Me ollaan kuitenkin kaikki jotakin, jossakin, jollekkin

Koko perhe koolla ja ikuistettuna samaan kuvaan :)

Tänään olikin K:n vuoro taas kiivetä kyytiin. Toiveena oli päästä hankeen ja saada kuvia siitä valoisan aikaan. Sää suosi meitä kuvauksen osalta ja muutenkin. Vähän pelotti suojasäiden tekemä kova kerros hangen pinnassa, mutta se olikin tosi ohut.
Myös Karrin vanhemmat kävivat pitkästä aikaa Taavia moikkaamassa ja saihan Taavi taas vähän herkkujakin, jotka se osasi ottaa todella nätisti.

Tarhasta Taavi ei tullut vastaan, kun oli vieraita portilla, mutta hakemalla lähti kyllä mukaan. Sisällä se sai taas syödä Lusernit ja joi ämpärillisen vettä. Sitten käytävälle harjattavaksi, Taavi sai taas oikein kunnon harjauksen kun K:n äiti harjaa sitä mielellään. Miekin sitten samalla kaaputtelin irtoavaa karvaa toiselta puolelta.

Harjauksen jälkeen sitten taas varusteet kyytiin ja menoksi, vähän taas ärsytti satulan laittaminen, mutta vyötä Taavi ei moittinut. Karri pääsi pihalla kyytiin ja ajalteltiin, että mennään alas kaurapellolle, kun aurinko paistoi sinne paremmin.

Mie kävin itse ensin kokeilemassa, kuinka paksu kerros hangen päällä on. Ei ollut ollenkaan paksu, joten Taavikin joutui hankeen.
Alkuun K ja Taavi vaan kävelivät, mutta hetken päästä sitten K uskalsi vähän ravatakin. Harmi, että tolla kameralla liikkuvan kohteen tallentaminen meinaa olla vähän hankalaa. Joistakin kuvista tosin tuli ihan kivoja, vaikka ne väärin tarkentuivatkin.
Oman haasteen teki myös se, ettei Taavi oli millään viitsinyt ravata kuin muutaman metrin. Lopuksi sitten tuli jo hyviä, pitkiä pätkiä. Muutenkin K pärjäsi nyt Taavin kanssa tosi paljon paremmin kun viimeksi, kävivät välillä pitkälläkin ihan kahdestaan ja hauskaa tuntui olevan molemmilla.
Kylmäkään ei tullut, vaikka mittari näytti -15 astetta, mutta keli oli tyyni ja aurinkoinen.

Tästä kuvasta tuli yks mun lemppareista, väärä tarkennus toi siihen hauskaa tunnelmaa!

Pellolla ratsastelun jälkeen vielä hetken aikaa tiellä kävelyä ja sitten talliin. Taaville ei tullut yhtään hiki ja kupeetkin pysyivät kuivana.
Tallissa riisuttiin varusteet ja sitten jännitysmomentti numero 1; psylliumin syöttö. Laitoin nyt alkuun sitä vähän vähemmän, reilusti vettä päälle ja sekaan vielä melassisiirappia aika reilusti, kunnon sekoitus ja heti nenän eteen. Taavi ryysti melassivedet päältä ja söi vajonneet siemenet pohjalta tyytyväinen ilme naamallaan. Tätä vähän epäilinkin, se ei ole kyllä jättänyt vielä mitään syömättä.. ;)

Sen jälkeen, kun olin tekemässä sille melassivettä, niin se pissasi käytävälle. Tyhmä minä, kun en tajunnut laittaa sitä karsinaan liikutuksen jälkeen niinkuin normaalisti! Toisaalta hyvä, että se jo uskaltaa pissata muuallekin kun omaan karsinaan.
Tyrkytin vielä sitä melassivettä, puolet meni alas ja sitten Taavi hermostui kun pohjalla ei ollutkaan niitä siemeniä, se loiskutti vedet pitkin lattiaa.

Se pääsi ulos takaisin, laitoin sen ilman loimea, kun ei ollut yhtään hikinen ja ilmakin niin hyvä. Heinätarjoilu oli juuri saapunut, joten sinne se jäi kavereiden kanssa syömään.

Reiska-kaveri :)

Loppuun vielä K:n ja Taavin taidonnäyte: