Pikaisia, positiivisia kuulumisia, muutoksen tuulia ja kukkahattutäteilyä. ;)

Viikko on kulunut ja asiat alkavat onneksi pikkuhiljaa järjestyä, askel kerrallaan. Meidän mahtava oma kengittäjämme lupasi tulla ensiviikolla laittamaan Taaville uuden kengät! Olen yrittänyt järjestellä aikataulut niin, että saisin myös kraniohoidon ensiviikolle.

Leuan rupinen kohta ei ole enää rupinen. Ihana äitini ehdotti, että kokeilisin kaalihaudetta. Sehän on vanhan ajan konsti paiseiden ja muiden hautomiseen. Kaali vetää epäpuhtauksia itseensä. Ei muuta kun tuumasta toimeen; kaalin lehden pinta rikotaan veitsellä, sen annetaan hetki lillua kiehuvassa vedessä ja sitten vaan hoidettavaan kohtaan. Kas näin:

En tiedä oliko apua, mutta ainakin rupi irtosi ja kohta ei ole enää niin arka. Jatkan vielä tänäviikonloppuna, koska kohdassa tuntuu edelleen pieni patti. Eipä ole haittakaan. ;)

Liikkumisesta en osaa sanoa yhtään mitään, koska en ole sitä vielä halunnut katsella. Polviin ja kintereisiin on laitettu Penetrolia, lisäksi Taavi on saanut kortisonia lihakseen. Se on syönyt vatsaa hoitava yrttejä ja olen lisännyt sille ruusunmarjaa jauheena. Ei se ole ainakaan huonommaksi mennyt. Oikean jalan "rahina" nostaessa on vähentynyt tai loppunut kokonaan eli jotain muutosta ainakin on tapahtunut.

Yhtenä päivänä tehtiin temppujakin. Hyvin muistui mieleen keväällä mietintämyssyyn jätetty kielitemppu ja taidettiin vähän edistyäkin. Olin jo luullut, että Taavi on unohtanut koko tempun, kun viime viikolla sitä yritin. Taavi ei silloin huvittanut mikään. Nyt oli taas temppuilufiilis, kunhan se sai välillä pitää mietintätaukoja omassa rauhassaan maisemia katsellen. Sittent taas tehtiin yksi sarja ja mietisteltiin. :) Ihana Taavi!
Muuten ollaan oikeastaan vaan hengailtu. Pitkien työiltojen takia olen joutunut käymään tallilla aamusella.

Yksi lisämurhetta tuonut asia on se, että Taavi on ollut Maunon loptuksen jälkeen outo. Sillä on ollut tapana leikkiä Maunon kanssa joka aamu. Ja nytkin se on tullut normaalisti portille aamuisin odottamaan. Kun ystävää ei kuulukaan, se on vaellellut pitkin laitumia yksin, eikä ole hyväksynyt muita lähelleen.
Ongelma kärjistyi, kun se ei päästänyt Väinöä enää pihattoon. Ja Väinö onkin ollut viimeaikoina halukas muuttamaan sisälle. Se on saanut käydä sisällä lepäilemässä iltaisin ja olihan se yksi yö karannut sisälle ja löytyi aamulla karsinasta. :D
Onneksi tilanne on tältäkin osin rauhoittumaan päin, Väinö on päässyt pihattoon nukkumaan ja Taavikin on nähty hengailemassa muiden kanssa.

Laumaan on muuttamassa maanantaina myös uusi hevonen, josta kaavaillaan Taaville pihattoon uutta kaveria. Minulla on sellainen haisu, että tulokas voisi olla Taavin mieleen, mitä nyt tunnen sen muutamia hyviä heppaystäviä. Tulokas tosin alkuun on karsinamajoituksessa toipumassa ruunauksesta ja siirretään parannuttuaan laumaan. Sitä ennen on tarkoitus totuttaa kaksikkoa toisiinsa lauman ulkopuolella, jotta niistä hitsautuisi hyvä pari.

Taavi ja Mauno viimetalvena