"Ja musta tuntuu et'voin luopuu mistä vaan..."

".. kun mä heidät pitää saan lähelläin.."

Tänään pääsi taas pojat keskenään vauhtiin, Taavilla tosin tuntui olevan vähän käynnistymisvaikeuksia. :) Lumentulo viimein ehtyi täälläkin kulmalla, mutta nyt on sitten pakkasen vuoro, iltapäivällä mittari näytti -20.

Mentiin tallille kolmen maissa ja hain Taavin pihalta, se tulikin jo mielellään lämpöiseen syömään ja hörppäsi samantien ämpärillisen lämmintä vettäkin. Se taas perinteiseen tapaansa koitti komennella luimimalla, mutta väistätin sen aina muualle.
Harjailin Taavin sillä aikaa, kun se söi heiniä karsinassa. Se ei luiminut yhtään kertaan mistään kohtaa ja tuntui muutenkin olevan ihan tyytyväinen. Länkkäsatulaa heittäessä se luimisteli, mutta se tekee niin aina, koska se inhoaa sitä heittämistä.. Se satula vaan painaa niin paljon, ettei sitä muuten meinaa millään saada kyytiin. Vyön sain kuitenkin laittaa ihan ilman mukinoita.

K kiipesi pihalla selkään ja suunnattiin pellolle päin. Sinne on aurattu yhden pellon sivun mittainen "tie" ja päässä näytti olevan vähän kentän tyyppinen neliökin. K:n ja Taavin passitin samantien tieltä hankeen kinttuja nostelemaan ja Taavi menikin sinne helposti, mutta sitten se hyytyi. Sen mielestä oli ihan huipputyperää rämpiä lumessa, kun vieressä olisi aurattu tie. Lopulta jouduin hakemaan metsän laidasta K:lle kepin avuksi.

Kun K uskalsi sitä motivaatiorisua käyttää, niin Taavikin alkoi etenemään. Puolessa välissä armahdin molemmat ja päästin takaisin tielle kävelemään.

Meilläpäin alkaa olla jo ihan kunnon hanki, Taavia reilusti polveen

Laatu on kehno, kun kerkesi tulla jo vhän pimeä, mutta siellä sitä pistetään jalalla koreasti

Vähän aikaa K ja Taavi pyörivät siellä "kentällä" käynnissä ja sitten lähdettiinkin jo takaisinpäin. Taavi ei olisi millään halunnut mennä hankeen takaisin, mutta annoin vähän vauhtia hanskalla takapuolelle. ;) Kotiinpäin Taavi ei enää pysähdellyt ja käveli hangessa reippaasti koko matkan.
Tallin pihassa taas perinteiset herkut ja sitten talliin purkamaan varusteet. Taavi ei ollut hikoillut mistään ja oli muutenkin tosi hyväntuulisen oloinen lenkin päätteeksi. Päästettiin se karsinaan syömään ja kerättiin varusteet pois, pesin puurokupit (kun lääkkeet loppuivat eilen) ja sitten kävin vielä tarkistamassa Taavin oloa. Ei mitään kummallista, joten heitettiin sille vähän lisää heinää ja porkkana kuppiin. :)

Nyt olen saanut kuulla jonkin verran Taavin menneisyydestä, siitä millainen se on ollut Suomeen tullessa jne. Se selitti aika monta asiaa ja sain vahvistuksia omille ajatuksille ja päätelmille (mm. sen, että Taavi on ns. "yhden ihmisen hevonen" ja mustasukkainen omastaan), mutta kerron niistä jossain vaiheessa paremmalla ajalla enemmän.

Nyt pitää mennä leipomaan suklaajuusto-kakkua töihin huomiseksi, sillä huomisen jälkeen alkaa joululoma! Taavi saa joululahjaksi kraniosakraaliterapiaa 23. päivä ja herkkutikkarin aattona. :)