Ontuu, ei onnu

Mitäs tänne kuuluu? Vaihtelevaa. Lauantaina aamulla kävin tallilla ja Rippe ontuikin yllätykseksi ravissa melko voimakkaasti vasemmalle. Kentän pohja oli kyllä koppurainen, joten sillä lienee osuutensa asiaan. Silti olin ihmeissäni. Rippe liikkui kuitenkin todella mielellään ja itse tarjosi ravia, motivaatio oli kohdallaan. Ei kuitenkaan menty enää, kun ontuma tuli ilmi. Oikealle liike oli puhdasta.

Annoin ponille Metacamia varmuudeksi ja jynssäsin ne säteen Hexocililla oikein kunnolla. Vesiboksiin ponipapparaisen saaminen olikin vähän työn ja tuskan takana. Se tuli ensin puurokupin perässä ihan hyvin, mutta poistui sieltä jossain vaiheessa. Lopulta se sitten sinne tuli takaisin. Olin äreä ja naputtelin narulla kupeisiin uhkailuksi. Ei ollut paras ja kivoin tapa, mutta oikeasti mulla oli kiire. Saatiin asia hoidettua ja kenellekään tuskin jäi traumoja. 

 
Seuraavana päivänä juoksutin ponia kentällä nähdäkseni miten se liikkuu. Hyvin liikkui, ei ontunut tai onnahdellut kertaakaan. Tarhassa sillä oli vasen kavio selkeästi lämpimämpi, kun muut. Se on myös myös pahin kavio, mitä tulee sädemätään ja se todellakin voi aiheuttaa lämpöä ja pulssien tuntumista.. Tai voisiko olla mustelma? Tietysti pelkäsin myös kaviokuumetta, muttamutta... Tein lyhyen otannan kuudella muullakin hevosella, osalla oli kaviot lämpimät ja neljällä tuntui myös pulssi. Joten mitään kovin selviä johtopäätöksiä ei voi vedellä suuntaan tai toiseen. Minusta tuntuu, että lämpimät kelit ovat lisänneet pulssien tuntumista.
Käytiin taas vesiboksissa ja nyt se sujui jo paremmin. Pesariin päästiin ilman suurempaa draamaa, kun laitoin narun turvan ympäri, laitoin painetta ja poistin heti, kun tuli askelkin eteen. Lopulta poni käveli itse vesiboksiin ja alistui kohtaloonsa. Ei yrittänyt karata ja saatiin jalat hoidettua.
Annoin Metacamia puolikkaan annoksen.

 
Tänään käytiin maastossa. Ei merkittäviä lämpömuutoksia kavioiden välillä. Poni liikkui hyvin ja mielellään. Olin ajatellut pelkkää kävelyä, mutta poni oli eri mieltä.. Kävin maastolenkin jälkeen kokeilemaan pari kiekkaa kentällä - ei ontumista. Kaviot viilenivät liikunnalla (!!). Tänään ei käyty pesarissa, mutta tiputtelin Hexocilia uurteisiin. Ne on kuivuneet aivan valtavan hyvin ja mikä parasta - meillä on jo kuivat hiekkatarhat hevosilla! Se on sädemädästä kärsivän hevosenomistajalle suuri helpotus. Jatkoin vielä metacamia puolikkaalla annoksella. 


Katsellaan, seuraillaan.. Seisomaan en kovin mielelläni jätä jos vaan jalat alla kantavat.

Suoristelu ja jumppaus on muuten tuottanut aivan selvää tulosta. Maastossakin eron huomaa, poni ravaa suorempana ja kevennys tuntuu samalle riippumatta siitä, kummalle jalalle kevennän (ennen siinä on ollut eroa, jota pidin pelkästään omana ongelmanani). Lisäksi Penaponi-blogin Sanna pohti, että johtuisiko vinous ainakin osittain siitä ettei jalat mahdu rungon alle ja itsekin olin samaa mieltä. bingo! Nyt suorana juostessaan poni takoo aivan valtavasti, kun vauhti on reippaampi! Tästä pitää jutella kengittäjän kanssa seuraavalla kerralla.