lauantai 22. maaliskuuta 2014

Yhteismaasto ja muuta pientä pulinaa



Tänään oltiin ihanan sään kunniaksi yhteismaastossa. Mukana menossa ihmisten lisäksi oli Camu kärryjen kanssa, Timi ratsain, Marina ja me Taavin kanssa.
Taavista yhteismaasto oli kiva idea ja ravipätkällä se kyseli kokoajan päätään käännellen, että saisiko se laukata ja kun annoin luvan se lähti ihanaa ja pyörivää laukkaa innosta soikeana. :) Timi kuitenkin oli vähän rasavilli ja koska kuskia meno jännitti, niin käännyttiin sitten ratsujen voimin jo aikaisemmin kotiin. Camu kävi vielä vähän irrottelemassa.






Jäi niin hyvä fiilis lenkistä (vaikka loppu sitten menikin meidän osalta kävelyksi), että sovittiin Sarin kanssa ensi perjantaille uusi maasto, jolloin hän lähtee Camulla ajamaan ja minä lähden Taavin kanssa perään. Taavikin tulee liikkuneeksi reippaasti ihan huomaamattaan, kun on mielenkiintoista seuraa lenkillä. Ja onhan se kivaa vaihtelua ainaiseen yksin köpöttelyyn.

Eilenkin me käytiin Taavin kanssa maastossa, mutta osan lenkkiä jouduin tilsojen takia taluttamaan. Tänään lumi oli jo niin sohjoa, ettei tilsoja tullut. 




Tämän kuvan on ottanut Sami Ranta

Lisäksi Taavi kävi tänään katselemassa pupuja tallituvan puolella ja seurustelin sen kanssa pihalla pitkän aikaa. Eikä se olisi halunnut ulos edes palata. Outo hevonen.
Huomenna Heli tulee meitä kuvaamaan ja ideana olisi irtojuoksuttaa Taavia vähän.

Ruoka yrtteineen on maistunut hyvin, liiankin hyvin. Taavi oli syöyt omansa hetkessä ja mennyt sitten härkkimään Väinön kupille. Kun ruuasta on nyt kuurin ajaksi pitänyt jättää juurekset + muut tilpehöörit pois, niin 2dl greenlinea ja 1dl yrttejä ei kauaa vie. Ruokarauhan takaamiseksi lisäsin Greenlinen määrää ja piilotin pari herkkua pureskeltavaksi.

Meinasin ensin, etten tästä asiasta blogissa puhu, mutta Taavi on myös hoikistunut ja se näkyy jo selvästi. :)




Peppi...




... Ja Puppe

Yrttien voimalla



Sarjassamme kaikki kokeillaan, mitä kokeiltavissa on:

Tilasin Taaville Luontoäidin Hevosilta yksilöllisen yrttisekoituksen. Pitkät sähköpostittelut Niinan kanssa vakuuttivat minut siitä, että tätä ainakin kannattaa kokeilla. Hän nimittäin aloitti juuri sellaisilla kysymyksillä, jotka täsmäsivät Taaviin melko hyvin. Erityisesti hämmennyin kysymyksestä, onko kaula ollut turvoksissa, en voinut vastata, kun että onhan se ollut.

Hän lähtikin siitä ajatuksesta, että ongelman ydin piilee nimenomaan kilpirauhasessa ja koetetaan nyt saada hormoni- ja erityselimet kuntoon, jotta ongelma lähtisi ratkeamaan. Samalla hoidetaan vähän mahaa ja jalkojakin. Taavin seos sisältää mm. tyrniä, siankärsämöä, munkinpippuria, neidonhiuspuuta, voikukkaa, spirulinaa...

