Käärme paratiisissa (+ sädemädän kanssa painimista)

Meillä oli Ripen kanssa tänään ensimmäistä kertaa isompi erimielisyys. Poni ei olisi halunnut siirtää takamustaan vasemmalle ohjasajaessa, kun vaadin samalla kaulaa suoremmaksi. Koska tilanne ei miellyttänyt ponia, se koetti ensin päästä siitä eroon kevenemällä edestä, sitten irroittamalla kaikki jalat maasta ja lopulta se päätti ottaa hatkat. Se onnistui, koska olin laittanut sille kuolaimettomat.

Sain kuitenkin pidettyä ohjat kädessäni ja ponin pysähdyttyä karjaisin sille ruman sanan. Rippe oli aivan satavarma, että aion piestä sen kädessäni olleella piiskalla. Heitin sen pois ja pääsimme rauhassa palaamaan talliin vaihtamaan kuolaimet. Kovin oli nöyrää poikaa.

Kuolaimen kanssakin se koetti kokeilla uudelleen samaa edestä kevenemistä, napautin sitä raipalla kevyesti takamukselle. Etenemisen sijaan poni päätti kommentoida asiaa pukittamalla. Hohhoi.
Nollasin tilanteen, poni jaksoi pari kierrosta melskata ympärilläni, mutta pysähtyi sitten kuuntelemaan. Aloitettiin alusta ja onnistuihan se takamus viimein siirtää sinne vasemmalle ja saavutimme taas yhteisymmärryksen, ainakin melkein.

Ponit. Ei tähän muuta voi sanoa. Ripellä todellakin on tiedossa, millä töistä luistetaan ja tiedän, että se on käyttänyt näitä aiemminkin. Takapään siirto vasemmalle on toki sille haastavampaa, kun oikealle, mutta ei se nyt mahdotota kuitenkaan ole. ;)

Lopuksi ravattiin vähän kentällä ja tehtiin taas vähän ristiaskelia. Se sujui paremmin, kun viimeksi. otin videotain, mutta olisi kannattanut myös tarkistaa sen suuntaus. Nyt kameraan tarttui vain hyvin sattumanvaraisia vilahduksia, eikä mitään näytettäväksi kelpaavaa.

Tässä näkyy se takajalan vieminen ristiin ravissa, juuri se mitä haluan työstää.

Pätkittäin, ihan todella pätkittäin meno näyttää tältä..

Sädemätäkin on taas aktivoitunut enemmän. Olin jo katsonut sen paremmaksi, mutta osittain kärjeltä umpeutuneen alueen päälle olikin kasvanut vain uusi lärpykkä. Se taas peitti alleen isomman onkalon kannalla. Olen kyllä laittanut sitä ainetta edelleen 2-3 kertaa viikossa ja koettanut pitää säteet puhtaana, mutta jotenkin se on taas päässyt muhimaan.

Parina päivänä ihmettelin, kun Rippe teki ratsastaessa ihmeellisiä nykäyksiä ja sen jalka petti alta. Ihankuin se olisi saanut sähköiskun. Ravissa se ei kuitenkaan ontunut.
Samanlainen säväys tuli, kun tongin kaviokoukulla koloa. Haju oli myös erittäin vahva tonkimisen jälkeen.

Tänään en huomannut enää säväytyksiä tulevan, joten ilmeisesti taas kunnon pesu ja hoitoliuos on vienyt pahimman arkuuden mennessään. Inhottava vaiva kyllä.