Klinikalta selvitty!

Huhhuijaa! Saatiimpa klinikkareissu tehtyä, vaikka siinä melkein koko päivä vierähtikin. :)
Kerrotaan heti alkuun tulokset:
1. suussa oli sanomista, niinkuin epäilinkin
2. hiekkaa ei ole

Päästiin aamulla hyvin matkaan. Mitä nyt Taavi oli maannut säilöpaalin vieressä ja oli toisesta kupeesta ja jaloista tahman peitossa. Pesin pahimman pois fairy-vedellä, laitoin ohuen vohveliloimen, kuljetussuojat ja hupun tolloineen. Taavi lastautui varmaan noin kahdessa minuutissa.

Oltiin klinikalla ihan hyvissä ajoin, mutta siellä oli vielä edellinen hevonen tutkittavana. Hengailtiin pihalla ja harjailtiin Taavia. Päästiin sitten sisälle odottelemaan, saatiin mennä pehmustettuun huoneeseen. Taavi tosin oli alkuun eri mieltä. :D Hetken mietittyään se meni sinne ihan suosiolla ja seisoskeli ihan rauhassa. Pientä jännitystä tosin oli ilmassa, kun se kokoajan ärsyttävästi nyhjäsi ja koitti nyppiä käsiä. 

Jännittävä, sininen ja pehmustettu huone

Viimein sitten meidän vuoro koitti ja Taavi pääsi pakkopilttuuseen odottelemaan. Se kerkesi pissiäkin ennenkun aloitettiin. Kerroin heti kuulumiset, kerroin, että meillä on mennyt hyvin ja hevonen on ollut hyvä, mutta nyt sille on taas ilmestynyt hikoilua. Ell kehui myös Taavin yleisolemusta parantuneeksi, karvaa erittäin hyväksi ja huomasi myös, että ruoka on tarttunut viimeinkin. Lisäsin siihen sitten, että "liiankin hyvin". ;)

Keskeltä (sään ympäriltä ja lapojen takaa) pitäisi saada kuulemma pois sitä rasvakertymää, mutta mahan koko ei ole ongelma (heinämaha). Sanoi vain, että maltillista, säännöllistä liikuntaa. Oli samaa mieltä, että parempi näin, kun sellainen viime talven kunto, mutta tottakai olisi erityisen hyvä saada painoa vähän putoamaan. Mutta sehän jo tiedettiinkin. Ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. :)

Myös Taavin kaviot saivat maininnan "paljon paremmat". Jes! Polvien kuulumiset käytiin läpi ja päätettiin ottaa se ACTH-näyte. Kysyin myös sitä koetta, mistä näkisi kivennäisten puutostilat, mutta ell oli sitä mieltä ettei sellainen välttämättä ole tarpeen hevosen kunnon huomioonottaen ja sitä varten pitäisi ottaa kaikkein laajin verenkuva ja silti kuulemma se on aika suppea noiden osalta. 

Hampaiden osalta kerroin huomanneeni, että syöminen on ollut vaikeaa ainakin pari viikkoa, ruokaa on alkanut tippua ja Taavi syö ikäänkuin suu osittain auki. Lisäksi sen purentaliike ei ole tasainen.
Ensikatsomalta näytti ihan hyvälle, mutta tarkempi tutkiminen toikin sitten kourallisen vikoja.. Oikealle ylhäällä oli kolmannen poskihampaan kielen puoleinen ientasku tulehtunut, siinä oli oikein kunnon kolo ikenessä. Myös hampaassa näkyi selkeä pyöreä kuluma. Alahampaan reuna on ilmeisesti pureutunut ylähampaaseen ja ikeneen. Lisäksi taaempana oli kielen puolella pari diasteeman alkua, jotka olivat myös tulehtuneet. Eli siis hampaiden välinen rako oli suurentunut ja sinne kertyvä ruoka tulehduttaa ikenen. 

Vasemmalla oli poikittaisia harjanteita ja aaltoimaista purentaa, joka estää normaalin puruliikkeen, jolloin hevonen voi liikuttaa leukaa vain sivuttaissuunnassa.
Nyt purenta on tasoitettu sähköraspilla ja oikealta on otettu purentaa matalammaksi, jottei alahammas pure enää ylös ikeneen. Lisäksi suuta pitäisi huuhtoa päivittäin vedellä! Jos ongelma ei katoa, niin Taavi joutuu antibioottikuurille.

