Rippe on kotiutunut ennästysajassa uuteen väliaikaiseen kotiinsa. Eilen käytiin lenkilläkin ja ystäväni lähti pyörällä mukaan. Aivan mahtavat maastot. Rippe nautti ihan silminnähden, kun sai oikoa jalkojaan oikein kunnolla ja ravata pitkiä pätkiä hyvällä pohjalla. Monta sataa metriä pitkällä laukkasuoralla se tosin hyytyi. Heh! En viitsinyt ottaa ihan kaikkea irti, kun liikutus on nyt vähän satunnaisempaa pitkän matkan ja omien kiireiden takia.
Otettin tavoitteeksi, että ennen kotiinlähtöä se suora menee reippaassa laukassa kokonaan.
Uuden kaverinsa kanssa Rippe on tullut juttuun ihan kiitettävästi. Syövät lähekkäin ja välillä samaltakin kasalta. Välillä tamma vähän liikuttelee Rippeä, mutta Rippe vaikuttaa rennolta ja tyytyväiseltä, hakeutuu itse tamman lähelle ja uskaltaa levätä. Tallin joutuessaan se hirnui kaverilleen ja samoin lenkiltä tullessa sillä oli kiire katsomaan, että tamma edelleen on tarhassa. :) Yöt hevoset ovat omissa karsinoissaan, Rippe oli maannut olkipatjallaan aivan pitkin pituuttaan ainakin likaläiskistä päätellen. Olki on myös maistunut välipalana ja heinää on ollut riittämiin tarjolla ja sen laatu on aivan ihanaa niittyheinää omasta pellosta.
Tallihan on sama, jossa olen aikanaan alkanut ensimmäistä poniani Elmoa ratsastamaan ja vuoden kerkesin sen kanssa näissä maisemissa puuhata, kunnes ostimme Elmon omaksi ja siirsimme muualle. Sittemmin paikka on myyty ja kunnostettu. Metsäteitä tallatessa tuli mieleen, että näitä teitä minä aikanaan Elmolla ratsastin ja kaipasin niin kovin juuri Ranualle muuttanutta Rippeä. Ja nyt minä ratsastan sillä kaipaamallani ponilla niissä samoissa maisemissa. Maailma on joskus aika uskomaton paikka.
Kyllä minä olen miettinyt sitäkin, että jos tämä paikka olisi edes vähän lähempänä tai edes samalla suunnalla työpaikan kanssa, niin...
Kyllä, maailma on kovin ihmeellinen paikka! Ihanaa että Rippe on saanut kaverin, mutta harmi tosiaan ettei ole sinulle sopivalla etäisyydellä tuo paikka.
VastaaPoistaOlen miettinyt ja mittaillut, mutta tiedän jo nyt, että pidemmän päälle homma ei toimi. Bensakulut nousevat uusiin lukemiin ja vuorokaudesta tunnit hupenevat, työpaikka sijaitsee ihan eri suunnassa, eikä työajatkaan mitenkään sovi tähän kuvioon.. Ja minä vielä vihaan ajella autolla. :D
PoistaMinusta ei taida kuitenkaan olla sellaiseksi viikonloppuomistajaksi, vaan tykkään nähdä hevostani päivittäin. Nytkin poden jo kaameaa ikävää, kun en tänään päässyt tallille. Ja ensiviikko on töissä poikkeuksellisen raskas ja päivät pitkät, kerkeän tallille aikaisintaan pimeän jo tultua jos sittenkään. Huh.
Lisäksi kyllähän se olisi vähän hassua nyt muuttaa, kun Ripelle on se soratarhakin rakennettuna siellä kotitallissa.. Kallis investointi muutamaksi päiväksi. ;)
What goes around comes around..?' Erikoista sattumuksia sinulla koko ajan. Jännä, kyllä on kohtalolla sormensa pelissä tai jotain. Harmi tosiaan että välimatkojen puolesta ei mätsää, ihanan kuuloinen paikka!
PoistaHassulta tuntuu kyllä kaikki sattumukset. Joskus kärsivällisyys näköjään palkitaan.. :)
PoistaVälimatka todella harmittaa minua, koska olen kaivannu kaikki vuodet tuota tallia ja maisemia.
Hei, heitin sinua Liebsterillä: http://lahtoruutuun.blogspot.fi/2015/10/liebster-osa-1.html
VastaaPoistaKiitos! Kivoja kysymyksiä! :)
PoistaHei! Olen seurannut blogiasi jo pitkään. Olen viime aikoina pohtinut vuokraajan hankkimista ponilleni ja haluaisin keskustella asiasta jonkun kanssa, ilman että minut leimataan heti kukkahattutädiksi. Sitten tuli mieleen, että Elina se varmaan ymmärtää! ;)
VastaaPoistaSuurin syy vuokraajan hankkimiseen olisi se, että haluaisin, että ponillani olisi enemmän puuhaa. Se on vielä nuori ja kokematon ja peruskuntoa on vasta alettu rakentaa. Käyn tallilla päivittäin, mutta poni ei jaksa liikkua pitkää aikaa kerrallaan. Mielestäni voisi olla hyvä ratkaisu, että tallilla käytäisiin kaksi kertaa päivässä (ei nyt välttämättä joka päivä), aamulla ja illalla, tekemässä sen verran, kun poni jaksaa tehdä. Ja muutenkin! Harrastehepat liikkuvat yleensä niin kevyesti ja vähän, että kaksi lenkkiä päivässä tulisi ihan tarpeeseen.
Tämä saattaa mennä liian inhimillistämisen puolelle, mutta ajattelen myös niin, että ponilla "on tylsää" möllöttää pienessä tarhassa 24/7, vaikka sillä siellä kaveri onkin. Kaipaisiko se enemmän ihmisen järjestämää tekemistä? Sen omat mahdollisuudet keksiä tekemistä ovat aika rajalliset, kun käytössä ei ole isoa vaihtelevamaastoista tarhaa. Olenko ihan hölmö, kun mietin tällaisia juttuja?
Et ole ollenkaan tyhmä. Olen itse pohtinut samaa nyt, kun Rippe tarhaa yksin melko aneemisessa tarhassaan. Mutten sitten myöskään uskalla ottaa sitä vuokraajaa. ;)
PoistaPieni ja tasainen tarha ei varmasti motivoi liikkumaan ja jos kaverikaan ei ole esimerkiksi leikkisä, niin aika puuduttavaksi se aka tarhassa käy. Varmasti ponillakin on mielekkäämpää, kun sen kanssa puuhataan ja se pääsee tarhan ulkopuolelle enemmän. Jos liikutus tapahtuu myös tai pääosin maastossa, niin kaksi ratsastusta tuskin on liikaa. Toki pitää ottaa huomioon, että liikunta on ponille mielekästä eikä liian rasittavaa, jotta se ei koe ihmistä negatiiviseksi asiaksi, vaan lähtee mielellään mukaan. Olisihan ponille myös kivaa jos esim. toisella kerralla riittäisi pieni kävely oman ihmisen kanssa tai vain harjailu- ja jutustelutuokio. :)
Jos löydät hyvän vuokraajan ponillesi, niin anna mennä vaan! :)