Vähän kuulumisia ja liikutussuunnitelmia

Meille kuuluu oikein hyvää. Rippe on edelleen sairaslomalla. Vielä viikko pitäisi malttaa ja sitten päästäisiin varovasti aloittamaan työnteko. Ollaan nyt tehty käytävällä selkälihasjumppaa ja lisäksi pari kertaa ollaan kentällä laiteltu jalkoja ristiin paikoillaan sekä haettu painoa takaosalle peruutustehtävillä. Muuten liikunta on ollut aamulla tarhaan ja illalla talliin.

Liikutuksen otan varmuuden vuoksi erittäin varman päälle, koska eihän meillä ole mihinkään kiire. Enimmäiset pari viikkoa vain kävellään, ajattelin lähinnä ohjasajaen jumpata ja käydä kiipeilemässä, ratsastuksen jätän alkuvaiheessa vähemmäle. Lisäksi olisi tarkoitus kokeilla, että suostuisiko Rippe vetämään rengasta perässään, se olisi oivallista jumppaa ja tosi hyvää vaihtelua arkeen. 
Kahden viikon jälkeen otetaan ohjasajaen mukaan myös ravia. Kuukauden kuluttua sitten enemmän ravailua myös selästä käsin ja alan muutenkin lisäämään ratsastuksen määrää. Laukka jätetään suosiolla vasta kolmannelle kuulle.

Vaikka kavioissa ei kuvissa näkynytkään muutoksia, tulehdus on kuitenkin tehnyt tuhojaan lamellikerroksessa. Liian nopea liikutuksen lisääminen saattaa aiheuttaa lisää vauriota ja ennestään tulehduksen heikentämissä lamelleissa, jolloin kavioluu voisi kääntyä "jälkijunassa". Eikä meillä ole kiire mihinkään. Jos nyt tehdään asiat kunnolla, meillä on aikaa kyllä laukata ja rellestää myöhemminkin.

Viimeperjantaina meillä kävi kengittäjä, Rippe sai hokit alleen. Muuten se laitettiin ihan tavalliseen kenkään kuvien mukaan, varvata lyhennettiin vähän. Kavioiden tilanne alkaa nyt olla tosi kiva. Ne alkavat löytää muotonsa ja muistuttaa kaviota. Myös kengitysväli (6vkoa) alkaa riittämään, ettei kavio ole jo neljän viikon jälkeen yli kengästä.
Kengityksen jälkeen hysteerisenä lääpin jalkoja, koska kengitys voi kuulemma joskus aiheuttaa takapakkia. Rippe ei onneksi reagoinut siihen mitenkään.

Ensiviikolla Noora tulee kranioimaan Ripen läpi. Se sattuu hyvään saumaan ennen liikutuksen alkua. 

Ruokintakin on tuottanut vähän päänvaivaa. Tallin uusi heinä kyllä sopii Ripelle, vaikka siinä onkin nykyistä heinää korkeammat sokerit. Edellinen heinä oli kuitenkin märempää ja uusi taas kuivempaa, niin lopputulos sokerien suhteen on ihan sama. Siinä voidaan siis huokaista helpotuksesta. Rippe ei onneksi ole ollut missään vaiheessa sokerille kamalan yliherkkä, kunhan heinä on rajoitettua ja sitä pääsee liikuttamaan.
Nyt on pikkuhiljaa aloitettu vaihtamaan uuteen heinään.

Heinän matala valkuainen tosin aiheuttaa pientä päänvaivaa, koska Rippe helposti näyttää hoikistuvan ja tiputtavan lihaksiaan. Nythän se on syönyt 0,4dl Krafftin Pluss Proteinia keväästä asti. Silloin laskin, että se riittää täyttämään puuttuvan valkuaisen. Se on sopinut sille ja maistunut ihan hyvin. Lisäksi nappulan suuri koko mahdollistaa sen käyttämisen myös makupaloina. Kätevää!
Nyt kävin hakemassa sille Agrimarketista Racing Proteinia, koska se oli Hevosenomistaja-lehdessä alennuksessa tässä kuussa. Pitoisuudethan noissa ovat kutakuinkin samat.

Sitä pitäisi kuitenkin syöttää nykyisen heinän rinnalla huomattavasti enemmän, mutta en oikein uskaltaisi ruokkia valtavalla ruokamäärällä tässä vaiheessa. Ja haluaisin myös pitää ruoka-annoksen kuivana, siksi esim. soija ei käy (eikä siinäkään syöttömäärä kovin pieneksi jäisi, koska se on niin kevyttä tavaraa). Päädyinkin lopulta siihen, että annan tätä jonkin verran alle laskennallisen tarpeen ja katselen, miltä tilanne näyttää. Akuutimpi tarve proteiinille on tottakai vasta sitten, kun pääsee liikuttamaan kunnolla. Eikä liiallinen valkuainenkaan ole hyväksi tällaiselle riskipotilaalle.

Kivennäisenä Rippe syö Makanan Mineralia ja lisäksi annan sille itse päivällä 1,5dl pellavaa (jossa on seassa myös lesettä ja riisileseitä sekä yrttejä, ts. "kotikutoinen mash"), johon sekoitan jauheet (kurkuma-inkivääri-MSM ja C-vitamiini), mitkä ei kuivan ruuan seassa mene alas.
Yhdessä vaiheessa Rippe lopetti syömästä lesepuuroaan ja alkuun se suhtautui samoin myös uuteen mashpuuroonsa. Luulen, että se yhdisti sen kipulääkkeeseen, joka piilotettiin aina siihen puuroon. Nyt se taas maistuu hyvin. :)