lauantai 17. marraskuuta 2012

Aikainen lintu madon nappaa vai miten se nyt meni..

Menin tallille tänään jo ennen kahdeksaa, kun meille oli tulossa hoitokoira aamupäivästä. En tohdi jättää Stellaa yksin vieraaseen paikkaan K:n ollessa hirvimetsällä, joten kävin Taavilla ennenkun "Teppo" tuli meille.
Vaikka inhoan aamulla mennä ratsastamaan, niin nyt se oli vähän helpompaa, koska tiedän että saan loppupäivän viettää kotona. ;)


Tyttö nimeltä Teppo

Taavi oli tietenkin vielä sisällä ja rapsuttelin sitä hetken aikaa tervehdykseksi. Sitten annoin sille heinää purtavaksi ja tein puurot valmiiksi. Menin harjaamaan ja sain vastaani taas kovin happaman naaman, ihmekös tuo kun aamutuimaan tungetaan harjailemaan kesken aamiaisen..

Laitoin lampaankarvan, heijastinsuojat ja heijastinloimen, itselle vielä heijastinliivi, kun aamu oli vielä hämärä. Pihalla oli traileri, mutta Taavi ei ollut siitä moksiskaan, se on hieno juttu ettei se stressaannu kopin läsnäolosta (Elmo olisi jo kerennyt alkaa jännittämään).
Nousin aitan reunalta kyytiin ja lähdettiin tälläkertaa pihalta oikealle, ettei aina tarvitse mennä samaa reittiä. Tulee vähän itsellekin vaihtelua samalla. Alkaa vähän jo kyllästyttää ainainen maastoilu, mutta ehkä sieltä vielä tulee pakkaset ja lumikin joskus, niin pelto ja kenttä on taas ratsastuskunnossa.


Taavi oli alusta asti kohtuullisen reipas, vaikka jouduttiin käymään pikkuinen keskustelu siitä, voiko tien reunassa kävellä. Käytiin laukkaamassa yksi mäki ylös ja katsomassa mihin se vie, sitten otettiin laukkaa takaisinpäinkin. Mennessä oli vähän tahmeaa ja jouduin kannustamaan, mutta "kotiinpäin" laukka pyöri heti paremmin.
Sitten käytiin kävelemässä toisella puolella tietä latupohjalla. Siellä tosin oli vähän turhan märkää, mut eipä Taavia vesilätäköt haittaa.
Taavi alkoi kiemurrella ja koitti vaivihkaa kääntyillä kotiin, monta kertaa korjasin sen oikeaan suuntaan, mutta asia ei oikein tuntunut menevän jakeluun. Lopulta komensin raipan kanssa ja sitten Taavi uskoi, että nyt mennään eteen eikä mutkitella.
Käännyttiin ympäri jonkin aikaa mentyämme ja käveltiin samaa reittiä kotiin. Yllättäen siihen suuntaan ei ollut ongelmia ja tahtikin oli reipas. :)



"jaksaisko laukata, vaiko eikö"...

Tallissa riisuin varusteet ja annoin Taavin syödä Greenline-puuronsa. Mietiskelin hetken, että laitanko loimea vai en.. Päädyin laittamaan Taavin ulos loimetta, kun se ei ole luvannut harmaudesta huolimatta sadetta. Kivempi olla ilman edes joskus, vaikka se vähän nihkeä olikin lenkin päätteeksi (tallissa hikoili vähän lisää kainaloista, kun siellä on niin lämmin). Äkkiä se ilman loimea syödessä kuivuu ja kun kuitenkin suurimmaksi osaksi se oli kuiva.

Sinne se meni kavereiden kanssa syömään lisää heinää. Taavi oli ainut joka uskalsi luimistelusta huolimatta mennä Clasun kanssa samalle heinähäkille. Tallissa oli puhetta, että vain Taavi ja Hupu uskaltavat mennä Clasun kanssa samalle häkille. Toisaalta Taavi myös ainoana päästää nuorimmaisen Reiskan häkille syömään kanssaan. :)





Taavi rohkeasti Clasun kanssa samalla häkillä ja ihanaa mutaa joka puolella..
Tosin Taavi seisoo pahiten upottavassa kohdassa, joten ei ollenkaan niin huonosti, kun voisi olla.

PS; Näköjään tänään on ilmestynyt kaksi lukijaa lisää ja nyt teitä on jo neljä, vau! ;)
Tiedän kyllä, että meitä seurataan jonkin verran anonyymisti, esim. sukulaiset joille blogi alunperin onkin perustettu itseni lisäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.