyt taas opiskellut hevosten fysiologiaa ja innostun niin helposti kyselemään. sitten tuli mieleen eräs seikka jota olen tässä kuullut muutamalta ihmiseltä joilla ns. herkkävatsainen heppa että matolääkkeet ovat aiheuttaneet pitkällisiä kipujaksoja herkkävatsaisille hepoille oireet ovat olleet juurikin mahahaavantyyppisiä kiputiloja. Reseptillä saatavat matolääkkeet ovat todellakin aika tujuja ja tappavat kuitenkin vatsasta niin paljon niitä hyviäkin juttuja ja hepalla menee helposti useampi kuukausi yrittää palauttaa suolistofloora ennalleen. Olisi niin hienoa että löyttäisit sen tekijän mikä Taavia kiusaa. Toivon kovasti että asia selkiintyisi.
VastaaPoistaEi tarvitse anteeksi pyydellä, kaikki apu ja ideat on tervetulleita. :) Arkuun on yleensä samanlaista molemminpuolin symmetrisesti, siksi olen myös ajatellut mahdollista lihaskipua alueella; Taavihan nostaa esim. ravissa mahaa reippaasti yläspäin. Toisaalta, onko se sitten syy vai seuraus?
PoistaMatolääkettä Taavi ei ole saanut nyt, kun oireilu alkoi. Olisihan se hienoa jos asiaan löytyisi joku ratkaisu, tuntuu vaan niin hassulta, kun kellään muulla ei tunnu olevan samaa ongelmaa. Tilanne on siinä mielessä ikävä, että hevosesta tulee kaikenkaikkiaan melkoisen hapan, kun kupeet kovasti kipeytyvät, jolloin sen kanssa on aika hankala puuhata ja työskennellä. Klinikalla se ei sitten taas näyttänyt mitään luimukorvaa, kun koskin kylkiin, mutta väräytteli kyllä ihoa.
Vie hevosesi Helsinkiin klinikalle siellä osaavat tehdä eikä vain pähkäile ! Tietysti vähän hintavampi, mutta siellä hevonen saa hoitoa !!
VastaaPoistaItse kyllä ihmettelen, että milläpä nekään sitä enempää tutkisi, kun aluetta ei pääse millään oikein tutkimaan.. Hevosella ei myöskään tunnu olevan varsinaisesti mitään suolistotulehdusta yms., koska se ei ole ripulilla tai edes löysällä. Toistaiseksi myös lihat ovat pysyneet päällä, sitten jos alkaa liikaa laihtua ja muuttuu taas huonokuntoiseksi, niin voisi harkita viemistä myös Helsinkiin.
PoistaSuolistohaavaumien hoitoon ei kai ole olemassa mitään tutkittua lääkitystäkään, joten ei pääse sitäkään kokeilemaan..
.)
VastaaPoistaMinä kirjoittelinkin sinulle jo tuonne aikaisempaan kirjoitukseesi ponistani, jolla täsmälleen samat oireet kuin Taavilla. Nyt on menossa taas parempi jakso, 3 viikkoa ilman kiukuttelua. Sai psylliumia ja se vie oireet pois. Eilen laitoin psylliumin tauolle, katsotaan alkaako oireet taas.. :(
VastaaPoistaMeillä loppui nyt sairasloma lopullisesti ja ollaan palaamassa hyvää vauhtia normaaliin liikutukseen. Maitohappobakteereita olen nyt myös syöttänyt, josko niistäkin olisi apua. Ja ei ole ainakaan huonompaan suuntaan mennyt. Oletko Taaville niitä syöttänyt ja jos olet, millaisia jaksoja?
Meillä heinäanalyysi kertoi aika karua kieltä sokereista ja niitä pidän täällä meillä nyt syynä tähän. Ponilla selvästi on ummetuksen tyyppisiä oireita, vaikka nyt juokin jo paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Moikka Emppu! Kiva kuulla kuulumisia!
PoistaPsyllium oli meilläkin viime talvena erittäin tehokas, niinkuin kerroinkin. Nyt sillä oli meillä päinvastainen vaikutus tai ei vaikutusta ollenkaan.. :( Ajattelin ehkä vielä kokeilla antaa sitä pienellä annostuksella tai kokeilla oikeita pellavansiemeniä keitettynä limaksi.
Minä en ole maitohappobakteereja antanut, se on ollut kyllä mielessä aina välillä. Yea-sacc-hiivaa annoin viime talvena, kun sitä mainostettiin hyvänä suolistolle, mutta se pahensi ja jäi kuppiinkin helposti. Eikä tietenkään yllätys, kun myöhemmin selvisi, että syy on sokereissa, joka taas on hiivalle hyvää ruokaa...
Vähän epäilinkin sitä sokerisuutta ja siihen kun lisätään kortisuus, niin paketti on valmis ja ummetus taattu (toisilla menee sitten ripulille ja kaikki eivät reagoi). Meillähän nyt on ollut hyvää, vähäsokerista heinää, eikä Taavilla ole ollut ummetusta eikä ilmavaivoja enää, kupeiden arkuus tuli silti takaisin..
