Väistöjen kertausta, matolääkettä ja ostoksia..

Onko se jotain syötävää?

Eilen mulle tuli päivällä hirveä hinku väistöjen tekemiseen ja suuntasin sitten toteuttamaan asiaa tallille. Ajattelin, että se voisi olla Taavillekin ihan hyvää jumppaa ja niissä harjoituksissa sen ei tarvitse vielä paljon ravata. Kun sinne pellollekin on aurattu se tie ja "kenttä", niin siinä olisi hyvä mennäkin. :)

Taavi oli jo sisällä kun menin ja juuri syömässä heinää, heitin sille Lusernit kuppiin ja kun se oli syönyt niin otin sen käytävälle. Taavi oli hyväntuulinen eikä luiminut. Einon kanssa se olisi halunnut tehdä tuttavuutta ja jouduin laittamaan sen kireämmälle, ettei tule mitän ylimääräistä hässäkkää.
Päätin tänään rohkaistua ja laitoin koulusatulankin. Taavi suhtautui asiaan hyvin, vaikkakin sitä alkoi ärsyttämään, kun mallailin satulaa pitkän aikaa. En mielestäni saanut sitä oikein mitenkään hyvin geelin ja länkkämaton (en jaksanut virittää tavallista huopaa) kanssa. Aikani tuhrattuani päätin heittää geelin pois välistä ja laitoin pelkän huovan ja satulan. Näytti ihan hyvälle.

Näin talvella (ja kovemmalla pakkasella varsinkin) on muuten hirveä tuhraaminen, että pääsee sinne ratsastamaan. Kun sain hevosen varustettua ja suojitettua (hokkikelien takia entistä enemmän), niin sitten aloin topata itseäni ulkoilukuntoon ja heijastimiin. Keräsin mukaani tallista porkkanaa, raipan, lämmitettävät toppahanskat ja sitten paineltiin ulos.
Ulkona koetin sitten saada tavarat käsistäni ahdettua taskuihin, jotta saisin kädet vapaaksi ja pääsisin kyytiin. Ne hanskat on aika isot ja hankalat saada taskuihin mahtumaan akkukoteloineen..
Pääsin kun pääsinkin kyytiin, kaivoin ahtaista taskuista Taaville palkkion, mutten saanut kevyitä muovijalustimia laitettua jalkaan (niissä on heijastimet ympärillä ja sen verran naftit että jalustin lähti aina karkuun kun koetin työntää kenkää siihen). Kun sain ne pujotettua jalkaan, niin huomasin että ne on auttamattomasti lyhyet toppavarustuksen ja paksupohjaisen talvikengän kanssa.. Sitten tuhrasin niitä ja siinä valoa kaivatessa tajusin että otsalamppu on tallissa (en lähtenyt hakemaan).
Sain jalustimet säädettyä ja jalkaan takaisin, sitten virittelin ne paksut ja pitkävartiset toppahanskat käteen, koska niiden kanssa ei voi muuta kun pitää ohjia. Sain ne käteen ja lähdettiin liikkeelle sitten.
Taavi lähti pihasta pöristen ja sipsutteli ravia kaula kaarella pihan poikki, kun uljaampikin ratsureima.

Pellon reunaan kun pääsin, niin ihmettelin miten viima puhaltaa niin kylmästi; kai se puhaltaa kun takin vetoketju on osittain auki... Aikani suhrasin ja sain sen hanskojen kanssa kiinni. Sitten alkoi jalustimet tuntua eri mittaisilta.. Siinä vaiheessa päätin, että ne saavat nyt olla! :D

Käveltiin pellon päässä olevalle "kentälle", Taavi oli kokoajan tosi reippaan ja pirteän tuntuinen. Se teki hyviä ympyröitä, taipui kivasti ja teki se sitten ihan hyviä ja reippaita väistöjäkin. Vasempaan se meni alkuun banaaniksi, mutta kun tajusin suoristaa oman oikean kylkeni, niin hevonen teki samoin.. Kaskummaa.
Ei oltu pellolla kovin kauaa, koska oli pimeää eikä meillä ollut sitä otsalamppuakaan. Lisäksi en halunnut kyllästyttää virkeää Taavia. Onnistuineiden väistöjen jälkeen lähdettiin kotiin takaisin. Otin vähän ravia kotiinpäin ja Taavi oli tosi reipas ja ravasi intoa puhkuen. Pihaan se saapui taas uljaasti ravia sipsutellen, ei tuntunut kyllä yhtään Taavilta! ;)

Tallissa taas perinteisesti varusteet pois ja seurailin vähän aikaa Taavin vointeja, ei mitään kummaa joten lähdin kotiin.
 

