sunnuntai 17. elokuuta 2014

Miksi kuolaimeton?

Minua pyydettiin jokin aika sitten kirjoittamaan siitä, miksi olen valinnut kuolaimettomat. Jutun kirjoittamiseen meni paljon tavallista enemmän aikaa, koska ajatuksia on paljon. Korostan heti alkuun, että nämä ovat minun mielipiteitäni ja jokainen saa tehdä itse toisin. Lisäksi päätyminen kuolaimettomuuteen johtu osittain Taavista, vaikka toki olin ajatellut sitä jo aiemminkin.

Helpoin on varmaan aloittaa siitä, että on olemassa tutkimustuloksia kuolaimen haitallisuudesta ja sen aiheuttaista vaurioista. Nämä tukivat ja tukevat edelleen omaa näkemystäni siitä, että kuolaimen käyttö on useimmissa tapauksissa hevoselle epämiellyttävää.
Tästä on jo aikaa, kun Hippoksessa oli artikkeli, jossa kerrottiin suurimmalla osalla hevosista olevan suussaan kuolaimen aiheuttamia vammoja. Niihin lukeutuvat mm. mustelmat, painehaavat, ruhjeet jne. Lisäksi hevosten kalloja tutkittaessa on löydettyjä kuolainlomasta paineen aiheuttamaa liikaluuta.

Toki kuolainta voidaan käyttää myös hellästi ja oikein, mutta kuinka usein esimerkiksi kisoissa näkee suustaan tyytyväisiä, rentoja hevosia? Itse en ole nähnyt montaakaan kertaa. Kotioloista ei voida edes puhua, koska niitä harvoin pääsee kukaan todistamaan.
Lisäksi vipuvarrellinen kuolain tekee puheet "höyhenenkevyestä" kädestä tyhjiksi, höyhenenkevyt ihmisen käteen, mutta vipuvaikutuksen takia hevosen suussa paine on entistä suurempi. Ei todellakaan kevyt ja mukava.

Olen itsekin kohdellut hevosia kuolaimen kanssa huonosti, repinyt ja riuhtonut, pitänyt kovaa tuntumaa ja sallinut myös muiden tehdä tällaista omalle hevoselleni. Ja kadun sitä syvästi. Kuitenkin tärkeintä kaikessa hevosen kanssa on myöntää virheensä ja oppia niistä.

Moni tietysti vastaa tähän, että myös kuolaimettomalla voidaan saada aikaan kipua. Se on totta, millä tahansa varusteella voidaan aiheuttaa epämukavuutta ja kipua. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että paine nenän päällä on pienempi paha, kun paine ikenissä ja limakalvoilla. Jokainen varmasti tietää, miten herkkä paikka suu on. Ikenen alla on luu ja hammaslomassa luu ei ole edes erityisen paksu. Myös kieli ottaa painetta vastaan ja sillä on vahvana lihaksena edes pieni mahdollisuus pehmentää kuolaimen vaikutusta, mutta kielikin on melko herkästi hermotettu.

Kuolaimettoman käytössä itse korostan aina sitä, että mitä paksumpi turpaosa, sen parempi. Eikä missään nimessä ketjua leuan alle, se on hevoselle erittäin epämukava ja tuottaa kipua kiristyessään. Itselläni on kokemusta vain sidepull- ja kärrynpyörämalleista. Usein kuitenkin kuolaimeton yhdistetään nimenomaan crossunder-malliin ja sen väitetään aiheuttavan painetta laajasti pään alueelle. Näin ehkä onkin juuri kyseisen mallin kanssa, mutta kuolaimettomien toiminta eroaa toisistaan melko paljon, siksi ei tässäkään asiassa voi yleistää! Palaan myöhemmin eri malleihin ja niiden toimintaan.

Meille kuolaimeton hankittiin helmikuussa 2013. Se oli monen päätöksen summa. Koska Taavi sai klinikalta nivelrikko-diagnoosin ei sen kanssa ollut enää mitään kisasuunnitelmia. Sen lisäksi jo pitkään jatkuneet ongelmat kuolainten kanssa olivat myös syy kokeilla kuolaimettomia. Kun sitten luin Hippoksesta artikkelin kuolainten aiheuttamista vammoista, päätös oli selvä. Pistin kuolaimettoman tilaukseen.
Taavilla oli kuolaimen kanssa tapana rullailla itseään liian alas. Toinen vaihtoehto oli pidättäessä vetää vastaan. se ei vaikuttanut minusta tyytyväiseltä kuolain suussaan ja mainitsin asiasta myös klinikalla. Piikit ja purentaongelma hoidettiin, mutta ongelma ei kadonnut. Seuraavalla klinikkakäynnillä olimme juuri siirtyneet kuolaimettomaan ja lääkäri oli asiasta samaa mieltä; Taavin suussa on paljon löysää nahkaa, joka helposti jää kuolaimen ja hampaan väliin aiheuttaen turhaa kipua. Ongelmat pidätteissä ja rullautumisessa katosivat.
Taavin kanssa kuolaimettomaan ei tarvinnut opetella erikseen. Sain nimittäin tietää, että se on työhevosaikanaan ollut ilman kuolaimia. Se on siis saanut kuolaimet suuhunsa vasta Suomessa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.