Ja koska mikään ei mene helpoimman kautta

 

Olisihan sitä taas ajatellut, että kun vihdoin saan tohtorin ottamaan verikokeet, saan tulokset ja sitten aloitetaan lääkitys. Kontrolli parin kuukauden päähän ja se on sillä selvä. Vaan eihän se nyt niin helposti taaskaan sujunut.

Ripen ACTH-arvo on labran tuloksen mukaan niin hurja, että eläinlääkärikin oli lentää persilleen. Onneksi itse istuin tukevasti autossa, kun sain testin tulokset. Kuulemma tollasella lukemalla hevosen pitäisi olla jo vahvasti kaviokuumeinen, mahahaavainen ja erittäin heikossa hapessa kaikenkaikkiaan. Tai sitten sillä on jotain muuta todella pielessä.

Nyt on sitten konsultoitu Yliopistollista eläinsairaalaa myöten asiasta ja päätetty ottaa uusi koe tiistaina, joka lähetetään Saksaan laboratorioon mittavirheen poissulkemiseksi. Että pitäkää nyt sitten peukut pystyssä, että kyseessä on mittavirhe, eikä todellinen tulos.

Lääkitys päästään siis aloittamaan, kun toisen labran tulos saapuu ja saadaan todellinen vertailuarvo myöhemmille kontrollinäytteille.

Sitähän se on

Lenkillä taas, kun pohjat sen sallivat!

Ripellä on cushing (tai siis PPID nykyiseltä nimeltään). Ell soitti tuloksista tänään. Sensijaan yllätyksenä tuli, että insuliini ei ollut koholla. Muutkin arvot olivat ihan ok, punasoluja oli vähän alakanttiin, mutta isojen punasolujen määrä taas koholla (kuulemma kertoo siitä, että keho korjaa tilannetta).

Siinä kortisolissa olikin sitten jotain outoa. Arvo oli aivan järjettömän suuri ja ell halusi konsultoida asiasta vielä viisaampia. Hän lupasi huomenna soitella uudelleen. Lääkitys aloitetaan jokatapauksessa, koska kliinisetkin oireet täsmäävät cushingiin ja saan reseptin varmaan huomenna.

Loppuviikosta olisi tarkoitus klipata karva uudelleen lyhyeksi, sillä se on kasvanut kuukaudessa hurjasti ja Rippe hikoilee taas itsensä märäksi lenkillä.
Tänään ostin sille uuden ohuen tallitopan Agrimarketin (tai Hankkijan) alennusmyynnistä. Vanhassa loimessa vuori ei ollut liukas, joten tämä toivottavasti on mukavampi päällä. Nythän Rippe on ollut ollut ilman loimea sisällä, mutta klippauksen jälkeen sille on taas laitettava loimi. Tälläkertaa en lyhennä mahanalusta uudelleen jos vakka pakkaset palaavat.

Katse eteen ja suupielet yöspäin

Rippekin osaa nyt hymyillä. Vielä vähän hienosätöä asia vaatii, mutta idea on jo selvillä. :)

Eilen täällä oli aamusta niin surkea keli, ettei hevosen kanssa pässyt mihinkään. Suojalumi tarrasi kavioon samantien ja lumen alla ollut jää teki kävelemisestä luistelua. Siksi käytiinkin kentällä tekemässä vähän aivojumppaa.

Myös kaviota Rippe antaa jo melko taidokkaasti. Voisi kehitellä jonkun uuden tempun, kun nämä ekat alkavat selvästi jo toimia.

Video hymystä (jossa Rippe koettaa innoissaan ensin tulla liian lähelle):

Tänään eläinlääkäri kävi aamulla ottamassa Ripestä monta putkea verta. Siitä otettiin perusverenkuva (mm. maksa- ja munuaisarvot), insuliini, glukoosi ja ACTH. Ell soittelee tuloksista huomenna jo! Ei tarvitse jännittää kovinkaan kauaa. Vaikka melko varmaahan se on, että lääkitykselle mennään. Ell oli kanssani samaa mieltä, että cushingilta vaikuttaa ainakin ulkoisten merkkien perusteella.

Onneksi kohta ollaan viisaampia ja vuoden kestänyt epävarmuus viimein päättyy. Lääkityksen kanssa pitää sitten myös ottaa verikokeita ja seurata tilannetta tasaisesti. Kunhan nyt saataisiin ponin olo helpottumaan ja kaviokuumeriski pienemmäksi, niin hyvä juttu.