K ja Taavi perjantaina

Tänään sitten Taavilla oli vapaa, kun mulla oli hieroja enkä sen jälkeen viitsi enää ratsastaa. Taaville tilattu Tallivaruste-nettikaupasta naruriimu + naru ja heijastinputsit oli tulleet postiin ja käytiin hakemassa ne. Lisäksi kävin ostamassa Robinhoodista sille uuden Himalajan suolakiven, tikkarin jouluaatoksi ja litran mitan. Lisäksi Taavi sai matolääkkeet josta video alla. ;) Saatte  lopun selityksen kuvina.

Tikkari

Uusi riimu vähän ihmetytti

Mitäs muuta ootte ostanu mulle??

Putsikin oli ihan hyvä :)

Noi tuubit vähän epäilyttää mua, ei kai vaan mahalääkettä....

Ei ollu, vaan matolääkettä ja näin urheasti Taavi asiasta suoritui (ja sai paljon lässytystä palkkioksi... ;) ):



Sain myös tallennettua sen Taavin järkyttyneen ilmeen jos Reiska saa jotain hyvää (tai Taavin jämät):

Taavi söi omassa karsinassaan Lusernia tyytyväisenä ja Karri sillä aikaa antoi Reiskalle yhden porkkanan...

... Joka ei jäänyt huomaamatta... SIIS SAIKO REISKA PORKKANAA!!??? :D

Osaan mieki!

"Ja musta tuntuu et'voin luopuu mistä vaan..."

".. kun mä heidät pitää saan lähelläin.."

Tänään pääsi taas pojat keskenään vauhtiin, Taavilla tosin tuntui olevan vähän käynnistymisvaikeuksia. :) Lumentulo viimein ehtyi täälläkin kulmalla, mutta nyt on sitten pakkasen vuoro, iltapäivällä mittari näytti -20.

Mentiin tallille kolmen maissa ja hain Taavin pihalta, se tulikin jo mielellään lämpöiseen syömään ja hörppäsi samantien ämpärillisen lämmintä vettäkin. Se taas perinteiseen tapaansa koitti komennella luimimalla, mutta väistätin sen aina muualle.
Harjailin Taavin sillä aikaa, kun se söi heiniä karsinassa. Se ei luiminut yhtään kertaan mistään kohtaa ja tuntui muutenkin olevan ihan tyytyväinen. Länkkäsatulaa heittäessä se luimisteli, mutta se tekee niin aina, koska se inhoaa sitä heittämistä.. Se satula vaan painaa niin paljon, ettei sitä muuten meinaa millään saada kyytiin. Vyön sain kuitenkin laittaa ihan ilman mukinoita.

K kiipesi pihalla selkään ja suunnattiin pellolle päin. Sinne on aurattu yhden pellon sivun mittainen "tie" ja päässä näytti olevan vähän kentän tyyppinen neliökin. K:n ja Taavin passitin samantien tieltä hankeen kinttuja nostelemaan ja Taavi menikin sinne helposti, mutta sitten se hyytyi. Sen mielestä oli ihan huipputyperää rämpiä lumessa, kun vieressä olisi aurattu tie. Lopulta jouduin hakemaan metsän laidasta K:lle kepin avuksi.

Kun K uskalsi sitä motivaatiorisua käyttää, niin Taavikin alkoi etenemään. Puolessa välissä armahdin molemmat ja päästin takaisin tielle kävelemään.

Meilläpäin alkaa olla jo ihan kunnon hanki, Taavia reilusti polveen

Laatu on kehno, kun kerkesi tulla jo vhän pimeä, mutta siellä sitä pistetään jalalla koreasti

Vähän aikaa K ja Taavi pyörivät siellä "kentällä" käynnissä ja sitten lähdettiinkin jo takaisinpäin. Taavi ei olisi millään halunnut mennä hankeen takaisin, mutta annoin vähän vauhtia hanskalla takapuolelle. ;) Kotiinpäin Taavi ei enää pysähdellyt ja käveli hangessa reippaasti koko matkan.
Tallin pihassa taas perinteiset herkut ja sitten talliin purkamaan varusteet. Taavi ei ollut hikoillut mistään ja oli muutenkin tosi hyväntuulisen oloinen lenkin päätteeksi. Päästettiin se karsinaan syömään ja kerättiin varusteet pois, pesin puurokupit (kun lääkkeet loppuivat eilen) ja sitten kävin vielä tarkistamassa Taavin oloa. Ei mitään kummallista, joten heitettiin sille vähän lisää heinää ja porkkana kuppiin. :)

Nyt olen saanut kuulla jonkin verran Taavin menneisyydestä, siitä millainen se on ollut Suomeen tullessa jne. Se selitti aika monta asiaa ja sain vahvistuksia omille ajatuksille ja päätelmille (mm. sen, että Taavi on ns. "yhden ihmisen hevonen" ja mustasukkainen omastaan), mutta kerron niistä jossain vaiheessa paremmalla ajalla enemmän.