Lisäksi otettiin sitten se hiekkakuva. Kolme kuvaa ja kaikki täysin puhtaita, ei yhtään jyvästä! Hikoilun syy ei siis ollut hiekassa. Nyt vaihtoehtoina on huonon pureskelun aiheuttamat ongelmat ruuan sulamisessa ja sitten cushingin taudin oireilu. Cushing-hevoset kuulemma voivat hikoilla juuri tällätavalla vain kupeista ja kyljistä. Huoh. Testin tulos tulee alkuviikosta, joten sitten ollaan viisaampia. Jos arvo on edelleen koholla, Taavi saa kokeeksi lääkityksen.
Muita syitä hikoilulle ei oikein keksitty. Haavaumatkin voisivat olla mahdollisia, mutta niiden toteaminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi ell oli vähän skeptinen haavojen suhteen, kun Taavi on nyt niin hyvässä lihassa ja syö vapaasti heinää.

Eli siis lopputulema: 

Anamneesi:
Ollut laitumella, jolloin mahaoireet helpottaneet, syksyn mennyt kaikki hyvin, nyt alkanut hikoilemaan kupeista, psyllium pahensi

Status:
Pulskassa kunnossa, karvapeite hyvälaatuinen

Toimenpide:
Hammashoito:
- 108 kielenpuoleinen ientasku

- 109-110 kielenpuoleiset diasteeman alut
- poikittaisia harjanteita, jotka tasattiin
- seuraava hammashuolto 6kk kuluttua
- suun huuhtelu päivittäin
- jos oireilu ei helpota, antibioottikuuri harkintaan

RTG hiekan varalta: hiekkaa ei todettu

ACTH-verinäyte, tuloksia voitte tiedustella ensiviikolla

Taavi ei pysty, ei kykene

 
Takaisinpäin lähteminen ei sitten sujunutkaan niinkuin Strömsössä... Taavi oli järjettömässä kännissä, eikä ollut ollenkaan halukas kiipeämään traileriin. Ja koska sitä ei voinut ruualla houkutella (eikä sitä kiinnostanut, kokeiltiin kyllä), niin se ei hievahtanutkaan. Kokeiltiin työntää ja vetää sekä hinata, laitoin narua turvan ympäri ja vedin,  mutta ei liiku, niin ei liiku.
Minä jo nälkäisenä ja kiukkuisena (koska en tietenkään saanut mitään aamulla syötyä) heitin hanskat tiskiin useampaan otteeseen. Lopulta Taavikin oli jo suhtkoht hereillä, muttei silti aikonut sisään. Kiepautin narun uudelleen sen turvan ympäri ja tälläkertaa oli sen verran tajua pääkopassa, että kun hetkenaikaa pidin reilua painetta, niin herran kapusi kyytiin.
Näköjään ens kerralla otetaan eväät mukaan ja syödään ne silläaikaa, että Taavi herää riittävästi lastausta varten. ;) Ai että meinasin kuolla häpeään, kun me tönötetään siellä juuri sen näköisenä, ettei me edes yritetä saada kopukkaa koppiin. 

Ystävällinen naishenkilökin kävi tarjoamassa apuaan (kun minä istuin kopissa itkua vääntäen), mutta K sanoi, että kyllä me tämä saadaan, että se on vaan niin tujusti rauhoitettu, ettei meinaa mennä. Ja ihan oikeassahan K oli, ei auta painostaa enempää, koska sitten siitä tulee vaan ruumiita. Vaikka jouduinkin sen sitten lopulta hinaamaan sinne pienoista painostusta käyttäen, mutta pakkohan se oli, kun tyyppi vaan tönöttää sillan edessä tekemättä elettäkään siirtyäkseen kopin suuntaan.

Pysähdyttiin sitten kotimatkalla syömään huoltoasemalle ja Taavi odotteli kiltisti sen aikaa kopissa. Sai syödä jo heinääkin kun oli lastaussession aikana herännyt.

Kotona oli niin kiire tarhaan ja pihatolle, että Taavi ei malttanut syödä kun juurekset puuron päältä ja noukkia ruusunmarjat puuron seasta. :) Nyt sitten ruiskuostoksille, että pääsee huuhtomaan suuta...