sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Aurinkokin paistaa vaikkei sitä näy

Taavi elokuussa, aurinkoa ja kenttää on ollut ikävä..

Tylsän harmaata ja sateista aina vaan.. Alkaa todenteolla olemaan mitta täynnä. Toisaalta taas Taavin lepokausi mahan takia sattui oikeinkin hyvään saumaan, ei nimittäin huvita tippaakaan lähteä ratsastamaan. Olen aika totaalisen kyllästynyt jo maastoiluun (jota sitäkin rajoittaa tämä märkyys) ja ainaiseen vesisateeseen ja koleaan kylmään ilmaan.
Onneksi se kaiketi on ensi viikolle luvannut lumisadetta ja sitä myöten myös pakkaskeliä. Josko ne lumet nyt sitten jäisivät maahan ainakin pidemmäksi aikaa.
Taavi siis vietteli tänään taas lomapäivää ja käytiin sitä iltasella moikkaamassa ja katsomassa miten se jakselee. Se olikin ahkerana syönyt kaikki kolme heinäverkkoa tyhjäksi. :) Saatiin taas tervehdys heti ovelta, Taavi höristeli oikein pitkään ja tuli heti katsomaan.

Laitoin Greenlinet turpoamaan, Taavi seurusteli sillä aikaa K:n kanssa. Seuraavaksi sitten heinäverkkojen täyttöä..
Karsinassa ollutta heinäverkkoa irrottaessa Taavi livisti käytävälle, kun mie luulin että K seisoo siinä edessä enkä siten kiinnittänyt huomiota. K pysäytti Taavin heti oven ulkopuolelle, mutta se ei mahtunut peruuttamaan ovenraosta takaisin, joten se koetti sitten lähtä kävelemään heinäpuolelle. K taas pysäytti ja Taavi kääntyi sitten ympäri ja oli matkalla vesipisteelle.. :D 

Sillä aikaa olin saanut oven avattua ja nappasin karkulaista päästä kiinni ja rauhoittelin, ettei ole hätää. Se hipsikin sitten oma-aloitteisesti karsinaansa takaisin ja näytti vähän nololta, kävin kiittelemästä oikeasta ratkaisusta palata omaan karsinaan.

Sain heinäverkot täytettyä ja vein yhden heti syötäväksi. Samalla koetin vähän kuvetta ja sain tiukan vastalauseen, joten en kiusannut sitten enempää. Taaville ei heinä maistunut, vaan se kuikuili ovelta, kun sekoittelin Greenlinea. Jouduin sitten lisäämään niin paljon kylmää vettä sekaan, että puurosta tulikin velliä.
Taavi söi sen silti hyvällä ruokahalulla ja palasi sitten heti heinien kimppuun.

Kuppiin jäi vähän vielä tähteitä, joten annoin Reiskan maistaa vähän. Se kun niin kovasti koetti kiinnittää meidän huomion, kun annettiin Taaville puuroa. Taavi tuli sitten ihmeissään ovelle katsomaan, kun Reiska sai syödä puuron jämät hänen kupistaan. Tarkasti vielä karsinan lattialta, ettei kippo enää ole siellä ja tuli takaisin ovelle järkyttynyt ilme kasvoillaan. :D 

Tarjosin sitten uudelleen herralle puuron jämiä, mutta ei kelvannut. Heikillekin annoin nuoltavaksi kupin reunat ja taas Taavi oli varma, että siellä kupissa on varmasti jotain muutakin. Ei kelvannut tähteet edelleenkään, kun uudelleen tarjosin. ;)

Seurusteltiin vielä hetki Taavin kanssa ja K antoi sille pari porkkananpalaa. Sitten lähdettiin kotia kohti taas.


Taavi elokuussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.