Nyt pitää mennä leipomaan suklaajuusto-kakkua töihin huomiseksi, sillä huomisen jälkeen alkaa joululoma! Taavi saa joululahjaksi kraniosakraaliterapiaa 23. päivä ja herkkutikkarin aattona. :)

Saatiin haaste

To The Unknown-blogi haastoi meidät vastaamaan muutamaan kysymykseen, joten tallivapaan kunniaksi vastailen. (Kärsin muuten suurista omantunnontuskista, kun en piipahtanut tallilla katsomassa Taavia tänään, mutta oli ihan pakko päivällä nukkua päikkärit kehnon olon takia ja kävihän Sanni siellä kuitenkin... Mutta silti..)

Haasteessa tulee vastata kymmeneen kysymykseen sekä haastaa neljä blogia tekemään saman haasteen.

Haasteen saa:
Meillä ei ole lukijoina kovin montaa blogia ja osa näyttää jo kertaalleen vastanneen näihin, joten jätän haastamatta. ;)

Ja tästä lähtee:

1. Miksi aloitit blogin pidon?
Alunperin ihan päiväkirjan takia, täältä on helppo sitten lueskella, että mitä milloinkin on tehty. On myös ollut jälkikäteen hyvä tarkistella, millainen Taavi on milloinkin ollut.
Ajattelin kuitenkin tehdä yksityisen päiväkirjan sijaan ihan julkisen blogin, koska joku saattaa hyötyä jostain kirjoittamastani asiasta ja on todella mukava vaihdella ajatuksia eri ongelmista ja miksei onnistumisistakin.
Lisäksi monet sukulaiset ja tuttavat käyvät blogista lueskelemassa, miten Taavilla ja mulla menee ja ei tarvitse sitten samoja asioita kertoa kaikille moneen kertaan.  :)

2. Oletko kilpaillut/millä tasolla kilpailet?
Elmon kanssa on tullut kilpailtua seuratasolla, muutama startti myös aluetasolla, HeB:stä meillä on muutama tulos ja 90cm esteradoista, pari AM5-arvostelulla.
Joskus nuorempana olen myös kilpaillut pari kertaa valjakkoajossa shettiksillä Belinda ja Nemesis.. Heh.
Nykyisin en juurikaan kilpaile jotain satunnaista pikkukilpailua lukuunottamatta, koska oma näkemykseni hevosurheilusta kilpalajina on muuttunut.

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
Hevostellut olen 15 vuotta, mutta osan aikaa siitä ajanut. Sanoisin että kymmenisen vuotta olen ehkä ratsastanut, melko paljon itsenäisesti.

4. Koulu vai esteet?
Kouluratsastus, mulle on kehittynyt hirveä rimakauhu vuosien aikana.

5. Valmennus vai kilpailut?
Valmennus ehdottomasti, mielellään vielä yksin. Toki on väliä sillä kuka valmentaa, mutta hyvän valmentajan kanssa homma on mieluisaa ja ahaa-elämykset upeita!
Parhaita valmennushetkiä koin nyt jo edesmenneen lv-tamma Maten kanssa, kun sitä koulutettiin ratsuksi, se kehittyi valtavasti  ja opin siltä niin paljon, enemmän kuin miltään muulta hevoselta.

Videokaappaus Matella ratsastelusta, tässä ratsun uraa takana muutamia kuukausia, kevennän ja selitän sillä hassua asentoa..

6. Poni vai hevonen? Perustele.
No Taavihan on poninkokoinen hevonen ja kyllähän se luonteessa näkyy. Elmo oli ponimaisuuden huipentuma ja keksi kokoajan jotain ihmejuttuja. Taavi taas on rauhallinen ja yksinkertainen käsitellä. Ehkä sanon siis, että hevonen nykyään.

7. Onko sinulla hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
On ollut noita kaikkia, mutta tällähetkellä on oma Taavi. :) Enkä osaisi kyllä enää muiden hevosia vuokrailla tai ratsastaa, oma on aina oma.
Mieleen painuvin on tietty eka oma hoitohevonen joskus 10-vuotiaana, yli 160cm Bodette-tamma, jolle laitoin suitset ja satulan ämpärin päältä. :)

Bodette, ainut kuva joka on säilynyt ja tämäkin kaverin ottama

8. Oletko hypännyt maastoesteitä?
Olen, Elmon kanssa. 

Vuosi taitaa olla 2008

9. Lempihevosrotusi?
Ei ole yksittäistä rotua, mutta tykkään  new foresteista (vanhoista vankanmallisista) ja englannin täysiverisistä. Myös eestinhevosen ovat lähellä sydäntä. Tosin Taavi on Valko-venäjänhevonen ja ainakin tällähetkellä rotu vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta.

10. Korkein hyppäämäsi este?
125cm Elmolla joskus, enää en uskaltaisi.