keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Ja sä voit jatkaa valehdellen tai sä voit tietää totuuden (klinikalla)



Papparainen oli tyrmistynyt tänäaamuna, kun matka ei karsinasta käynytkään tarhaan, vaan pihalla odotti traileri. Pikkuhaavan onnistuiponi saamaan naamaansa, kun piti olla vähän eri mieltä suunnasta. Saatiin survottua kuitenkin papparainen kyytiin ja suunnaksi otettiin paikallinen klinikka raviradalla.

Rippe on ollut minusta enemmän ja vähemmän epämääräinen oikeasta etusesta ja toki vanhempi hevonen voikin ollä jäykempi jne. Välillä sillä on oikea etunen pettänyt ikäänkuin alta käynnissä, mutta ravi ja laukka sujuu hyvin. Itse olen miettinyt myös selkää syylliseksi, mutta ajattelin ensin katsoa jalat läpi. Nyt sattui sopiva työvuoro, niin päätin varata ajan ontumatutkimukseen. Tuo kauhistusten kauhu, jossa kaikki viat tulee julki.

Yllättävän pienellä pahoinvoinnilla olen selvinnyt nää kaksi viikkoa ennen aikaa. Otin sen asenteen, että löytyi mitä vaan, niin on se mun käyttöä tähänkin asti kestänyt, joten tuskin sieltä mitään monttutuomiota tulee. Ja päästetään teidät jännityksestä jo tässä vaiheessa: kestää jatkossakin. :)

Jo pelkkien oireiden perusteella lääkäri oli heti oikean paikan kimpussa. Ei spontaaniontumaa ravissa tai käynnissä, mutta oikea etupolvi oli taivutuksen jälkeen 2/5 kipeä.  Muut nivelet oli ok. Toki ekat askeleet oli huonoja, mutta heti vetristyi. Takapäätä ei edes taivutettu, kun lääkäri ei nähnyt siihen mitään syytä. Kuulemma erittäin letkeä.
Otettiin sitten kuvat etujaloista. Ei niissä sen kummempaa ollut. Kuulemma yllättävänkin siistit. Toki nivelraot on madaltuneet iän takia, mutta mitään piikkejä tai pykimiä ei kuvissa näkynyt, oikeassa polvessa oli aavistuksen rustopinnalla harventumaa. Ihan hyvin kaksikymppisen hevosen jaloiksi, jolla takana vuosikausia ratsastukoulussa. Kaviorustoluutumat Ripellä on ja nekin kuvattiin kengittäjälle infoksi. Anturat on kuulemma vähän ohuet ja varvas pitkä (kengitys on ensiviikolla, kun en viitsinyt ottaa ennen klinikkaa).
Saatiin 11 päivän kuuri Equioxxia, jonka pitäisi olla tällaiselle vanhalle hevoselle tehokas ja se voidaan uusia tarvittaessa myöhemmin.

Kuulemma liikettä vaan, että pysyy pappa vetreenä ja paino kurissa. Oma päätös oli, että kenttähommat jätetään ratsain kokonaan (se on ehkä helpotus itsellekin). Tehdään vain ohjasajaen ja muuten maastoillaan.

4 kommenttia:

  1. Hyvä ettei vakavempaa löytynyt. Meillä ollut tuota samaa lääkettä nyt 26 vuotiaalla ponillani ja kivasti toimi meillä. :) ei ole tarvinnut uusia kuuria onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. :) Eläinlääkäri sanoi, että tällä lääkkeellä on melko pahojakin tapauksia saatu jatkoajalle sujuvasti. Kun syövät kuurin tätä, niin pääsevät taas pitkän aikaa eteenpäin.
      Ei ne vanhan hevosen nivelet kuitenkaan enää uudet ole, joten varmasti vähän huoltoa vaatiikiin välillä.

      Poista
  2. Ai teilläkin oli klinikkakäynti! Onneksi teiltä ei löytynyt sen kummempaa, mutta totta kai sitä siltikin murehtii. Mielestäni on aina parempi varmistaa ja tutkituttaa kuin jäädä miettimään veiskö klinikalle vaiko eikö.

    Tsemppiä papalle jatkossakin, vireyttä vissiin ainakin riittää! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo - käytiin viimein, kun sopiva rako tuli. Mie oon sitä vähän arponut, että veiskö vai olisko vaan tietämätön. Mut vein kuitenkin ja hyvä niin.
      Vireyttä tosiaan piisaa. Välillä vähän liikaakin. :D

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.