Aamulenkki jalkasin.

Menin aamulla tallille ja heti ensimmäisenä menin Taavin luo tutkiskelemaan sen oloa. Se oli satulavyön kohdalta todella herkkis. Aiemmin se ei ole miulle noin selvästi mieltään näyttänyt. Luimisti ja nosti takajalkaa. Rapsutella tosin se antoi itseään ja näytti nauttivankin siitä. Annoin Taaville sitten heinää syötäväksi ja laittelin ruokia valmiiksi. Päätin myös, että tänään en jätkän selkään kiipeä. Hainkin sitten heijastinloimen Taaville ja ihelleni liivin ja lähdettiin rauhalliselle aamukävelyllä katselemaan maisemia ja nuuhkuttelemaan sadeaamua.

Taavi lähti lenkille mielellään. Lähdettiin tallin pihasta vasemmalle ja seuraavasta risteyksestä oikealle. Alkuun se tuntui olevan ihmeissään siitä kun miekin olin jalan. Käveltiin ihan Taavin tahtiin ja ihmeteltiin töihin lähteviä ihmisiä. Myös teiden penkkoja Taavi nuuhkutteli mielenkiinnolla.

Keltaisen mökin kohdalla Taavi pysähtyi ja pörisi. Ihmettelin, että mitä se oikein näki, kunnes tajusin postilaatikon puuttuvan risteyksestä. :D Jatkettiin matkaa mäen päälle ja siellä sitten käännyttiin takaisin tallille päin. Takaisin päin Taavi käveli reippaammin kuten aina.

Tallissa annoin Taaville greenlinen (tuskin toinen satsi pahitteeksikaan on) ja harjailin sitä hetken siinä samalla. Sitten laitoin sille sadeloimen ja vein ulos.

Mököttäjä

Ulkona Taavi oli ihan ihmeissään kun kurvattiinkin tallin nurkalta heti oikealla olevaan tarhaan. Se löi aluksi jarrut kiinni portilla, mutta tuli kuitenkin nätisti perässä tarhaan. Sitten se menikin suoraan pettyneen näköisenä tarhan nurkkaan, kun tajusi että tänne on oikeasti jäätävä yksin. 

Näytin sille heinäverkon ja vähän se siitä söikin, mutta sitten meni taas mököttämään. Seurailtiin siinä tallin omistajan kanssa sitä hetki ja todettiin, että eiköhän se heinä ala maistumaan sitten kun nälkä iskee.

Otin vielä muutamia kuvia Taavista ja sen aikana se lopulta alkoi vähän tutkailla ympäristöä ja tuntui tyytyvän kohtaloonsa.

- Sanni