Kuka muu muka?

Kun perunat piti saada peltoon, niin kukapa muukaan auran eteen valjastettaisiin, kun Taavi. Vaikka meiltä ei länkiä löytynytkään (jotka toki olisivat parhaat), niin ihan hyvin onnistui näinkin, kun pidettiin vedot maltillisina. Aluksi kyllä koetettiin Y-rintaremmillä, mutta se ei ollut niin hyvä, kun leveä suora.

Taavi tuntui aluksi ihmettelevän tätä amatöörien touhua, mutta loppua kohti me muutkin (Taavin lisäksi) alettiin olla kartalla tekemisestä. Hyvin sujui ja Taavi jaksoi hienosti. Tosin keskeltä pelto oli liian pehmeää, joten se jätettiin muutaman yrityksen jälkeen odottamaan kuivumista. Kyllä me muutama kunnon vako saatiin aikaiseksi ja perunatkin maahan.

Hieno poika!

 

Videotakin minulla olisi, mutta en ole vielä jaksanut editoida niitä. Niissä on niin kamalaa lässytystä ja kovaa kannustusta, ettei niitä sellaisenaan kehtaa laittaa. :D Työn jälkeen kävin pyörällä Taavin kanssa pihatiellä ravailemassa ja kävelemässä. Laitoin sille vielä kipugeelin varmuudeksi polviin ja arnikaa kaikkiin jalkoihin. 

 

Pesin vielä lämpöisellä vedellä ja tarjosin melassivettä, joka ei kelvannut. Lisäpalkinnoksi se sai iltaruokaan kourallisen kauraa. ;) Eipä tuo edes vaikuttanut erityisen väsyneeltä, kun tarhaan pääsi. Näin tänään myös ekaa kertaa Taavin rapsuttelemassa Väinön (tai ylipäätän kenenkään) kanssa.

Ratsastin vielä Timillä ja olipa se taas mukava, nyt uskalsin itsekin paremmin ratsastaa, kun Timillä oli päässään kuolaimettomat suitset. Tuli heti kotoinen olo. Ihan perusasioita vain tehtiin, taivuttelin vähän ja otin askellajit kevyesti läpi, hain Timiä pyöreäksi.