lauantai 7. marraskuuta 2015

Loimen etuosan lisäpala

Ostin Ripelle kesällä Thermo Masterin sadeloimen, se on kokoa 135 ja osoittautui Ripelle vähän naftiksi. Sitten keksin, että minulla on jossain varastossa Taaville ostamani loimen etuosan levennin. Se löytyi käyttämättömänä paketissaan ja osoittaitui käytössä erittäin hyväksi! 




Erittäin helppokäyttöinen ja tekee loimesta moneltakin kantilta istuvamman. Lisätila edessä toi loimelle sopivasti pituutta taakse. Samalla etuosaan tuli lisää liikkumatilaa. Loimi roikkuu edestä melko löysällä, eikä se koko päivän aikana valu taaksepäin, Ripellä on siis koko päivän lavoilla tarpeeksi tilaa. Tässä loimessa pala olisi saanut olla jopa aavistuksen lyhyempi.

Ihan paras lisäplussa tuossa palassa on se, että se antaa syödessä lisää tilaa. Pala taipuu alas kaulan kohdalta, eikä kurista tippaakaan! 




Toinen vinkki myös loimien istuvuuden säätöön olisi tarjoilla. Edestä vähän leveää loimea on helppo kaventaa pienillä taitoksilla. Tein juuri äskettäin kahteen loimeen taitokset, koska ne roikkuivat edestä liian isoina, eivätkä siksi istuneet minusta tarpeeksi hyvin. Toinen oli hiukan iso villaloimi, jonka sain kaupanpäälle satulaostoksien yhteydessä ja toinen oli Ripen ohut tallitoppa. Tallitopan kanssa taitteet nostivat lapalaskoksen ylemmäs ja oikeaan kohtaan, jolloin loimi istui hevosen päälle paljon paremmin. Harmi, ettei siitä ole kuvaa.
Lisätaitoksen ansiosta loimeen tulee lapojen kohdalle myös vähän lisää tilaa.


Tässä näkyy villaloimeen tekemäni taitos, loimi ryhdistyi ja pysyi paikallaan hyvin.

torstai 5. marraskuuta 2015

Vähän kuulumisia ja liikutussuunnitelmia





Meille kuuluu oikein hyvää. Rippe on edelleen sairaslomalla. Vielä viikko pitäisi malttaa ja sitten päästäisiin varovasti aloittamaan työnteko. Ollaan nyt tehty käytävällä selkälihasjumppaa ja lisäksi pari kertaa ollaan kentällä laiteltu jalkoja ristiin paikoillaan sekä haettu painoa takaosalle peruutustehtävillä. Muuten liikunta on ollut aamulla tarhaan ja illalla talliin.

Liikutuksen otan varmuuden vuoksi erittäin varman päälle, koska eihän meillä ole mihinkään kiire. Enimmäiset pari viikkoa vain kävellään, ajattelin lähinnä ohjasajaen jumpata ja käydä kiipeilemässä, ratsastuksen jätän alkuvaiheessa vähemmäle. Lisäksi olisi tarkoitus kokeilla, että suostuisiko Rippe vetämään rengasta perässään, se olisi oivallista jumppaa ja tosi hyvää vaihtelua arkeen. 

Kahden viikon jälkeen otetaan ohjasajaen mukaan myös ravia. Kuukauden kuluttua sitten enemmän ravailua myös selästä käsin ja alan muutenkin lisäämään ratsastuksen määrää. Laukka jätetään suosiolla vasta kolmannelle kuulle.

Vaikka kavioissa ei kuvissa näkynytkään muutoksia, tulehdus on kuitenkin tehnyt tuhojaan lamellikerroksessa. Liian nopea liikutuksen lisääminen saattaa aiheuttaa lisää vauriota ja ennestään tulehduksen heikentämissä lamelleissa, jolloin kavioluu voisi kääntyä "jälkijunassa". Eikä meillä ole kiire mihinkään. Jos nyt tehdään asiat kunnolla, meillä on aikaa kyllä laukata ja rellestää myöhemminkin.

Viimeperjantaina meillä kävi kengittäjä, Rippe sai hokit alleen. Muuten se laitettiin ihan tavalliseen kenkään kuvien mukaan, varvata lyhennettiin vähän. Kavioiden tilanne alkaa nyt olla tosi kiva. Ne alkavat löytää muotonsa ja muistuttaa kaviota. Myös kengitysväli (6vkoa) alkaa riittämään, ettei kavio ole jo neljän viikon jälkeen yli kengästä.
Kengityksen jälkeen hysteerisenä lääpin jalkoja, koska kengitys voi kuulemma joskus aiheuttaa takapakkia. Rippe ei onneksi reagoinut siihen mitenkään.

Ensiviikolla Noora tulee kranioimaan Ripen läpi. Se sattuu hyvään saumaan ennen liikutuksen alkua. 