Kuuri kestää noin kuukauden ja katsotaan sitten, missä  mennään. Tätä havainnointia pikkuisen tietysti häiritsee se, että oireet katosivat jo ennen pussin saapumista.. Vain kaksi asiaa on muuttunut:
1. hampaat on hoidettu ja sitä myötä syöminen helpottunut (viime vuonna kortinen heinä aiheutti ongelmaa, josko nytkin huonosti pureskeltu heinä oli ainakin osittain syynä?)
2. olen huuhtonut veden lisäksi suuta siankärsämövedellä, johon Taavi on ollut aivan hulluna! Se on juonut jäljelle jääneen veden suurella intohimolla ja loput olen kaatanut sen iltaruokaan


Saa nähdä nyt sitten, ainakin Taaville oli maittanut uusi ruoka.


torstai 20. maaliskuuta 2014

Ontuvaa lenkkarimenoa, uutta kenkää ja irtojuoksutus ymmärretty



Meille kuuluu  vähän sitä sun tätä. Irronnutta kenkää ei saatukaan takaisin tiistaina, koska kengittäjä oli kuumeessa. Keskiviikkona sitten totesin, että Taavi arkoo jalkaa melko voimakkaasti, vaikka siinä on ollut lenkkari. Kentällä meno näytti tosi huonolle.

Taavi yllätti minut osaamalla juosta irtona. En ole siis koskaan saanut sitä juoksemaan vapaaehtoisesti kentällä irtona, en edes puoliksi vapaaehtoisesti ja sen saaminen jo pois ihmisen luota vaatisi järeämpää huitomista ja työntämistä. Ohjasajo on ilmeisesti ratkaissut viimein tämänkin ongelman ja Taavi ymmärtää raipan heilutuksesta vihjeen siirtyä juoksemaan. Ja keskiviikkona se siirtyi mukisematta raviin, vaikka jalka oli selkeästi kipeä. Aivan ihmeellistä!

Ahdistelin sitten keskiviikkona kengittäjää uudelleen ja hän olikin torstaina tulossa tännepäin, joten minun ei tarvinnut soitella vieraille kengittäjille. Huh!





Torstaina mulla sattuikin olemaan poikkeuksellisesti vapaapäivä, joten pääsin päivälläkin hakemaan Taavin kengitykseen. Odotellessa harjasin sen ja pestiin suu, Taavi seisoi toimituksen ajan vapaana pihalla. On se vaan niin mahtis kaveri. :) Minusta tuntuu, että se on alkanut viime aikoina toimia yhdessä sun toisessa asiassa paljon paremmin ja ollaan taas lähennytty paljon.

Saatiin kenkä takaisin ja lonksuva takakenkäkin kiristettiin. Päätin mennä heti kentälle kokeilemaan, että paraniko liikkuminen. En ollut uskoa silmiämi, kun taavi tepasteli hyvää ravia kenttää ympäri, eikä ontunut yhtään. Laukatkin nosti pyynnöstä. Vähän aikaa juoksuttelin siinä sitten, kun sujui niin hyvin ja sitten vein Taavin takaisin pihatolle.
Täyttelin vielä verkkoja valmiiksi iltaa varten, mutta yhden jätin vielä nypittäväksi, kun siinä oli vielä paljon syötävää. Ihanaa, kun viimeinkin on löytynyt keino, jossa heinää riittää koko päiväksi! 






 
 
 
Kutiavaa kuontaloa on mukava piehtaroinnilla helpottaa ja Taavi piehtaroikin kentällä oikein antaumuksella. Karva vaihtuu jo kovaa vauhtia ja näyttää tällähetkellä aika kauhtuneelle kaikkine vanhoine lommoineen. Odotan jo kovasti kesäkarvaista nahka-Taavia. :)

Huomenna päästään varmaan sitten jo ratsain puuhamaan. Tänään olisi ollut K:n äidin ratsastuspäivä pitkästä aikaa, mutta se piti perua, kun takeita ontuman loppumisesta kengityksen jälkeen ei ollut. Onneksi se kuitenkin loppui. Pitäisi muistaa seuraavaksi klinikalla mielenkiinnosta kuvauttaa kaviot. Nyt se unohtui kaikessa muussa hässäkässä.

Tärkeintä kuitenkin on, että Taavi liikkuu nyt niin mielellään ja on täynnä intoa. :)



Loppuun lyhyt video, kun Taavi tulee vauhdilla pihatosta (ja Väinö tietty myös), kun huutelin sitä. Kamera kuitenkin vähän ujostutti..