Torstaina käytiin maastossa kiipeilemässä mäkiä. Unohdin laittaa putsit etusiin ja muistin sen vasta pihatiellä. En jaksanut enää kääntyä, kun ajattelin, että me vain kävellään. Otin kuitenkin yhden pätkän ravia ja Rippe kompastui hössöttäessään. Ja niinhän se kenkä sitten taas irtosi toisesti etusesta! En edes heti huomannut tätä, vaan käytiin vielä kiipeilemässä metsässä, vasta hiekkatiellä aloin ihmetellä outoa kävelyä, kun Rippe arkoi kengätöntä kaviotaan.
Onneksi saatiin taas meidän vakituinen irtokengänlyöjä seuraavaksi päiväksi ja Rippe sai kenkänsä takaisin (se kenkäkin jopa löytyi, kun osasin paikantaa sen sinne kompastumiskohtaan).
Päästiin sitten myös perjantaina liikkeelle ja käytiin maastoilemassa vähän vauhdikkaammin, putsit jalassa tietenkin. ;) Annoin ekaa kertaa Ripen mennä pidempiä pätkiä reippaasti ja kokeilin, loppuuko siltä puhti missään vaiheessa. Ravasin ja laukkasin aina, kun pohjat antoi myöden.
Sain sen lopulta vähän väsymään ja se malttoi ravata hitaasti vapaalla ohjalla. Annoin sen kävellä hetken, jonka jälkeen se itse tarjosikin laukkaa taas... Hah! Kotipihaan kävellessä se tuntui kuitenkin jo selkeästi väsyneeltä.
Venyttelin sen jalkoja ja huomasin samalla, että sillä on takareiden todella kireät. Eikä venyttelykään siten oikein onnistunut. Lopputuloksena Rippe tamppasi jalkansa mun jalkapöydän päälle.. Auts..
Hieroin takareisiä pehmeämmäksi ja selvästi tuntui alun jälkeen todella hyvälle. Samalla hieroin vähän selän lihaksiakin, kun niissä on ollut pientä kireyttä.
Illalla oma jalka tuntui todella kipeältä ja mietinkin jo hetken, onko kaikki ok. Sille ei yksinkertaisesti voinut varata juuri ollenkaan painoa ja kinkkailin paikasta toiseen. Onneksi aamulla jalka antoi jo varata painoa ja tässä sitä nyt linkutellaan.
Tänään ajattelin antaa taas Ripelle kevyen, palauttavan päivän reippaan maastolenkin vastapainoksi. Pistin sille silan ja ohjasajoin sen kentällä. Tehtiin alkuun vähän ympyröitä ja pyrin saamaan takajalat astumaan ristiin. Vähän sain väistöäkin tehtyä.
Sitten siirsin ohjat vähän eritavalla ja juoksuttelin ympyrällä. Rippe oli selvästi saanut eilen tarpeeksi liikuntaa ja oli siten tänään todella rento alusta-alkaen. ;)
Olen myös opettanut sitä laskemaan päätä positiivisen vahvisteen kautta. Aina kun se laski pään alas ja ravasi rennosti, se sai kävellä hetken. Kyllä se niin mukavuudenhaluinen oli, että nyt se alusta saakka pää alempana.
Lopuksi päästettiin ystäväni Sannan kanssa Rippe vielä hetkeksi irti kentälle ja se malttoi melkohyvin siinäkin ravailla rauhassa ja tasapainossa. Kyllä se sieltä löytyy, kun lihakset ja voima kehittyy. :) Sanna myös neuvoi minua, miten saan hierottua ja venyteltyä Rippeä tehokkaasti. Otetaan ne nyt mukaan meidän arkeen, kun kyse on kuitenkin jo vanhemmasta hevosesta.
On meillä ihan vähän harmaitakin pilviä vaaleanpunaisessa satumaailmassa, onneksi hyvin vähän. Se haava ei ole oikein lähtenyt parantumaan toivotusti, vaan alkoi märkiä. Se kehittää päivän aikana ruven päälle, joka sitten on alta ihan täynnä märkää. Yöks. Tarpeentullen näytän sitä tohtorille hammashuollon yhteydessä.
Lisäksi Ripen maha on ollut vähän omituinen, välillä ok, mutta toisinaan se vähän kurailee. Ei pahasti, mutta silmiinpistävästi tällaiselle mahaneurootikolle. ;) Mitään muita oireita sillä tosin ei ole ollut, kun satunnainen vetinen lanta tai vesipierut. Kokeilen nyt alkuun kaksi todennäköisintä 1. psyllium ja sitten 2. maitohappobakteeri. Katsellaan sitten, täytyykö miettiä muitakin vaihtoehtoja.
Ainiin ja kävinhän minä ostamassa sen "pohjavillanpoistajan", kun sitä on niin kovin kehuttu ja Jessi (Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta) oli sitä mieltä, että halpakin ajaa asiansa. Kyllähän se on ollut tosi hyvä härveli. Mahakarvat ovat ohentuneet noin puoleen melko pienellä sukimisella! Raaskisiko sitä joskus investoida oikein hevoskokoon..
Kaverillani suokkitamma jolla oli mahan kanssa yhtäkkiä ongelmia Aina löysällä ja vesipieruja Kokeili kanssa kaikkea ja otettiin ulostenäytekin jossa kaikki ihan ok
VastaaPoistaKunnes tallimestari palasi lomalta töihin ja sanoi että hänellä kanssa samanlainen hepo kotona ja maha pysyy kunnossa vain luonnonheinällä Heinäpellolla kasvaa vähän kaikkea ei pelkästään timoteitä ja lainnoitetaan harvakseen
No kaveri kokeili ja tamman lantakikkareet kovettuivat vrk:ssa Ja oliko sillä ollut mahan kanssa ongelmia sitä ennen puolivuotta ja sitten heinän vaihdon jälkeen muutos ihan hetkessä
Nyt kokeili antaa vähän ns. normi heinää ja tammalla maha taas ihan löysällä siitä pienenpienestä annoksesta
Ihan kokeilemisen arvoinen juttu koska olen nyt kuullut että näitä tapauksia enemmänkin
Kiva lukea sun blogia :)
Itseasiassa meillä kävi semmoinen tuuri tuolla tallilla, että heinäntoimittaja joutui toimittamaan meille vähän erilaista heinää, kun alunperin (aiemmin oli kuiva heinä muovissa). Heinä on pyörössä ilman muovia ja se on aivan tajuttoman lehtevää ja sisältää monia eri lajikkeita! Aivan uskomattoman hyvää heinää.
PoistaItse epäilen, että Ripen kurailun takana on joko hiekkakeräymä tai sitten paalien pienet vaihtelut aiheuttavat sille ongelmaa (yksi paali ei kuitenkaan kestä kerrallaan kovin montaa päivää). Vaikka otankin aina edellisestä paalista ja sekoitan sen uuden kanssa sekaisin. Ongelma on kuitenkin niin pieni, ettei moni varmasti edes kiinnittäisi siihen mitään huomiota. :)