Ajolenkillä reippaalla hevosella (+ upea uusi kesäkarva)!

 Eilen käytiin Taavin kanssa kärryttelemässä sellainen 6 kilometrin lenkki metsäteillä. Taavilla menojalkaa vipatti ja mentiinkin lenkistä suuri osa ravia tai laukkaa. On se vaan mahtava tunne, kun ennen niin laiska a haluton hevonen intoutuu liikkumaan. Taitaa siis olla asiat aika hyvällä mallilla. Ei ole maha reistaillut enää eikä jalatkaan tunnu vaivaavan. Välillä mietin, että kuinka kipeä se maha onkaan ollut.. Nyt on vain nautittava, kun melkein kahden vuoden yhteiselon jälkeen hevonen tuntuu ekaa kertaa täysin terveeltä ja hyvinvoivalta. Ja ruokintaa ei muuteta enää missään nimessä. Kesäksi jätän juurekset pois, koska tuoretta on jokapuolella tarjolla. Oluthiiva, nivelaine ja Greenline sensijaan pysyy jos vaan Taavi suostuu niitä syömään.
Kesällä oli tarkoitus kerätä sille siankärsämöä ja voikukkaa talveksi varastoon (jotta ei tarvitsisi ostaa niitä erikseen kaupasta), saa nähdä paljonko saadaan kasaan, ne ovat onneksi helppoja ja nopeita kuivattavia.

Syöttelin vielä hetken aikaa vihreällä ja pestiin hampaat. Sitten Taavi sai iltapöperön ja täyttelin heinäverkot. Ihailin myös talvikarvan alta pilkottavaa kesäkarvaa. Se kiiltää niin upeasti ja on kauniin ruskeansävyinen. Harmi, ettei kiiltävyys oikein kuvissa erotu, mutta on aivan eri luokkaa viimevuotisen karvan kanssa!
Vielä on selässä ja pepulla talvikarvan jämiä, mutta päivä päivältä se vähenee.