Eilen menin aamulla käpälöimään ponin jalkoja ja kaviot oli lämpimät, sitten olin jo löytävinäni pulssinkin ja paniikkihin siinä iski. Kylmä hiki pukkasi otsalle. Siitäkin huolimatta, että onhan ne aina olleet välillä lämpimät ja pulssitkin niissä voi haaleasti tuntua. Tiedänhän minä. Ja poni liikkuikin ihan normaalisti.
Oli pakko lähteä töihin ja käskin ystäväni päivällä vilkaista, että poni on paino kaikilla neljällä jalalla yhtä paljon. Sain raportin, että kaikki oikein hyvin. Silti piti vielä illalla mennä katsomaan. Tiedän, etten voi nukkua jos en käy katsomassa. No eihän niissä jaloissa mitään ollut. Lämmötkin liikkeessä laskivat, eikä pulsseja tuntunut. Hohhoi. Josko lopettaisi sen jalkojen kyttäämisen ja keskittyisi vaan olennaiseen.
Jokatapauksessa oman mieleni rauhoittamiseksi aloitin 20minuutin kävelylenkit jo nyt. Perjantaina tulee kuukausi täyteen, mutta koska vointi on jo hyvä, niin tuskin siinä muutamalla päivällä on paljon väliä.
Reipas 20-30 minuutin kävely pitää insuliinin paremmin kurissa sekä edistää aineenvaihduntaa ja näin edesauttaa hevosen terveenä pysymistä. Toki kun toipuminen etenee, niin päästään sitten kunnon lenkeille ja ottamaan se hikikin pintaan.
Tänään minä niitä jalkoja taas käpäilin (vaikka koetan lopettaa), lämpimät on kaviot, mutta pulsseja en löytänyt edes lenkin jälkeen. Poni liikkui mielellään ja hyvin kokoajan. Kylmäsin vielä varmuudeksi lenkin jälkeen.
En tiedä, kumpi oli enemmän innoissaan lenkille lähdössä. Rippe korvat hörössä hapuili suitsia suuhunsa ja oli kovasti menossa. :) Täältä sitä taas noustaan!
Huomenna Ripellä on kraniohoito ja iltapäivällä eläinlääkäri kurkkaa sen suuhun ihan vaan rutiinimielessä, kun oli tulossa tallille yhtä toista hevosta raspaamaan. En itse pääse paikalle, mutta onneksi tallikaveri on luvannut hoitaa.
Oli pakko lähteä töihin ja käskin ystäväni päivällä vilkaista, että poni on paino kaikilla neljällä jalalla yhtä paljon. Sain raportin, että kaikki oikein hyvin. Silti piti vielä illalla mennä katsomaan. Tiedän, etten voi nukkua jos en käy katsomassa. No eihän niissä jaloissa mitään ollut. Lämmötkin liikkeessä laskivat, eikä pulsseja tuntunut. Hohhoi. Josko lopettaisi sen jalkojen kyttäämisen ja keskittyisi vaan olennaiseen.
Jokatapauksessa oman mieleni rauhoittamiseksi aloitin 20minuutin kävelylenkit jo nyt. Perjantaina tulee kuukausi täyteen, mutta koska vointi on jo hyvä, niin tuskin siinä muutamalla päivällä on paljon väliä.
Reipas 20-30 minuutin kävely pitää insuliinin paremmin kurissa sekä edistää aineenvaihduntaa ja näin edesauttaa hevosen terveenä pysymistä. Toki kun toipuminen etenee, niin päästään sitten kunnon lenkeille ja ottamaan se hikikin pintaan.
Tänään minä niitä jalkoja taas käpäilin (vaikka koetan lopettaa), lämpimät on kaviot, mutta pulsseja en löytänyt edes lenkin jälkeen. Poni liikkui mielellään ja hyvin kokoajan. Kylmäsin vielä varmuudeksi lenkin jälkeen.
En tiedä, kumpi oli enemmän innoissaan lenkille lähdössä. Rippe korvat hörössä hapuili suitsia suuhunsa ja oli kovasti menossa. :) Täältä sitä taas noustaan!
Huomenna Ripellä on kraniohoito ja iltapäivällä eläinlääkäri kurkkaa sen suuhun ihan vaan rutiinimielessä, kun oli tulossa tallille yhtä toista hevosta raspaamaan. En itse pääse paikalle, mutta onneksi tallikaveri on luvannut hoitaa.
Rokotusohjelma meiltä jäi kesken, koska nyt ei voi rokottaa. Myös madotusta suosittelevat siirtämään tuonnemmaksi, joten jätetään sekin nyt välistä. En halua ottaa turhia riskejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.