maanantai 1. tammikuuta 2018

Mitä huominen ottaa, antaa, sitä tänään vielä et voi kantaa, eikä ne murheet meihin yllä


Näillä tunnelmilla me siirrytään uuteen vuoteen. Varovaisen toiveikkaana.

Alunperin oli tarkoitus, että kipuan kyytiin vasta keväällä. Tilanne on kuitenkin nyt niin hyvä ja Rippe ollut oireeton kolme kuukautta, että päätin uskaltaa kokeilla. Ihan vaan käyntiä, eikä tarkoitus ole todellakaan ratsastaa joka päivä. Suunnitelma olisi pari kertaa viikossa liikuttaa selästä käsin ja loput kerrat maasta käsin. Ravia olen ottanut maastakäsin mukaan jo pikkuhiljaa. Tosin ensiviikon olen vielä kovin kiireinen töissä. Sitten pitäisi helpottaa onneksi.
Yksi syy selkään nousuun oli myös se, että ponilla on nyt nastat, mutta mulla ei. Ja kelithän meni aika liukkaaksi, sensijaan kenttä ei ollut liikutuskunnossa. Rippe on sen verran raivostuttava talutettava, että kengän olisi syytä olla pitävästi maassa.

Rippe vaikutti oikeinkin hyvälle ja menohaluja sillä olisi ollut enemmänkin. Ratapohjan suoralla se oli sen tuntuinen, että mikä tahansa merkki olisi ollut lupa siirtyä laukalle. Ja lopulta viimeisen tienylityksen jälkeen sen kärsivällisyys petti - pidätteistä ja käskyistä huolimatta se hyppäsi laukalle ja paineli iloisesti kotiinpäin ennenkuin sain sen takaisin käynnille. Olisi ehkä ollut ihan fiksua laittaa ne jykevämmät jarrut suuhun..

Onneksi poni oli seuraavanakin päivänä ihan normaali itsensä eli kaviot eivät ottaneet tästä omatoimisesta kiihdyttelystä itseensä. Huhhuijaa.




Älä pelkoa tulevaisuuden
älä onnen tai onnettomuuden
me olemme tässä ja nyt ja se riittää

9 kommenttia:

  1. Tykkääntykkään! Näyttää oikein kivalla mallilla vuosi vaihtuneen!
    Ps onko teillä instagram-tiliä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään. :) Toivotaan, että tästä se ylämäki lähtisi kulkemaan taas.

      Meillä ei ole instagram-tiliä. Olisi kyllä nopeampi päivitellä, mutta en ole jaksanut perehtyä. :D

      Poista
    2. PS: En oo kerennyt tai muistanut ottaa niitä lisäkuvia kengistä sulle! Mut koetan joku päivä muistaa. Ilmeisesti kengät on Ripen mieleen, sen verran rennosti ja hyvin se niillä liikkuu.

      Poista
    3. Eipä mitään kiirettä, ihan silkasta uteliaisuudesta halusin tietää kengistä ja niiden vaikutuksesta vielä enemmän. Paljon on tullut hevosten kanssa tehtyä kun niitä on omassa pihassa ollut yhteen menoon kohta 20 vuotta mutta erikoiskenkiä niille ei (onneksi,toki) koskaan ole tarvinnut laittaa. Näinollen koska en ole tällaisiin juttuihin ennen törmännyt kiinnostaa aihe erityisen paljon. Ja kuitenkin mistä sen tietää koska tällaista tietoa mahdollisesti itse tulee tarvitsemaan, kannattaa siis aina opiskella uutta kun siihen on mahdollisuus :)

      Poista
    4. Siksi minusta on kiva jakaa tietoa, että mahdollisimman moni osaisi tällaisia miettiä jos tilanne eteen tulee. Tämä kenkähän olisi varmaan onnen omiaan myös nivelvaivaiselle.

      Poista
  2. Vau! Kiva kuulla, että teillä menee hyvin! Toivottavasti hyvä tuuli jatkuu. :)

    VastaaPoista
  3. Jes, hieno juttu ja toivottavasti sama meno jatkuu! Minäkin olen välillä kiivennyt selkään ihan vain sen takia, että nelijalkainen pysyy liukkailla paremmin pystyssä kuin minä.. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin toivotaan, että suunta on ainoastaan ylöspäin. Niin jo kutkuttelisi metsälenkit ja laukkapätkät. Mutta laukan aika on vasta kevätkesällä. Huoh.

      Mie menin ja hankin tämän postauksen jälkeen nastakengät! :D Nyt taas ollaan tasoissa Ripen kanssa.

      Poista

Kommentit näytetään hyväksymisen jälkeen.