sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Työ alkaa kantaa hedelmää (suoruus ja ryhti)


Pakkasten aikaan tehty ryhdin hakeminen ja suoruuden metsästys on tuottanut todellakin toivottuja tuloksia!

Iskä tuli tänään moikkaamaan Rippeä pitkäst aikaa ja käytin heti tilaisuuden hyväksi. Pyysin iskää kuvaamaan meitä kentällä. On välillä vaikea arvioida, miltä poni näyttää, kun istuu itse selässä. Pitkälti minä luotan siihen, että jos tuntuu hyvälle, niin sitten on hyvä. Mutta onhan se ihan terveellistä välillä katsoa videolta ja kuvista, että miltä se sitten näyttää. Nytkin kamera paljasti sen, ett yrityksistä huolimatta oma ylävartaloa hakee vinoon. Mutta vähemmän kuin ennen. 








Poni sensijaan on suoristunut ja ryhdistynyt ihan silmissä. Ja etuosan noustessa myös jalat ovat löytäneet paikkansa rungon alla, ravi on hidastunut ja muuttunut tahdikkaammaksi. Rippe kantaa itseään paremmin ja pysyy melko pitkiäkin pätkiä ohjien ja pohkeiden välissä, takapää ei liiraa ja vaikeampi oikea kierroskin tuntuu helpottuneen. Siihen kierrokseen kaiken avain on se, että ajattelen asettavani ponia ulos. Silloin ponin kyljet suoristuvat ja ulkolapa ei painu niin paljon ulospäin. Jalat mahtuvat alle ja ponin on helpompi liikkua. 





Jokaisella askeleella joutuu kyllä ajattelemaan. Joutuu keskittymään ratsastukseen paljon. Tänäänkään poni ei ollut ihan parhaimmillaan, kun heitin alkulämmittelyt laukan kautta (yleensä haen käynnin kautta ponin kuulolle), kentällä oli muitakin ja tilsat häiritsivät.

Rippe on kyllä todella tarkka. Liian lyhyt ohja saa sen jännittymään, liian pitkä ohja taas veltostumaan ja istuakin pitäisi oikein. En ymmärrä, miten se on pysynyt noin herkkänä, vaikka on vuosia juossut tunteja. Ehkä se siksi olikin laiskan ponin maineessa.

Ostoslistalle lähtee normaalit sileät nahkaohjat, nuo länkkäohjat aiheuttaa hankaluutta pituudellaan.




Loppuun vähän liikkuvaa kuvaa. Omaan silmään ero liikkumisessa on merkittävä. 





2 kommenttia:

  1. Hyvältähän tuo näyttää! Muistankin aina sen, kun Rippe oli "se laiska heppa", mutta kyllä siitä vaan vauhtiakin löytyi, kunhan pyytää osasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mullakin oli siitä enemmän sellainen laiskanpulskea kuva. Siksi tulikin yllätyksenä, että se on ollut niinkin vauhdikas vanhoilla päivillään. Mutta kyllä se vieläkin osaa jekuttaa kavereita ja muita, jotka eivät uskalla pyytää. Maastossakin matelee, kun mikäkin mato. :D Kun itse menen kyytiin niin liikkuu ihan reippaasti.

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.