Ei lähde nyt nousuun ei..

Hupiranneke, jolla pääsee ajelemaan erilaisiin laitteisiin ja pääsee kokemaan muutakin mukavaa

Mitä hyvää on siinä, että siirtää ponin täysihoitoon? Voi sairastaa rauhassa.. hehheh. Alkaa käydä tuo paikallinen sairaala jo melko tutuksi tätä tahtia. Tällkertaa sinne vei mystiset oireet.

Sunnuntaina olin kaverien kanssa hevosmessuilla ja siellä ihmettelin päänsärkyä ja huteraa oloa, vähän kylmäkin oli. Kotona sitten selvisi, että oli vähän lämpöä. Puolentoista tunnin päästä mittari näytti jo 39 astetta, makasin fleecekerraston, olohousujen, fleecetakin ja sähköviltin alla tutisemassa. Niskoja särki ja päätä koski tajuttomasti. Lopulta burana ja panadol purivat ja kuume alkoi vähän laskea.

Aamulla olo oli normaali ja lähdin töihin (ensimmäinen työpäivä loman jälkeen). Aamupäivällä pää alkoi taas jumpsuttaa ja niskat jäykistyä, joten otin  buranaa. Olo helpotti pariksi tunniksi alkaakseen taas uudelleen. Kolmelta lähdin töistä ja ajoin suoraan kotiin. Kotiinpäästyä niskat olivat jo kivikovat, lonkkia särki ja olo oli huono. Kuume lähti taas hitaaseen nousuun ja pian tärisin taas horkan kourissa. Terveystaloon varattiin lääkäriaika kuudeksi. En meinannut pysyä enää edes pystyssä, kun olo oli kertakaikkiaan surkea.

Lääkäri epäili ensin influenssaa, mutta kokeiltuaan niskoja alkoi ilme muuttua vähän huolestuneeksi. Otettiin kuitenkin vielä influenssakokeet ja tulehdusarvot. On muuten ikävä tuo influenssakoe, tungetaan sellainen pieni pulloharja syvälle nenään ja pyöritetään. Jauts. Ei ollut influenssaa ja tulehdusarvot olivat koholla. Saatiin lähete sairaalaan virusperäisen aivokalvontulehdus -epäilyn vuoksi... 

Sairaalassa jouduttiin vieläpä vähän jonottamaan lähetteestä huolimatta ja olo kävi huonoksi. Lonkkia särki ja pää oli todella kipeä. Kuumeen nousu oli sentään jo vähän tasoittunut. Lopulta hoitaja iski mulle hengityssuojaimen päähän ja jouduin eristyksiin. Otettiin verta, pää ja niskat kuvattiin taas sillä samalla laitteella, kun 2,5 viikkoa sitten, annoin virtsanäytteen ja sain kipulääkettä laskemaan kuumetta.
Lääkäri tuli vasta yöllä katsomaan tilannetta, virtsanäytteessä oli bakteereja, mutta selässä ei koputusarkuutta. Niskat sensijaan olivat lähes liikkumattomat ja olo tukala, vaikkakin jo helpompi kuumeen laskettua lääkkeellä. Päädyttiin ottamaan selkäydinpunktio.
Se olikin yllättävän helppo toimenpide, mutta senjälkeen piti maata kaksi tuntia paikallaan. Sain taas kanyylin ja sen kautta tiputeltiin suoneen antibioottia ja viruslääkettä varmuudeksi. Kello oli neljä aamulla tässä vaiheessa. Pääsin hetkeksi nukkumaan.

Aamulla hoitaja tuli ja olo oli taas korjaantunut normaaliksi, kuume oli laskenut ja kivut poissa. Tosin päänsärky palasi hetken päästä, mutta sain siihen lääkettä. Pääsin pois eristyksistä, kun bakteeriperäinen aivokalvontulehdus suljettiin pois. Niskat sulivat aamulla kokonaan pehmeiksi. Päivä meni tarkkailussa maatessa ja odotellessa lääkäriä.

Lääkäri sitten sanoi, että bakteeriperäinen aivokalvontulehdus se ei ainakaan ole (se olisikin vienyt huonoon kuntoon todella nopeasti), eikä todennäköisesti myöskään virusperäinen aivokalvontulehdus. Mutta punktionäytteen virustulokset tulevat vasta myöhemmin.. Koska virtsassa oli bakteereja ja tulehdusarvot kävivät todella korkealla (ne nousivat sairaalassa illalla lisää) sain siihen antibiootin, joka on laajakirjoinen. Olisin saanut jäädäkin, mutta halusin kotiin nukkumaan. Pitää mennä takaisin jos olo huononee ja niitä tuloksia voi soitella omasta terveyskeskuksesta jossain vaiheessa. 

Eilen illalla kuume nousi uudelleen ja niskakin jäykistyi osittain, mutta onneksi se lähti laskuun, eikä sitten lähdetty enää sairaalaan. Nyt aamulla kuume oli laskenut taas kokonaan pois.

Siitä selkäydinpunktiosta tulikin sitten ihana spinaalipäänsärky, joka varmistaa totaalilevon. Päänsärky näes esiintyy vaan pystyasennossa ja asettuu lähes kokonaan makuulla. Kofeiini auttaa myös, joten kahvia ja colaa on mennyt reilusti. 

Nyt ei siis täysin tiedetä mistä tämä johtuu, mutta toivottavasti olo alkaa kohentua. Tallille menosta on turha haaveilla vielä ainakaan pariin päivään. Huoh.

Onneksi Sisu-hevosen omistajat ovat luvanneet vähän ulkoiluttaa Rippeäkin ja pitää huolen sen lääkityksestä. Muutenhan se hoidetaan kyllä tallinkin puolesta.. Mutta onhan sitä ikävä.