Ymmärrän niin hyvin nuo ristiriitaiset fiilikset: toisaalta helpotus siitä, ettei ole cushingia ja samaan aikaan entisestään lisääntyvä epätietoisuus siitä, mistä sitten olisi kyse. Itsehän silloin ensimmäisenä vuotena Durtsin kanssa olin aivan varma, että sillä oli vatsahaava ja tavallaan olin vähän pettynytkin, kun tähystys osoitti luuloni vääräksi - se olisi selittänyt niin paljon sellaista, mistä sitten valtaosa lopulta jäi ilman selitystä.
VastaaPoistaOnneksi nyt mennään kovaa vauhtia kevättä kohti - pidän peukkuja, että Taavin oireilu helpottaa!
(Tuli muuten mieleen, että ootko jo kokeillut esimerkiksi akupunktiota? En voi sanoa, että mulla olisi kokemuksia, että sillä on tämäntyylisiä vaivoja hoidettu, mutta kovasti aina puhuvat sisäelimistä ja ruuansulatuksesta, niin tiedä, vaikka siitä voisi olla apua? Se ei ainakaan olisi mikään törsyhintainen kokeilu.)
Kiitos myötäelämisestä, onneksi tosiaan kevät on jo melko pitkällä ja toivon avun löytyvän luonnosta; tuoreesta ruohosta jne. Tosin täytyy sen verran myöntää, että olen ollut nyt yhteyksissä tuonne Luontoäidin Hevosien Ninaan ja nyt selvitellään löytyisikö sieltä kautta mitään apua. Hän esitti jo pari sellaista kysymystä heti alkuun, että sai minut melko toiveikkaaksi.. Kaikkein kamalinta on, kun ei ole läytynyt mitään hoitokeinoa. Oikeastaan ei olisi niin tärkeää, että mistä ja miksi, vaan että mikä auttaa hädän ollessa päällä.
PoistaTuo akupunktio voisi olla mielenkiintoinen kokeilu. Ihan kaikki ideat tosiaan otetaan ilolla vastaan ja koska itse olen henk-koht. saanut avun (ja hevoseni myös) tällaisistä "ei-lääketieteellisistä-menetelmistä", niin kokeilen niitä kyllä mielelläni. :) Täytyykin selvitellä, kuka täälläpäin tekisi akupunktiota.
Onko Taavilta suljettu pois paksusuolen tulehdus? Mun hepalla se diagnosoitiin klinikalla vastaavilla oireilla. Lääkittiin ja tuli kuntoon. Kerron lisää, jos kiinnostaa:-)
VastaaPoistaEi ole suljettu pois! Kuulen erittäin mielelläni lisää; jos et halua täällä kirjoittaa niin mun sähköposti elina.kahkonen@yahoo.com
PoistaMoi! Kiinnostaisi kovasti minuakin, laittaisitko tännekin tietoa? :) Meillä ollut samoja oireita kuin Taavilla..
Poistarahkolaemilia@gmail.com
Minuakin kiinnostaa!
Poistahennnin@gmail.com
Mun hepalla oli just tota kupeiden ja vatsan takaosan arkuutta. Hevonen oli turvonnut ja liikkumishaluton ja irvisteli ihan talutuslenkeillä. Oli mun silmään myös ep. Eikä siis paljon liikkunut, kun oli niin huonona.
VastaaPoistaKlinikalla suljettin vatsahaavat ja hiekat pois ja jalkavaivat myös. Hoitona oli antibiootti, jolla hoidettiin väärä pöpökanta pois. Sitten letkutettiin suoleen oikeita pöpöjä ja söi vielä kuurin kortisonia. Diagnosointi tehtiin ultralla ja verikokeella. Kontrolli oli ihan kotitallilla.
Syö nykyisin kuivanpuoleista lehtevää säilöä. Ei mitään muuta.
Tsemppiä mahan kanssa, nuo vaivat on kurjia. Mä ajattelin pitkään, ettei mikään auta ja oli ihanaa, kun heppa tuli kuntoon.
Mielenkiintoista!
PoistaOliko hevosesi lanta kokoajan normaalia? Entä laihtuiko se? Oliko sen ruokahalu hyvä? Tulehdusarvot ilmeisesti olivat koholla? Entä osaatko sanoa, mitä ultrassa näkyi?
Kiitos tästä kokemuksesta, se vaikuttaa mielenkiintoiselta ja mukava kuulla, että oma hevosesi on saatu kuntoon. On todella raastaavaa, kun syytä ei löydy.
Lanta oli normaalia, satunnaista löysyyttä oli harvoin. Söi ihan hyvin ja ei laihtunut tms.
VastaaPoistaOli kovin vaisu ja tavallaan niin kuin ähkyinen jatkuvasti. Vointi vaihteli kyllä ja oli hyviäkin päiviä.
Ultrassa näkyi nestettä ja suolen liike ei ollut normaalia. Ja albumiiniarvo oli myös epänormaali verikokeessa.
Takaosa oli tosiaan turvonnut ja sainkin kritiikkiä hevoseni "lihavuudesta". Oikeasti (myös klinikkalääkärin mukaan!) hevonen ei ollut lihava.
Kiitos paljon tästä! Kuulostaa erittäin varteenotettavalta vaihtoehdolta.. Tiedämpä sitten mitä osaisi klinikalla ehdotella seuraavaksi jos tila ei lähde kohentumaan.
Poista