Ruokintakin on tuottanut vähän päänvaivaa. Tallin uusi heinä kyllä sopii Ripelle, vaikka siinä onkin nykyistä heinää korkeammat sokerit. Edellinen heinä oli kuitenkin märempää ja uusi taas kuivempaa, niin lopputulos sokerien suhteen on ihan sama. Siinä voidaan siis huokaista helpotuksesta. Rippe ei onneksi ole ollut missään vaiheessa sokerille kamalan yliherkkä, kunhan heinä on rajoitettua ja sitä pääsee liikuttamaan.
Nyt on pikkuhiljaa aloitettu vaihtamaan uuteen heinään.

Heinän matala valkuainen tosin aiheuttaa pientä päänvaivaa, koska Rippe helposti näyttää hoikistuvan ja tiputtavan lihaksiaan. Nythän se on syönyt 0,4dl Krafftin Pluss Proteinia keväästä asti. Silloin laskin, että se riittää täyttämään puuttuvan valkuaisen. Se on sopinut sille ja maistunut ihan hyvin. Lisäksi nappulan suuri koko mahdollistaa sen käyttämisen myös makupaloina. Kätevää!
Nyt kävin hakemassa sille Agrimarketista Racing Proteinia, koska se oli Hevosenomistaja-lehdessä alennuksessa tässä kuussa. Pitoisuudethan noissa ovat kutakuinkin samat.

Sitä pitäisi kuitenkin syöttää nykyisen heinän rinnalla huomattavasti enemmän, mutta en oikein uskaltaisi ruokkia valtavalla ruokamäärällä tässä vaiheessa. Ja haluaisin myös pitää ruoka-annoksen kuivana, siksi esim. soija ei käy (eikä siinäkään syöttömäärä kovin pieneksi jäisi, koska se on niin kevyttä tavaraa). Päädyinkin lopulta siihen, että annan tätä jonkin verran alle laskennallisen tarpeen ja katselen, miltä tilanne näyttää. Akuutimpi tarve proteiinille on tottakai vasta sitten, kun pääsee liikuttamaan kunnolla. Eikä liiallinen valkuainenkaan ole hyväksi tällaiselle riskipotilaalle.

Kivennäisenä Rippe syö Makanan Mineralia ja lisäksi annan sille itse päivällä 1,5dl pellavaa (jossa on seassa myös lesettä ja riisileseitä sekä yrttejä, ts. "kotikutoinen mash"), johon sekoitan jauheet (kurkuma-inkivääri-MSM ja C-vitamiini), mitkä ei kuivan ruuan seassa mene alas.
Yhdessä vaiheessa Rippe lopetti syömästä lesepuuroaan ja alkuun se suhtautui samoin myös uuteen mashpuuroonsa. Luulen, että se yhdisti sen kipulääkkeeseen, joka piilotettiin aina siihen puuroon. Nyt se taas maistuu hyvin. :)


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Liebster-haaste

Minä sain Liebster-palkinnon ja -haasteen Takaisin Lähtöruutuun -blogista. Kiitos siitä! vastauksien kyhääminen on tämän kaiken hässäkän keskellä vähän viivästynyt. Enkä vieläkään saanut tarpeeksi aikaa kasaan, että olisin kerennyt kyhäämään omat kysymykset. Meni tosi kauan taas, kun tappelin kuvien taustavärin ja muotoilun kanssa.

 





Lähtöruutuun blogista kopsasin tämän tekstin: 

"Liebster award eli Liebster-palkintohan on kansainvälinen. Sen tarkoitus on nostaa esiin pieniä tai uusia blogeja sekä toivottaa näitä bloggareita tervetulleeksi blogimaailmaan."

Ohjeet:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.   
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen. 
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.   
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille


KYSYMYKSET:

1. Mikä on hevoselämässäsi juuri nyt hyvin? Mikä voisi olla paremmin?
Minulla on kiva poni, josta olen haaveillut kauan. Se selvisi kaviokuume-episodistaan näillä näkymin loistavasti ja meillä on toivottavasti pitkä terve jakso edessä. Tokihan kaikki olisi vielä paremmin jos poni ei olisi alunperinkään sairastunut. On tylsää, kun Rippe on saikulla.

Haluaisin toisaalta pystyä tarjoamaan sille myös paremmat ja lajityypillisemmät olot, mutta se on melko mahdotonta moneltakin kantilta. Rippe ei mm. voi olla luonnonpohjaisissa tarhoissa, joissa kasvaa ruohoa. Se joutuu myös helposti muiden kiusaamaksi ja stressaa kavereista ilmeisen helposti.
 


