Onni on hyvä kengittäjä

Rippe sai kunnian olla meidän kengittäjän tämän kauden viimeinen asiakas. Ja kyllä huolella taas mietittiin ja laitettiin. Välillä kokeiltiin, mitä poni oli mieltä ja taas jatkettiin. Naulaus meni tosi hyvin, vaikka vähän jännitin sitä etukäteen.
Kengittäjä oli pohdinnan jälkeen päätynyt tällaiseen kenkään ja ainakin ensivaikutelma oli ihan myönteinen ja poni lähti kengityspaikalta puhtaasti. Kengän sisäreuna on viistetty kavioluun kohdalta, jotta mikään ei varmasti paina. Väliin nahkaohjallinen suojaamaan anturaa. Alunperin suunniteltu pohjallinen olisi painanut juuri kavioluun kohdalle ja kokonaan kovia ei uskallettu  laittaa (jos sattuu painamaan, niin kova pohjallinen on sitten todella epämukava).

 

Kavio on päässyt vähän vinoon Ripen jalka-asentojen ja puukenkien takia, mutta sen pitäisi kyllä korjaantua. Oli puhetta, että jos vielä yhden kerran kengittäisi ja sitten kuvaisi taas uudelleen, että tietää sen anturan tilanteen. Niistä ei oikein uskalla ottaa jos ei tiedä, miten paljon on varaa. Erittän kovat ne ainakin oli nyt.

Myös taakse laitettiin kengät ja niihin tilsakumit. Nyt ei voi enää kelejä syyttää jos lenkkeily ei miellytä.

Muuten Rippe on voinut todella hyvin. Ruokintaan tein pienen muutoksen, kun löysin meidän heinään sopivan heinäpelletin. Vaihdoin siis vehnäleseen heinäpellettin maistuvuuden takia. Ja onhan heinäpelletti mahallekin kivempi, lisäksi vehnälese saattaa vaikuttaa kivennäisten imeytyvyyteen, joten otetaan varman päälle. 

Sinimailanen on yleensä kaviokuumeiselle sopiva, mutta nyt useamman kerran jalkojen pulssittelu on tullut sinimailaspitoisen ruuan syöttämisen jälkeen. Viimeksi viikko sitten.. Nyt en uskalla enää kokeilla. Alkuun ajattelin sen olevann sattumaa. Sittemmin löysin netistä juttua siitä, että jostain syystä jotkut insuliiniresistenssit hevoset saavat sinimailasesa kaviokuumeen kaltaisia kipuja. Ja koska mikään pakko sitä ei ole syöttää, niin en aio enää kokeilla.

Paljon ei ole liikkumaan päästy kiireiden, oman sairastelun ja säiden takia. Muutamia päiviä päästiin kentällä kävelemään ja annoin Ripen myös vähän hölkkäillä jos itse halusi. Sehän on nyt liikkunut puhtaasti 12 viikkoa, joten pikkuhiljaa mukaan voinee ottaa jo raviakin. Ohjasajovermeet ajattelin pikkuhiljaa kaivella varastosta ja alkaa jumppaamaan.