Askeleen lähempänä unelmaa

Tänään otettiin taas askel oikeaan suuntaan ja yksi haaveissa ollut asia on saavutettu. Meidän haaveet Taavin ratsastuksen kanssa ei ole koskaan ollet korkealla, mutta monta niistä on jo saavutettu. 

Olen oikeastaan aina vain haaveillut, että mulla olisi hevonen jolla voisi kentällä suorittaa perustehtäviä. Tähän siis sisältyisi se, että se nostaa molemmat laukat oikein. Ei kaikkein helpoin homma Taavin kanssa. Onnistuin vielä itse sössimään aikanaan sen vasemman laukan totaalisesti omalla kärsimättömyydellä ja hermostumisella. Pitkään se oli Taaville punainen vaate, se hyppäsi aina oikealle laukalle, katosi kokonaan kuulolta, hermoili ja hikoili.

Ensin tavoite oli se, että se ylipäätään pitää ravia yllä, sen jälkeen oli vuorossa laukannostot ja laukan pyörittäminen (siinä olikin hommaa ja lopulta vain oikea saatiin toimimaan). Välillä asian kanssa jo luovutettiin kokonaan.
Sitten 2014 talven ja kevään aikana vasen laukka alkoi nousemaan oikein ja jonkun ajan kuluttua jopa pysymään yllä pidempiä aikoja. Tähän olen oikeastaan ollut jo perin tyytyväinen, että meillä on sentään nykyään kaksi laukkaa. Koska en uskonut edes sen olevan välttämättä koskaan mahdollista.

Tänään oli vuorossa vasemman laukan nosto keskellä kenttää suoralla hevoselle. Taavi ei siis saanut tukea kulmasta tai vinkkiä edes kierroksesta, silti se nosti 3/4 oikein! Jippii!!

Askartelin tänään tämännäköistä tehtävää (kuva on kopioitu Hippolan artikkelista:




En ottanut tehtävän suhteen mitään erityisiä tavoitteita, koska tiesin pienien ympyröiden olevan Taaville hankalia. Tämä tehtävä kuitenkin houkutteli, koska aidasta saa tukea, eikä ympyrät veny, lisäksi tässä tulee todella hyvää jumppaa ja hevonen joutuu keskittymään töihin (Taavilla on tapana katsella maisemia ja keskittyä muualle).

Keskityin siihen, että sain Taavin menemään suorilla suoraan ja kulmissa taipumaan koko kyljestään rehellisesti. Pitkään tehtiin tehtävää vain käynnissä ja suorilla koetin saada reippaampaa liikettä. Taavin kävely on kuitenkin niin onnetonta. Kun käynti sujui, siirryin ottaaan suorat ravissa, mutta kulmat edelleen käynnissä. Ihmetyksekseni Taavi alkoi odottaa ravia ja siirtymistä sensijaan, että se olisi ollut vastahankainen siirtymään raville. Pyysin Taavia myös hiukan lisäämään ravia suoran keskellä, ihan van aavistuksen ja muutaman askeleen verran. Se vastasi pyyntöön moitteetta. Kun tätäkin oli menty molempiin suuntiin, annoin Taavin hetken kävellä pitkin ohjin palkinnoksia ahkerasta yrittämisestä.

Sitten ajattelin kokeilla, miten Taavi onnistuisi jos lisään tehtävää laukkaa. Jutun hankaluus liittyy myös siihen, että hevonen tekee silmukan tavallaan vastakkaiseen suuntaan eli vasemmalle ja sitten tahdon siltä oikean laukan oikeaan kierrokseen. Otin silmukan jälkeen pitkälle sivulle suoristuksen ja siitä laukannosto. Valmistelin noston nostamalla hiukan ohjaa (joka on meillä merkkinä, että kohta jotain tapahtuu), sitten nostin oikeaa kättä ylös, istuin tiiviisti taakse ja sanoin laukka. Tehostin apua vielä pohkeella napauttamalla ja sieltähän se nousi, oikea laukka.
Vasemmalle olin melko varma, ettei onnistu (joo, hyvä asenne ;) ), mutta Taavi yllätti minut positiivisesti. Kun nostin vasemman käden liioitellut korkealle, niin se nosti vasemman ilman mitään ongelmia. Ainut ongelma on, ettei se oikein osaa mennä ollenkaan suoraan vasemmassa laukassa. Hah. Mutta mitä pienistä. :)
Yhden kerran Taavi nosti vasemman sijaan oikean, ei mitään, otin ympyrän avulla vasemman laukan ja seuraavalla suoralla nousikin sitten taas vasen. Lopeteltiin siihen ja annoin Taavin hetken kävellä

Otettiin vielä loppuravit, isoja ympyröitä ja houkuttelin päätä ja kaulaa alas pitkäksi viemällä kättä sivulle ja tarvittaessa ravistamalla ohjaa. Taavi vaikutti melko tyytyväiseltä, pärski ja oli rento.

Pihalla otin varusteet pois  ja siinä tallinomistajan kansa jutellessa Taavi nojaili rintaani ja nuokkui tyytyväisenä. Vein sen harjauksen ja ötökkämyrkkyjen jälkeen pihaton kautta takaisin ulos. Sinne se lähti kavereiden kanssa hengailemaan.

Tarvitsisi olla aina kenttäpuuhailuun joku tällainen tehtävä, josta olisi sitten helppo saada ratsastukseen selkeä teema. Ei menisi homma haahuiluksia. Kun minulla on mielessäni joku tehtävä, uskallan myös ratsastaa rohkeämmin ja Taavi liikkuu paremmin, koska tiedän itse mitä olen tekemässä. Lisäksi Taaville on helpompaa jos se saa tehdä samaa tehtävää pidempään, se alkaa ennakoida, joka Taavin tapauksessa on pelkästään hyvä juttu. Se yrittää paremmin, kun se jo tietää mitä seuraavaksi on luvassa.
Joskus sanoin, että Taavi ei ole erityisen yritteliäs, eikä halua miellyttää. Olen ollut todella väärässä! Se kyllä haluaa ja on kova yrittämään jos se saa siitä kiitosta ja tehtävä on sille edes jotenkin mahdollinen.