torstai 20. elokuuta 2015

Ja niin on kaukana maailma, joka väsytti painollaan









Tiedättekö sen tunteen, kun voisi vain leijailla siellä pilvilinnoissa? Minulla on nyt sellainen, enkä aio laskeutua. Palaset vaan loksahtelevat kohdalleen ja poni paranee jokaisella sileän ratsastuksella. Hitaasti, mutta varmasti. Se muovaantuu, pehmenee ja notkistuu, jopa sinne oikealle.
Lyhyttä ohjaa Rippe ei siedä, eikä vetämistä ohjista, mutta kun sitä ratsastaa pehmeästi ja pitkällä ohjalla, se antaa kyllä parastaan. Ja yrittää niin kovasti.
Luulen, että Healing Rugilla on ollut osuutensa tähän, sillä hevonen tuntuu selkeästi aikaisempaa pehmeämmältä ja hakeutuu helpommin pyöreämmäksi.

Kunhan joku teippaisi ton mun vasemman olkapään alas tai nostaisi oikeaa. Tai ylipäätään onnistuisi suoristamaan rankaa. Se on onnistunut silloin, kun joku on alkuun taukoamatta huutamassa siitä minulle maneesin/kentän laidalla. Ehkä me kohta jo uskalletaan johonkin istuntapainoitteiselle tunnille mukaan.

Huomenna Ripellä on tiedossa kranio-hoito ja sitten sillä onkin ansaittu vapaapäivä.

4 kommenttia:

  1. Onpas Ripellä hauskan näköinen ravi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman on omintakeinen tyyli. :D Se tuottaa vähän harmiata hiuksia, koska askel saattaa seota myös vähän tölttimäiseksi jos ohjaan jää liikaa kiinni.

      Poista
  2. Pysy siellä pilvilinnassa vaan, se on hyvä paikka :) Tyytyväisen ja yritteliään näköinen ihana Rippe! Mutta joo aika mutkalla kyllä istut! Jalat näyttäisi kuitenkin riippuvan suht samanmittaisina, mutta jostain kuvakulmasta näytti siltä että lantio kippaa/romahtaa oikealle ja ikään kuin nousee vasemmalle, eli nostaisi vasenta kylkeä ja sitä myöten olkapäätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo todella, olen aivan kierossa. Ongelma on vanha, Elmon ajoilta jo tuttu. Ja niinkuin arvata saattaa, vinouteni ei näy ainoastaan ratsastaessa.. Peilin edessä seisoo nainen, jonka oikea olkaa roikkuu monen monta senttiä vinossa ja vatsamakkara näkyy vain oikealla puolelle. ;) Luulen kaiken olleen lähtöisin jo teini-iästä, kun satutin polveni ja klenkkaan sitä välillä edelleen.

      Olet varmaan oikeilla jäljillä lantion kanssa, koska itsekin olen paikallistanut ongelman sinne. Ja itseasiassa se on kerran suoristettu jäsenkorjaajalla, mutta siihen käsittelyyn ei kovin helpolla mene uudelleen. Ei ollut kevyttä pintasivelyä. :D

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.