Ei yllättänyt yhtään..
Tänään oli vuorossa ohjasajoa Taavin tapaan nurmipellolla:
- Raipan ulottumattomissa (eli lähes kokoajan) ei tarvitse tehdä mitään
matelukäyntiä kummempaa, antaa keskellä olevan kiljua naama punaisena
ja huitoa raipallaan
- Ravissa voi madella niin hitaasti, kun ikinä osaa ja jos yhtään ottaa ohjasta, voi siirtyä takaisin käyntiin
- Jos ohjassa on yhtään löysää, voi mainiosti ottaa välipalaa suoraan "vauhdista"
- Pari kertaa pitää toki kokeilla myös sitä kääntymisjuttua ilman lupaa
Positiivista;
- Ympyrällä tarpeeksi kaukana meno ei tuottanut kovinkaan paljon hankaluuksia alun jälkeen
- Saatiin molemmat liikuntaa
- Taavi ei häipynyt paikalta (eli ilmeisesti sillä oli ihan kivaa...)
Vaatii ehkä vielä pikkaisen harjoittelua. Vähän tietysti helpottaa, kun saan tämän toisenkin kden käyttöön kunnolla. Mutta olipa ihanaa puuhastella pitkästä aikaa Taavin kanssa jotain tallilla! :)
Hitsit, muhun iski taas ohjasajokipinä tän postauksen jälkeen :D Niin kivaa vaikka allekirjoittanut onkin välillä ihan solmussa ohjien ja ohjauksen kanssa. Onneksi on anteeksiantavainen ja fiksu hevonen ohjien päässä.
VastaaPoistaNiiden ohjien kanssa on tosiaan solmussa vähän väliä ja lisäksi pitäisi keskittyä niin moneen muuhunkin asiaan. :D Ja nyt ekalla kerralla meni aikaa, että löysin oikeanlaiset ja toimivat säädöt kuolaimettoman kanssa.
PoistaMut hauskaa se on ja ajattelin, että olisi Taaville kivaa vaihtelua. Lisäksi saisi vähän taivuteltua ympyrällä, kun rasitus jaloille on pienempi ilman kuskia selässä (ja tietty tarkoitus pitää hevonenkin suorassa ulko-ohjalla, kunhan nyt päästää niin pitkälle).
Rauhallinen hevonen on kyllä tässä asiassa plussaa. Vaikka Taavin ei ehkä tarvitsisi olla ihan niiiiin rauhallinen.. ;)
Onko sulla ohja suoraan kuolaimettomassa kiinni vaiko minkälainen kiinnitystapa teillä käytössä? Oon itse joskus kokeillut sitä tyyliä, että sisäohja tulee vyöstä (kuolain)renkaan kautta käteen ja kai noita on useampiakin.
PoistaKävin siellä ohjasajokurssilla ja siellä suositeltiin (ympyrällä työskennellessä), että laittaa sisäohjan silaan kiinni ja kuolainrenkaan kautta käteen. Se toimii sitten samalla hätäjarruna jos hevonen ottaa hatkat ja varmasti toimii asetuksessa paremmin. Siitä sisäohjasta kun ei kuitenkaan ole tarkoitus vetää, vaan se roikkuu melkolailla löysänä paitsi asetusta korjatessa. Ulko-ohjalla sitten pelataan enemmän, se tuleekin sitten normisti kuolaimesta silaan ja käteen.
PoistaJos sitten liikkuu muutenkin, eikä työstä kokoaikaa ympyrällä, niin ohjat voi laittaa ihan niinkuin ajaessakin, silloin esim. suunnanvaihto onnistuu kätevämmin.
Tuossa kuvassa ohjat siis ihan normisti, kun ajattelin viritellä ne vasta pellolla.
Ongelma tulikin siinä, että eihän se pikalukollinen ohja mahdu noista lokosista läpi. Sitten laitoin sen tohon leuanalusremmin etupuolelle ison renkaan läpi, mutta silloin ohja ei liunut vapaasti. Parhaimmaksi osouttautui laittaa se leuanalusremmin takaa ikäänkuin sidepull-ajatuksella koko renkaan läpi.
Ulko-ohjan laitoin sitten normaalista pieneen lokoseen, mutta samalla tavalla sidepull-asetukseen (leukaremmin taakse siis).
Ulko-ohjan laitoin menemään suoraan selän yli. Testasin myös laittaa sen hännän takaa, mutta se tuntui jarruttavan menoa enemmän.
Kuulostaa kivalta :D, kaikessa humoristisuudessaan ;)
VastaaPoistaJoo. :D Kyllä meinas jossain vaiheessa epätoivo iskeä, vaikka tiesinkin jo pellolle mentäessä millaista meillä tulee olemaan. ;) Lopetin sitten onnistuneeseen laukkaan ja ensi kerralla otan sitä laukkaa heti alkuun verryttelyksi (jos Taavi suvaitsee nostaa sen, kun tarpeeksi kitisen ja anelen).
PoistaSiinäpä olisikin seuraava aivopähkinä, että millä saada hevonen liikkumaan eteen vapaaehtoisesti. En jaksa uskoa, että kyseessä oli kipu tai myy sellainen syy kokoaikaa, koska se tosiaan pysähtelee syömään välillä ja muuta aivan sikatörkeää. :D Mutta minkäs mahdat, kun olet sen raipan kanssa niin kaukana, heti kun lähestyn sen kanssa, alkaa meno maittaa. Mutten voi pitää sitä kokoajan niin pienellä ympyrälläkään että yllän.
Mut ohjasajo sinällään on tosi kivaa ja oli mukavaa päästä viimein kokeilemaan, kun meillä on 1. tarpeeksi iso tasainen alue ja 2. käsi alkaa olla parantunut (fiksua olisi tietty odottaa vielä muutama päivä, mut en enää malttanut)
Poista