tiistai 20. elokuuta 2013

Oikea mammanpoika!

Taavi tutustumassa kenttään maanataina

Kaksi päivää on mennyt meillä paikkoihin tutustuessa ja Taavi on ollut vielä vähän eksyksissä, joten olen vaan pitänyt sille seuraa käydessäni. Tänään tehtin jo vähän maastakäsittlyjuttuja, väistämistä yms. ja harjoiteltiin temppuja.

Maanantaina ajellessani tallille johtavaa tietä, Taavi oli jo hyvää vauhtia kävelemässä laitumelta portille, risteyksestä asti näin, kun se jo tuijotti autoa tiukasti. Tallinomistaja sanoi, että se oli lähtenyt kävelemään jo ennen, kun auto oli edes näkyvissä ja sille oli tullut kiire.
Siellä se sitten jo portilla odotti, kun tulin pihalle ja jäin suustani kiinni. Se seisoi ja odotti, hirnahtikin jo kärsimättömästi. Siivosin karsinan Taavin yöpymisen jäljiltä ja kun tulin pihalle kysyäkseni syömättömistä heinistä; Taavi kuuli ääneni ja hirnahti kimeästi. :)
Menin hakemaan sitä sitten (vihdoin ja viimein) ja se höristeli minulle koko matkan, kun kyselin miten sen päivä uudessa kodissa on mennyt. On tainnut olla vähän mammaa ikävä. ;)

Käpsyteltiin pihalla ja jutellessani tallinomistajien kanssa, Taavi seisoi vieressä tyytyväisenä ja nypläsi niskaani. Vein sen hetkeksi kentälle tutustumaan ja samalla hain harjapakin. Jätin kuitenkin hyvän mutakerroksen päälle, kun ei kerran tarkoitus ollut kuitenkaan ratsastaa. Oli se kesähaavakin saanut päälleen savea ja eipä ollut ötökän ötökkää! Luonnollinen suoja, paras suoja. 
Jalkaan laitoin pihkaa ja se tuntui olevan jo ihan ok, Taavi ei aristele sitä enää yhtään.




Seurustelin Taavin kanssa pihalla varmaan pari tuntia ja sitten vein sen takaisin laitumeen. Sillä on ollut vähän alkukankeutta muiden kanssa ja jos joku koettaa lähestyä, Taavi juoksee karkuun. Toisaalta hyvä niin päin, ettei ole heti riitaa haastamassa. 

Tänään tiistaina se oli jo ollut päivällä muiden kanssa samalla lohkolla syömässä ja ihan laumassa mukanakin. Muuten se on viettänyt aikaa lähinnä aidan toisella puolella eri lohkolla, kokoajan kuitenkin samassa kohdassa muun lauman kanssa.
llalla se myös alkuun jäi muista kauemmas, mutta uskaltautui sitten muiden kanssa samalle lohkolle askel kerrallaan ja oli lopuksi ihan muutaman metrin päässä muista. :) Se käyttää soluttautumistaktiikkaa. Hyvä siitä tulee, kunhan saa rauhassa tutustua muihin omalla tahdillaan!


Kamu-lämminverisen kanssa ne tänään hivuttautuivat syömisen varjolla lähemmäs ja aina välillä tuijottivat toisiaan, mutta ei sitten kumpikaan tohtinut haisteluetäisyydelle. Aiemmin Kamu kyllä yritti lähestyä Taavia reippaasti korvat hörössä, mutta Taavi lähti karkuun. Kamukin on kuulemma aika arka ja ujo laumassa ja on tullut näistä kolmesta viimeisimpänä laumaan, toivottavasti Taavi saisi siitä kaverin.





Tänään se ei enää sentään tullut autonäänestä vastaan eikä rynnännyt portille heti odottamaan. Kuitenkin, kun portilla hetken aikaa juttelin tallinomistajan ja yhden muun tallilaisen kanssa, niin Taavi tuli reippaalla käynnillä portille ja hörisi heti mulle tervehdyksen. Otin sen sitten sisään harjattavaksi ja se nautti taas seurasta. 
Pihalla tehtiin vähän väistämisharjoituksia ja harjoiteltiin sitä uusinta temppua vähän eteenpäin, nyt olisi tarkoitus saada Taavi huitaisemaan ylös nostetulla etujalalla. Onnistui jo muutaman kerran.

Muuten taas vain hengailtiin pitkin pihaa, käytiin katsomassa kanoja ja tutustuttiin vuoheen. Sitten Taavi löysi säilöpaalin ja puri siihen reiän! :D Haju oli ilmeisesti ihan vastustamaton, kun en meinannut saada sitä pois paalin luota. Teippiä vaan reiän päälle ja paali menee sitten kohta syöttöön. Saa nähdä kuinka Taavi sitä alkuun ahmii, ainakin näyttää kelpaavan. 




Maanantain iltalenkki, kohta pitää ruveta töihin, että saadaan lihakset taas töihin..

2 kommenttia:

  1. Aika söpis kun toisella on noin ikävä ollut sua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kieltämättä se lämmitti omaakin mieltä huomata, miten se on selvästi ottanut "omaksi ihmisekseen" ja viihtyy seurassani hyvin. Ja että ihan auton äänestä tunnistaa, niin aika hyvin! :)

      Toki toiveissa olisi, että se jossain kohtaa lakkaisi ikävöimästä perääni ja kaverit veisivät voiton. Eikähän niin vielä tapahdu, kyllähän se sopeutui edelliseenkin laumaan ja niitä se pelkäsi aivan kuollakseen alkuun.

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.