Temppupäivä ekaa kertaa naksuttimen kanssa

Huonolaatuinen hämärässä otettu kuva, sori. Ja blogger toki vielä auttoi asiaa vaalentamalla (!?)

Alkuviikko on mennyt leppoisissa merkeissä. Maanantaina kävin tallilla pikaiseen, kun oli illaksi menoa. Harjailin Taavin ja pisin sille vähän aikaa seuraa. Tiistaina mulla oli itsellä aika kipeä olo ja nukuin töiden jälkeen päiväunet, puolen viiden maissa olin tallilla ja auttelin tallinomistajaa tallihommissa ja hevosten ruokkimisessa. Samalla tuli moikattua Taavikin, joka oli taas vaihteeksi sillä tuulella, että heinät voi repiä käsistä ja ihmisiä komennella. Huoh. En ymmärrä, mistä tuo käytös välillä kumpuaa.

Tänään sitten menin töiden jälkeen heti tallille, vaikka en tiedä kumpaan suuntaan tämä flunssanpoikanen on oikein menossa. Otin Taavin kentälle ja tarkoituksena oli kokeilla naksutinta temppujen koulutuksessa. Eilisestä sisuuntuneena opeteltiin myös suhtautumaan heinänjakajaan paremmin.. Toin siivun heinää ja heitin sen Taaville. Aluksi lähestyin kasaa ja aina, kun Taavi suhtautui siihen neutraalisti, naks ja nami. Äkkiä käytös muuttui. Sitten otin heinäkasan itselleni ja odotin, että Taavi käänsi päänsä pois; silloin kuului naks ja heinät tippuivat takaisin nenän eteen. Pari toistoa ja Taavi käänsi pään pois heti kun nostin kasan syliini. :D Tokikaan en usko tämän tuovan vielä muutosta käyttätymiseen "oikeassa tilanteessa", jossa on osana myös muita hevosia ja erilainen tilanne. Mutta jos tätä käytöstä jaksaa vahvistaa, niin varmasti se ainakin edesauttaa käytöksen muokkaamisessa pikkuhiljaa.

Siirryttiin sitten heinien jälkeen temppujen pariin. Harjoiteltiin uusinta temppua. Kai sen voi jo paljastaa, vaikken tiedä, tuleeko temppu koskaan valmiiksi; koetan saada Taavin nostamaan hanskan maasta ja antamaan sen minulle. :) Tällähetkellä Taavi osaa nostaa hanskan maasta, kun minä pidän hanskaa sopivassa asennossa. Nostokorkeus on edelleen aika vaatimaton, mutta siihen minä tätä naksutinta tarvitsenkin. Toistin alkuun vaan sitä nostoa ja kun se sujui, nostin vaatimustasoa. Nyt hanska piti nostaa maasta vähän korkeammalle, enää ei palkittu pelkästä kiinniottamisesta. Kolmas yritys tuotti haluttua tulosta ja hanska alkoi nousta, naksuttimesta on selvästi hyötyä ja se myös motivoi Taavia.

Hanskan kanssa leikkimisen jälkeen pidettiin rapsuttelutauko ja sitten harjoiteltiin jalannosto-temppua. Se on ollut jäissä, kun taavi ei ole hoksannut eroa vasemman ja oikean jalan kanssa. Ja sitten se luuli, että vasenta jalkaa nostaessa kuuluu myös peruuttaa, koska palkinto ei ollut oikein ajoitettu. Nyt sain siinäkin pientä edistystä tai ainakin siltä vaikutti. Sain monta onnistunutta vasemman jalan nostoa.

Loppuaika tehtiin vain helppoja ja valmiiksi opittuja temppuja, hymyilyä, kavion antoa (jota hiukkasen muokkasin naksuttimella) ja pusujen antoa. Pyysimpä kumartamaankin (tätä ei meillä paljon ole tehty polvien varjelemiseksi, vaikka Taavi tykkääkin tästä). 

Sitten Taavi pääsi takaisin tarhaan ja menin siivoilemaan pihattoa. Pojat pitivät mulle seuraa ja vahtivat tarkasti, mitä heidän mökissään tehdään. Sinnehän ei muita hevosia päästetäkään, se on vain Väinön ja Taavin käytössä, varsinkin sateella. Väinökin on aika paljon piristynyt ja rohkaistunut vajaassa kahdessa viikossa, sen ilme on aivan toinen. Pojjaat ottivat jopa pienet levot, Taavi minun kyljen vieressä seisten ja Väinö parin metrin päässä jalkojaan lepuutellen. :)

Siis mikä ihme tätä bloggeria oikein vaivaa? Kaikki kuvat se pilaa ja jo ennestään huonolaatuisista tulee aivan järkyttävää sontaa. Saatte sitten melkein kuvattoman postauksen, kun yhtä kuvaa tämä ei anna ladata sellaisena, kun haluan, vaan vaalentaa sen ihan kummalliseksi pikselimössöksi.