2. Jos raha, aika tai mikään muu ei rajoittaisi harrastamistasi, miten harrastaisit?
- Muuttaisin maalle, rakentaisin pihaan toimivan aktiivipihaton, hyväpohjaisen hölkkäradan ja kai sinne voisi maneesinkin rakentaa huonoille keleille jos sitä rahaa olisi. Pihaton lisäksi  muutama karsina solariumilla kuivatteluun ja sairasteluun. Hevoset sasivat elää mahdollisimman luonnonmukaisesti hyvillä pohjilla, mutta myös ihmisille tilat olisivat mukavat käyttää. Kilpailla en tahtoisi, mutta lännenratsastukseen haluaisin tutustua tarkemmin jos olisi mahdollisuus rahallisesti ja ajallisesti panostaa enemmän.

3. Miksi juuri hevoset?
- No siinä on kysymys, jota pyörittelen mielessäni tasaisin väliajoin. Hevonen on kiehtova eläin ja mitä enemmän olen tutustunut niihin ja niiden ajatusmaailmaan, sitä kiehtovammaksi ne käyvät. Minusta on mielenkiintoista tutkia, miten positiivisella vahvisteella niin ison eläimen voi saada toimimaan.  Hevonen on todella oppivainen ja älykäs eläin.




4. Jos ottaisit hevosellesi vuokraajan tai hoitajan, mitkä olisivat tärkeimmät valintakriteerit?
- Ihmisen pitäisi olla ehdottoman luotettava. Hänen pitäisi ymmärtää ja omaksua samanlainen ajatusmaailma kanssani, mitä tulee hevosen käsittelyyn ja ratsastukseen. Lisäksi haluaisin, että hän olisi myös yhtä tarkka hevosen hyvinvoinnista ja siinä tapahtuvista muutoksista. Siksi minulla ei ole vuokraajaa.

5. Millainen on mielestäsi hyvä hevosblogi?
- Semmoinen maanläheinen, hevoslähtökohtainen ja pohdiskeleva. En oikeastaan lue kilpablogeja, koska sellainen ei minua kiinnosta.

6. Millaista blogia itse haluat kirjoittaa? Onko blogisi sellainen?
- Päiväkirjaa itselle, melko rehelliseen sävyyn kerrata miten homma meni noin niinku omasta mielestä. Paikka, jossa voi purkaa ajatuksia, murheita sekä onnistumisia ja mielellään jakaa niitä muiden kanssaihmisten kanssa.
Osaksi kirjoitan tällaista blogia, mutta valitettavasti olen nykyään paljon varovaisempi siinä, mitää blogiini kirjoitan. Ripen sairastuttua kupla on vähän ikäänkuin puhkaistu, joten saa nähdä uskaltaisiko sitä olla vähän avoimempi jatkossa. 



 
7. Mitä hevosurheilun lajia et ole koskaan kokeillut? Miksi et ja kokeilisitko, jos tulisi tilaisuus?
- Vikellys. Se ei kyllä kiehdo minua millään tavalla, koska hevosen osa on siinä lähinnä esineellinen.

8. Mikä on ratsastuksessa mielestäsi vaikeinta ja miksi?
- Oman kehon hallinta. Aika paljon on siitä kiinni ja useimmiten erilaiset ongelmat ratkeavat omaa istuntaa korjaamalla. Vaikeaa on myös myöntää, että jos homma ei toimi, niin yleensä kannattaa katsoa peiliin.
Siksi en oikeastaan harrasta mitään kovin tavoitteellista. En itseni mielestä voi vaatia hevoselta suoruutta ja taipumista jos en kykene siihen itse lainkaan.. Kyllähän nuo tuppaavat sitten olemaan samaan suuntaan vinoja.

9. Minkä perusteella valitset tallipaikan ja mitkä ovat asioita, joista et suostu tinkimään?
- Tallipaikan valintaan vaikuttaa moni asia. Ja usein kaikkea ei voi saada, jostain joutuu aina tinkimään. Minulle tärkeää on, että talli sijaitsee melko lähellä kotia tai esimerkiksi työmatkan varrella. Hevosen kannalta pidän tärkeänä, että se saa ulkoilla koko päivän, se saa heinät vähintään neljä kertaa päivässä ja sillä on mahdollisuus olla kavereiden kanssa (jos sille löytyy sopiva kaveri). Plussaa on sitten hyvät maastot ja muuten hyvät liikutusmahdollisuudet ja lämmin vesi.

 

10. Jos saisit ratsastaa ihan millä tahansa hevosella maailmassa, minkä valitsisit ja miksi?
- Äkkiseltään en keksi mitään tiettyä hevosta. Minua ei kiehdo esim. mikään kouluratsu tmv. Mutta yleisesti olisi hauskaa kokeilla esim. shireä, koska haluaisin tietää miltä sellaisen askeleet tuntuvat selästä käsin.

11. Jos et harrastaisi hevosia, millä täyttäisit vapaa-aikasi?

- Kahvittelemalla kavereiden kanssa, hoitamalla muita eläimia, makaamalla sohvalla, tuhlaamalla rahani kaikkeen turhaan.. Vaikeaa se olisi ja oli, ei sitä oikein turhautumatta osaa olla.