perjantai 13. syyskuuta 2013

Länkkäharjoittelua, väsymystä, ruokintajuttuja ja muuta hehkutusta



On taas melkein viikko hujahtanut nopeasti! Taavin kanssa ollaan tälläviikolla keretty harjoittelemaan länkkäjuttuja ja sitten on tietenkin maastoiltu, lisäksi sillä on ollut kaksi vapaata... Tauti meinaa taas iskeä minuun ja väsymys on ihan järjetöntä, lisäksi iltaviikoilla liikuttaminen menee aina paljon myöhemmäksi, kun aamuviikoilla. Olen kuitenkin käynyt sitä joka päivä katsomassa, enkä usko Taavin paljon kärsivän vapaapäivistä. ;) Nyt kun liikuntaakin tulee kokoajan, eikä tarvitse seisoa yhtään paikoillaan karsinassa.

Laumasta Timi ja Maestro ovat nyt alkaneet yöpyä sisällä ja Taavilla on vielä toistaiseksi ollut Camu seurana. Ovat saaneet yöksi lisäheinää, mutta ei ole tainnut kovin kummoisesti vielä kelvata. Viikonloppuna tehdään pihattoon oljista patja ja sitten Taavi alkaa saamaan iltaruuat pikkuhiljaa sinne. Taavi on viihtynyt ulkona hyvin, se kuulemma laiduntaa koko yön ja ottaa rennosti, kaverinsa on enemmän ihmeissään ulosjäämisestä.

Tilasin muuten ennakkoon uuden kirjan; Pihatto-jos hevonen saisi valita 
Odotan sitä jo mielenkiinnolla, mutta se julkaistaan vasta viikolla 43.



 
Maanantaina käväisin pikaisesti illalla tallilla ja Taavi oli parhaillaan yksin ulkona, kun ei kuulemma ollut halunnut sisään. Se hirnahti minut nähdessään ja vein sille puuron ulos. Pian Camu saapuikin sisältä iltasapuskan syötyään Taavin seuraksi.
Tiistaina kävin tallilla jo aamusella, kun oli kaksi pitkää iltaa peräkkäin. Inhoan aamuratsastusta ja aikaisin heräämistä. Käytiin aika lyhyt maastolenkki, aurinko paistoi ihanasti ja ilma suosi muutenkin. Vuohien ulkoaitaus on viimein saatu vuohen pitäväksi ja Taavi ihmetteli niitä kovasti.





Talvikarva alkaa kunnolla vaihtua!


Keskiviikkona mentiin iltasella kentällä, kun en jaksanut lähteä maastonkaan. Ja olisihan niitä westernjuttuja vielä hyvä hioa. Peruutus vaatii vielä vähän työstöä, mutta muuten Taavi toimii aika hyvin.

Tehtiin vähän käynti-jog -siirtymiä, ne sujuivat tosi hyvin, kun alkuun heti tiukasti muistutin raipalla reagoinnista. Sen jälkeen pelkkä suhaus riitti. Peruutuksetkin sujuivat paremmin kun viimeksi ja muutaman kerran Taavi peruutti ilman ohjaa, jipii!
Laukkasin myös vähän ja Taavi oli reipas. Ainoastaan yhden kerran jouduin komentamaan reilummin, kun se hiissasi vauhdin joka kerta portilla pois ja katkoi laukan. Portilla oli yleisöä, joiden luokse olisi kiva pysähtyä. Kun kerran komensin kunnolla ja pyysin uuden laukan, niin seuraavilla kerroilla Taavi laukkasi tosi reippaasti ja innoissaan. :) 



Western-heppa Hidalgo

Lopuksi tehtiin vielä ravissa (vai pitäisikö sanoa jogissa?) vähän temponmuutoksia, olin yllättynyt miten pienillä avuilla Taavi reipasti tahtia ja hidasti sitä siirtymättä kuitenkaan käyntiin. Se oli todella vastaanottavainen koko ratsastuksen ja oli tosi mukavaa ratsastaa sillä.
Lopuksi sain yhden tosi hyvän peruutuksen, kiitin ja tulin heti alas selästä kävelemään. 



Tämä kuva oli jäänyt pienentämättä, joten sen kokoa täytyi tässä rajoittaa..


Lopuksi vielä juttelin tallinpitäjän kanssa Taavista ja hän kertoi, että Taavi on alkanut viimepäivinä väistää energiaa oikeaan suuntaan. Se on kuulemma kovasti miettinyt asiaa alusta alkaen ja nyt viimein tajunnut mitä siltä halutaan, kun sitä kohti kävellään määrätietoisesti (pitäisi väistää).
Samalla tallinpitäjä sanoi, että Taavi on tosi herkkä hevonen, jolta on jossain vaiheessa vaadittu varmaankin liikaa ja liian "nopeasti" tai "agressiivisesti", sillä se menee helposti lukkoon liian nopeasta lähestymisestä. Totesi, että sitä pitää käsitellä hellästi.

Lähdin kotiin hymy korvissa ja helpottuneena; olen viimein tainnut löytää ihmisen, joka ajattelee Taavista ja hevosen käsittelystä samoin kun minä. Ihmisen, joka ei ihmettele ja oudoksu termiä "opitusti avuton" ja osaa lukea Taavia ja sen tunnetiloja. Ja ymmärtää, että Taavi tarvitsee pikkuisen enemmän aikaa vastata apuihin. Se kyllä noudattaa pyyntöjä, kunhan malttaa odottaa sen 2-3 sekuntia normaalia kauemmin. Jos alat vaatia, saat odottaa entistä kauemmin.




