Kaikenlaista kevätjuttua, proteiinia ruokintaan ja kaviokuumeen vauriot kaviossa

Ei ole tullut kirjoiteltua blogiin taas melkein kuukauteen. Mitään kovin ihmeellistä ei ole tapahtunut, joten tuntuu tyhmältä kirjoitella joka viikko sitä samaa kuulumista. Toistaiseksi liikunta on vielä kovin kevyttä ja sääolojen takia osittain aika yksipuolistakin.
Lisäksi mulla on keväällä ollut töissä vähän erikoistilanne ja olen ollut todella pitkiä päiviä välillä, joten Rippe on sitten aika paljon vaan ollut. Olen yrittänyt päästä yli pakkoliikuttamisen ajattelusta. Nyt kun ruokinta on paremmin tasapainossa, niin poni kestää kyllä loistavasti seisomistakin. Ja toisaalta, kun näin kaviot edellisessä kengityksessä, niin ei oikein teekään mieli vielä rasittaa liikaa. 

Olen  nimittäin tullut siihen tulokseen, että taisin itse osittain mokata sen keväisen kaviokuumeen ja siksi oltiin syksyllä tilanteessa, jossa poni kävi kuopan reunalla. Aloitin ehkä liikuttamaan liian aikaisin ja liian rajusti, jolloin vasemman kavion rakenteet pettivät (osittain tilanteeseen vaikutti myös pari muuta muuttujaa).

Oma näkemykseni on, että kavio lievästi sinkkasi kuitenkin eli koko kavioluu tipahti aavistuksen. Sen puolesta puhuisi myös kaviossa näkyvät vammat. Tämä sinkkaus jakoi ihmisten mielipiteitä - osan mielestä kavio oli sinkannut ja osan mielestä ei. Röntgenkuvista mittauksen perusteella itse tulin siihen tulokseen, että kyllä siellä jotain tapahtui. 
Oikeassa ei samanlaisia muutokia ole nähtävissä.

Tämä on vasta se kevään kaviokuume, joka tässä näkyy. Mutta huomaa kauttaaltaan kovasti venynyt valkoviiva.

Rippe on siis edelleen liikkunut ratsain lähinnä käynnissä ja vain maksimissaan pari kertaa viikossa.  Liinan päässä olen hyvillä pohjilla ottanut jo vähän laukkaa mukaan selän takia. Lähinnä liinan päässäkin jumpataan, laitetaan alkoja ristiin, kootaan ravia ja laukkaa ja sitten taas venytetään. Poni tykkää liinan päässä työskentelystä (ehkä siksi, että se saa myös palkkaa hyvin tehdystä liikkeestä).

Ripen on myös nähty tarhassa syövän kakkaa ja olen itsekin tätä todistanut. Kävin hakemassa sille Racing Proteinia ja B-vitamiinia. Karvaa se vaihtaa nyt kovasti ja eilen havahduin siihen, että se tuntuu taas hoikistuvankin vähän liiaksi. Sama juttu oli myös ensimmäisenä keväänä karvanlähdön aikaan.
Asiasta ihmisten kanssa keskusteltuani ja netistä lukiessani tulin siihen tulokseen, että hyvin voisi olla kyse valkuaisen puutteesta. Meillähän on tallilla heinässä joissain paaleissa analyysin mukaan tosi korkea SRV, mutta osassa se oli sellainen keskiverto. Ruokinnat on laskettu näiden keskiarvolla, mutta jos nyt on ollut syötössä niitä köyhempiä paaleja, niin silloin Ripellä voisi hyvin olla valkuaisesta puutetta koska se saa osan karkearehusta olkena. Vielä kun yhtälöön lisätään se, että cushing-hevoset usein tarvitsevat tavallista enemmän valkuaista, niin lisäys taitaa olla ihan perusteltua.

Taas alkaa myös se aika vuodesta, kun puhdas ämpärivesi vaihdetaankuralätäköihin. ARGH! Toivottavasti jokakeväinen vesipieruilu pysyisi nyt poissa tästä huolimatta.

PS: Analysoin myös tällähetkellä syötössä olevan oljen sokerien takia ja tulos oli 24. Näiden olkien jälkeen ei ole tiedossa uutta ostopaikkaa. Jos jollain on vinkata olkimyyjää, niin vinkkejä otetaan vastaan. Jos ei muu auta, niin sitten kokeillaan miten homma toimii pelkällä heinällä nyt, kun liikakilot on karistettu päältä.