lauantai 17. lokakuuta 2015

Näin minä vihellän matkallani

Ja kun minulta viedään kaikki
Autan kantamaan



Niinkun olisin halunnut pitää tämän sellaisena vaaleanpunaisena hattarana koko blogin. Jossa hevoset kakkivat sateenkaaria. Mutta kun ei minun hevoset sellaista tee. 


Ripellä on kaviokuume. Tai ainakin epäily siitä on vahva. Se sairastui perjantai-iltana lenkin jälkeen. Onneksi oireet olivat tuttuja ja toiminta selvillä, lääkkeen saaminen vaan oli vähän kiven alla. Tilanne näyttää nyt hyvälle, eikä poni vaikuta kipeältä enää.

Näillä mennään. Maanantaina käyn klinikalla konsultoimassa lääkäriä ja hakemassa lisää lääkkeitä Samalla kyselen, että missä vaiheessa kuskataan näytille ja samalla reissulla sitten siirrytään "kotitallille".

24 kommenttia:

  1. Eikä. :( Ei ole reilua elämä. En oikein tiedä mitä sanoa. Paranemisia, vaikka ei varmaan lohduta. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä välillä vähän epäreilulta tuntuu, mutta se on sitten mentävä sillä mitä on annettu. Onneksi poniini vastasi hoitoon hyvin, eikä itse enää tunne oloaan kipeäksi.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos. Johan se pitkään menikin liian hyvin. :)

      Poista
  3. No voi räkä mitä epäonnea! Osaatko/haluatko arvailla, mikä kaviokuumeen laukaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minulla muutama epäilyt asian suhteen on. Voi tietty olla ihan monen tekijän summakin. Klinikalla on helppo sulkea pois tai saada vahvistusta parille epäilylle. Jos syy ei ole mekaaninen tai PPID, niin sitten se johtuu siitä, että liikuntaa on ollut vähemmän ja ruokaa enemmän (yhdistettynä metaboliseen/insuliiniresistenssiin). Oli syy nyt kuitenkin mikä tahansa, niin tärkeintä olisi saada poni kuntoon ja mahdolliseen cushingiin lääkitys.

      Poista
  4. Tosi isot tsempit tätäkin kautta, kyllä varmasti pelästyttää! Onneksi näyttäisi siltä, että tästä selviätte. Mistä ihmeestä se on nyt kaviokuumeen tempassu :S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pelästytti kyllä, onneksi poni tuntui vastaavan hoitoon kiitettävästi. Kyllä vähän puskan takaa tuli koko homma.

      Poista
    2. Ja se on kyllä niin persiistä, miten monesti nää tämmöset tulee just perjantaina tai viikonloppuna päivystysaikaan XD. Plaah...

      Poista
    3. No älä muuta sano. Aina perjantai-iltana mun tapauksessa. :-D meet tallille ihan fiiliksissa, viikonlopou alkamassa ja kaikkea. Sitten toteat, että aha, poni kipeä vaihteeks. Ei voi sanoin kuvailla. :-)

      Poista
  5. Pikaista paranemista! Sateenkaari on varmaan ihan nurkan takana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista. Sitä sateenkaarta toivotaan. :)

      Poista
  6. Voi ei! Toivottavasti Rippe paranee. Hyvä, että huomasitte sairauden nopeasti. Jospa heppa vielä kuntoutuisi. Voi itku näiden eläinten kanssa, kun niille aina tulee jotain... Kun elämä olisikin sitä ihanaa hattaraa vaan, mutta eipä se niin mene. Mutta onnea matkaan teille, sitä toivotan koko sydämeni pohjasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä nyt vaikuttaa siltä, että kaikki järjestyy ja poni toipuu hyvin. Mutta kyllä näiden kanssa on aina huolta ja murhetta. Joskin niitä hyviäkin hetkiä mukaan mahtuu. Eihän tätä muuten jaksaisi.

      Poista
  7. Ikävä juttu kertakaikkiaan. Onneksi kaviokuumeessa hoito ja sitten pidemmän päälle ennaltaehkäisy on yleensä suhteellisen yksinkertaista, vaikkakin työlästä. Ruokinnan osalta huomionarvoisia ovat kromi ja seleeni, vaikka varmaan jo tiesitkin :) Tsemppiä, ja kyllähän se Rippe kuntoon saadaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Periaatteessa Rippeä on melko pitkälti hoidettu, kuten kaviokuumeista tähänkin asti, koska tämä tuskin on sen ensimmäinen sairastuminen.. Ainut mitä haluan vielä selvittää on tuo mahdollinen PPID. Olen toiveikas, että kyllä meillä vielä aukeaa ihan uusi tulevaisuus.

      Tuosta kromista olenkin lukenut, mutten oikein löytänyt mitään valmistetta, josta sitä saisi erikseen. Onko sinulle tietoa?

      Poista
    2. En tiedä mitään hevosten omaa täsmävalmistetta, mutta oluthiivassa on runsaasti. Ulkomailta voisi ehkä löytyäkin..

      Poista
    3. Ulkomailta löysin ainakin yhen valmisteen, joka sisälsi lähinnä magnesiumia ja kromia. Sitä suositeltiin esim. ihraniskasta kärsiville hevosille (kuten meidän Rippe). Oluthiiva voisikin olla hyvä. Taavi sitä söi, Ripelle en ole sitä antanut, kun olen välttänyt turhaa purkkiarsenaalia (joka onkin onnistunut tosi hyvin, hehheh..)

      Poista
  8. Olin ihan varma, että näin unta Ripen sairastumisesta. Sen siitä saa, kun aamutuimaan yrittää saada silmiä auki selailemalla bloggeria. Harmi, että tämä olikin totisinta totta. :( Toivottavasti selviätte säikähdyksellä. Jos jotain hyvää, niin ainakin se, että havaitsit oireet varmasti hetimmiten. Jotain hyviä puolia siinä, että on vastustanut ennenkin, osaa heti aavistaa pahinta, kun hevonen on vähän outo tai jotain... Paljon tsemppejä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kengittäjälle soittelin tänään, hän oli tänään sitä mieltä, että että saatettiin selvitä vähällä, kun huomattiin ajoissa.
      Kyllä sitä vähän erilaisella silmällä hevostaan zoomailee. Nytkin huomasin jo pihalla heti lenkin päätteeksi pari hälyyttävää merkkiä, vaikka sitten koerin järkeillä ne normaaliksi käytökseksi. Käytävällä sitten homma paljastui, kun alkoi armoton painon siirto jalalta toiselle.. :(

      Mutta nyt vaan rämmitään eteenpäin ja toivotaan niitä sateenkaaria jossain vaiheessa.

      Poista
  9. Voi hemmetin hemmetti! :( Hurjasti stemppiä sinne, toivotaan että kaikki kääntyy pian parhain päin! ♥

    VastaaPoista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.