Tänään Taavilla oli vapaa, koska oma olo työpäivän jälkeen oli aikasen väsynyt ja surkea. Kävin kuitenkin tallin kautta ja tehtiin tallinpitäjän kanssa iltatallia. Taavikin kävi sisällä syömässä ja sai maistaa hampunsiemeniä. :D Se tykkäsi niistä ja itseasiassa olen tilannut sille 5kg kokeeksi. Hampunsiemenissä on paljon hyviä rasvahappoja ja vitamiineja. Niiden pitäisi auttaa nivelvaivoihin ja tietenkin yleiskuntoon, kiillottaa karvaa ja vahvistaa kavioita, syöttömäärä on pieni ½-1dl.

Muutoin Taavin ruokavalioon kuuluu nyt iltaisin: 3dl Greenlinea, kourallinen lusernehaketta (kuivana, ei sekoiteta puuroon), 1 mitta MSM, 2 mittaa Glukosamiini, 2 mittaa ruusunmarjaa ja 1dl nokkosta. Viikonloppuna olisi tarkoitus käydä hakemassa sille vielä Progutia sisältävää Racing Lifeguardia suoliston hyvinvoinnille. Eli siis taavi syö nivelien ja mahan hyvinvointia edistäviä ruokia, ei muuta. :) Ennen ratsastusta se saa vielä lusernin haketta vatsahappoja neutralisoimaan.

Tänään oli hieno sumu laitumilla!




5 kommenttia:

  1. Oi, teillä kuulostaa olevan moni asia kohdallaan ja tallivalintakin kuuluu osuneen nappiin. Tuommonen ihminen on ihan korvaamaton, joka on samalla aaltopituudella.

    Onko hamppu siis samaa mitä ihmiset käyttää huumeena :D?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu siltä, että moni asia on viimein kohdallaan.

      Samaa tavaraa, mutta ilman sitä huumaavaa ainesosaa. :D Hamppua voidaan kasvattaa kuitu-, öljy tai huumekasvina. Erona on juurikin sen huumaavan THC:n määrä. ;)

      Poista
  2. Siiis voi ihanuuus! Melkein tippa linssissä luin tän postauksen...joo-o mä oon herkkis ja varsinkin nyt kun olen tässä tosiaan kohta nyt vuoden katsellut heppoja omassa pihassa ja oppinut niiltä niin älyttömän paljon! Olen myös paljon pohtinut, opiskellut ja kokeillut alkaa "jutella" enemmän hevosten kanssa niiden kielellä ja huomannut aivan uskomattoman paljon muutoksia ns. hankalissa tilanteissa. Välit on parantuneet entisestään hevoseen kun ne voivat jotenkin paremmin minuun luottaa ja ehkäpä siis ymmärtävät minua paremmin ja voivat sitä kautta alkaa rentoutua kun kommunikointi toimii paremmin. En ehkä itse edes niin huomaa mutta kuulin tässä taannoin kommentin että saan aika hyvin hevoset rauhottumaan vain olemalla ja näyttämällä niille kehonkielellä ettei ole mitään hätää. Hieron hevosia ja tiedän että kyllä minulla on vissiin kykyä lukea aika hyvinkin hevosia sillä olen saanut yllättävää palautetta siitä että olen harvoja vieraita ihmisiä joille heppa on ollut heti niin avoin ja luottavainen. Se antaa niin hyvän mielen itselle mutta nöyryys kyllä minulla silti melkeen vaan lisääntyy...minulle on kunnia saada olla niin hyvä kaveri näiden hienojen eläinten kanssa. Olen todella onnellinen että olette kohdanneet näin hienon paikan ja kuvistakin taas välittyi hyvä olo! Maailmassa on niin paljon väärinymmärrettyjä hevosia joita kohdellaan huonosti ja juuri tuo hevosen keino sulkeutua avuttomaksi on sellainen jota ei monet tajua. Se on helppo lokeroida laiskuuden, osaamattomuuden, luupäisyyden tai muuten vaan pystyynkuolleen ominaisuudeksi mitä luonnostaan hevonen ei todellakaan ole! Vikojahan on niin helppo hakea aina muualta kuin sieltä omasta itsestä. Minä ainakin myönnän etten osannut vielä hevosen ostaessani ajatella lähellekään niin kun nyt. Olen myös nyt ollut hiukan enemmän kuin ihmeissäni kun tämä meillä ollut lämppäri tamma on kävellyt ihan totaalisesti suoraan minun sydämeeni en oikein edes ymmärrä mutta voisin melkein sanoa että olen todella ymmälläni siitä miten se otti ja tuli minun sydämeeni. Luin kyllä jostakin että kantava tamma saattaa olla todella rakastava ja sydämellinen jopa ihmistä kohtaan. Silti luotan tunteeseen kun huomaan että se luottaa minuun jo todella hyvin johtui se sitten mistä syystä tahansa tunne on kuitenkin minusta niin vahva että ihan hengästyttää. Tällä postaukssellasi on hyvä alkaa omakin heppapäivä tästä taas. Oikein mukavaa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aika mahtavaa, kun alkaakin kuunnella hevosta itseään ja saa aikaan suuria muutoksia. :) Joskus peiliinkatsominen on niin vaikeaa a myöntää, ettei vika välttämättä olekaan siinä hevosessa. Mutta se usein kannattaa ja kantaa eteenpäin.

      Sinulla on ihana paikka ja blogista lukemani perusteella toisin hevosen sinne milloin tahansa!

      Ihana Bonnie-tamma. Itselläkin on yksi tärkeä amerikkalais-ranskalainen tamma, nyt jo enkeli-hevonen.

      Poista
  3. Ihanaa kuulla, että olette löytäneet noin hienon paikan! :)

    VastaaPoista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.