ei ikävä ikinä mee, se pysyy, se syvenee

"En minä ole unohtanut
minä kaipaan
vaikka ääneen en sanokaan

ja rakkaudella minä
tulen monta kertaa
kuiskaamaan
-olisitpa yhä täällä"

 

Kraniointia

Taavilla oli tänään kraniohoito. Käytiin ennen sitä nopealla juoksulenkillä, tällähetkellää ne tosiaan ovat viel lyhyitä ja nopeita pyrähdyksiä. Matkalla meidät pysäytti mies, joka ihasteli Taavia ja jutteli hevosista. Meidän piti lopettaa, koska takaa tuli toinenkin auto ja sitten päästiin Taavin kanssa ottamaan kahden minuutin juoksupätkä uusiksi alusta.

Lenkin jälkeen Taavi pääsi karsinaan odottelemaan hierojaa. Se tunnistaa jo Nooran hyvin, sillä se rentoutui silminnähden heti, kun Noora meni sen viereen. Taavi käyttäytyi todella asiallisesti ja osasi ottaa kraniosta kaiken irti. Se venytteli kaulaa ja takajalkoja oikein antaumuksella, örähteli tyytyväisenä ja nautiskeli silmän ummessa. Ainoastaan Nooran liikkuminen sen ympärillä sai naaman aina hetkeksi kurttuun.
Mahakin alkoi toimia ja ilmaa tuli ulos todella paljon, toivottavasti olo siitä helpottui. Taavilla oli lantiossa vinoutta olikohan se nyt vasemmalle ja se oli kaikenkaikkiaan vasemmalta jumissa, oikea puoli taas tuntui siltä, että se on roikkunut perässä miten sattuu. Polven alueella ei tuntunut mitään erikoista. Oikea lapa oli myös vähän jumissa. Katsotaan miten hoito vaikuttaa ja arvioidaan sitten jatkohoidon tarvetta. 

Yritin jättää Taavin sisään lepäämään, mutta se halusi ulos ja mökötti karsinan ovella. Ulos se meni oikein kiireisesti ja joi heti alkutekijöikseen oikein kunnolla vettä. Sitten se painui kavereiden luo ja antoi vielä Timille kunnon vinkupotkun. :D Saas nähdä, miten herra piristyy.

Paljon uutta ja ihmeellistä

Päivittelyn kanssa onkin vähän venähtänyt, koska viikko on ollut melko kiireinen. On ollut kaikenlaista tapahtumaa, suurimpana ehkä Hemuli-herran saapuminen talliin!

 

Hemulista on tarkoitus tulla Taaville uusi pihattokaveri. Toistaiseksi se on ollut karsinassa ja tarhailee yksin, koska se toipuu ruunauksesta. Viikonloppuna olisi tarkoitus päästää Taavi tutustumaan uuteen kaveriinsa.

Taavi myös kengitettiin maanantaina. Sentakia se pääsikin ekana tutustumaan Hemuliin, jotta se pystyisi kengityksessä keskittymään. Ekana iltana karsinassa oli melkoista kiljuntaa ja karjuntaa, mutta Hemuli on jo kovasti rauhoittunut parissa päivässä.Lähti sitä ääntä Taavistakin ja se polki jalkaa kovastikin. :D

Tiistaina käytiin taas kevyesti ajelulla ja keskiviikkona nappasin Taavin mukaan lenkille. Olen päättänyt suorittaa 11 viikkoa kestävän "sohvaperunoiden juoksukoulun" ja yhdistän Taavin liikutuksen samaan. Koska muuten en millään saa kaikkea mahtumaan päiviin ja kun Taavin liikutus on muutenkin nyt hyvin vapaamuotoista. Ja onhan se Taavikin melkoinen sohvaperuna. :D Tärkeintä olisi, että vähän liikutaan, koska maha kerää nyt jostain syystä kovasti ilmaa. Ja sekös sitten kipeyttää ja koko hevonen on ärtyisä. Nyt on meneillää maitohappobakteerikuuri, katsotaan, auttaako se.

Taavi onkin lenkeillä varsin hyvä personal trainer, toiseen suuntaan saan vetää 580 kiloa perässäni ja toiseen suuntaan Taavi sitten hoputtaa ja pinkoo täysiä kokoajan. Hah! Otin sen kanssa pari pätkää niin, että juoksin oikein kovaa. Toisella pätkällä se innostui liikaa ja nappasi minua hihasta leikkimielisesti, komensin sitä ja se pomppasi laukalle. Hetken kerkesin jo ajatella, että nyt se riistäytyy irti, mutta se onneksi pysyi vierellä pomppimassa. Kyllä nauratti. :D

Kenkä, kokoa 12. Taavin kenkä on kokoa 2 :D

Tänään oltiin Sannan (Hemulin omistaja) kanssa shoppailureissulla. Alunperin tarkoitus oli mennä vain Hevarille, mutta päädyttiin sitten vielä ajamaan Horzelle ja Veljekset Wahlstenille Lahteen. Lisäksi käytiin vielä Kärkkäisellä.
Hevarilta ostin uuden (vaaleansinisen) pitkän piiskan, juoksutusdeltan ja teddypehmusteisen lännenvyön. Horzelta mukaan tarttui alekorista viidelläkympillä uusi sadeloimi, jossa kevyt toppaus (100g) ja kaulakappale, ovh. oli 109e eli ihan hyvä tarjous!

Olen jo pidempään etsinyt kaulakappaleellista kevyttoppaa, mutten ole raaskinut ostaa. Meillä on se Horsewaren 80g sadeloimi, mutta siinä ei ole kaulakappaleen paikkaa. Itse olen mieltynyt näihin kevyttoppiin, koska ne eivät kinnaa ja ovat todella ilmavia hevosen päällä. Vuoreton sadeloimi on minusta kylmä, kun se litistyy karvaa vasten, kevyt toppaus välissä nostaa loimen pinnan irti karvasta ja pysyy näin lämpimänä. Tämä loimi menee Taavilla myös tarvittaessa kovilla pakkasilla lisälämmikkeenä, koska sille kunnon toppis on ihan ehdottomasti liikaa, kunhan se saa talvikarva kasvatettua. Viime talvena niin kylmää ei edes ollut, että Taavi olisi loimea tarvinnut.

Pitihän loimi vielä iltapalan aikaan sovittaa, vaikka se Taavi melkoisesti ärsyttikin.