kotiinpaluu!

Onni on tutut korvat tutussa karsinassa.  Rippe palasi eilen kotitalliin ja on viihtynyt mainiosti.  Pääsen taas pusuttelemaan sitä niin usein, kun suinkin haluan. Mitä luksusta, sitä osaa arvostaa. Olen pitänyt sillä nyt loimea karsinassa,  koska yläluukku on auki kokoajan. En halua sen jumiutuvan enempää.  Noora saa taas tulla käsittelemään Ripen, kunhan päästään kuntouttamaan.

Muutenkin on mennyt ihan hyvin,  pulssit ovat kadonneet kokonaan. Pientä turvotusta ja lämpöä on jaloissa,  mutta luulen sen johtuvan enemmänkin sisällä seisomisesta.. Koetetaan varmaan viikonloppuna jättää kipulääke pois ja katsoa,  miltä tilanne näyttää.  Toisaalta tekisi mieli syöttää sitä klinikalle asti.. Mutta sanoivat puhelimessa, että sitä voisi vähentää ja jättää kokonaan pois jos poni on oireeton. Onhan se kuitenkin mahalle ja sisäelimille aika rankkaa tavaraa pidemmän päälle.

Toivon, että klinikalta saadaan hyviä uutisia ja poni pääsisi ulkoilemaan normaalisti.  Se olisi sen päälle hyväksi.  Kävin tänään hakemassa MSMää  lisäksi ruokintaan. Rippe syö nyt pienen lese-yrttipuuron,  jotta lääkkeen saa alas. Lisäksi se saa kivennäistä, c-vitamiinia, kurkumaa, inkivääriä ja suolaa sekä maitohappobakteeria. Siis ihan samaan tapaan, kun ennen sairastumista. Ainoastaan valkuaislisä on ollut tauolla toistaiseksi. Lisäksi olen heittänyt sille päivittäin kourallisen kuivattua siankärsämöä

Tallille saapui tänään uutta heinää. Siitä vien maanantaina näytteen labraan. Nyt ei voi ottaa sokerien kanssa enää yhtään riskiä.  Nykyinen heinä sopii Ripelle tässä tilanteessa hyvin. Se on esikuivattua,  jossa matala energia ja kohtalaisen vähän sokeria. Paalit vaan loppuvat pian, joten nyt sormet ja varpaat ristiin,  että uuden heinän sokerit ovat tarpeeksi alhaiset.  Muuten pitää miettiä uusi suunnitelma.  

Valosta on aavistus ja lupaus aamunkoin

Ripen vointi on ollut hyvä. Se on pirteä, kivuttoman oloinen ja kävelee sekä kääntyy ketterästi. Ehkä jossakin asiassa meitä ei kohdella kovimman kautta. Finnfoam-tossut sillä on edelleen, tosin lisää kerroksia en ole niihin tehnyt. Kävely niiden kanssa näytti alkuun niin huteralta ja polvet tuntuivat lonksuvan. Nyt foamit ovat painuneet optimaaliseen asentoon ja poni kävelee niiden kanssa jo tottuneesti sairastarhaan ja takaisin - muuten sen liikkuminen on minimoitu. 

Ripen oireethan alkoivat melko yllättäin perjantai-iltana. Se oli ollut lenkillä ystäväni kanssa ja näyttänyt siellä kaikki kevätjuhlaliikkeensä (mm. sen bravuurinsa, jossa loikataan kaikki neljä jalkaa korkealle ilmaan, pukitetaan ja lähdetään laukalla maanpinnalle palatessa) nähdessään mullikoita. Se ei ollut tuntunut mitenkään epänormaalille vielä takaisintullessakaan. Pihatiellä kävelin ratsukkoa vastaan ja pistin merkille, että se aristeli pari kertaa samallatavalla jos kivi jää kavion alle ja ehkäpä se käveli vähän huonosti oikealla etusella. Sitten se hakeutui nurmikolle. Yritin ajatella, että syömään se haluaa, kun vieras kuski kyydissä.
Käytävällä Rippe alkoi vaihtaa painoa jalalta toiselle levottomasti ja koetti saada painoa pois varsinkin niiltä etujaloilta. Otin sen vielä ulos ja käänsin. Tuli isoa ympyrää perässä ja pienelle ympyrälle se taipui kankeasti.

Heti kylmää jaloille ja eläinlääkäriä puhelimen päähän. Fluniksiinia olikin vähän vaikea saada, päivystävä soitti kaikki apteekit läpi. Lopulta laittoi puhelinreseptillä Metacamia keskustan apteekkiin. Lähdettiin sitten hakemaan sitä, mutta matkalla Facebookin kaviokuume-ryhmään laittamani hätäkutsu tavoitti samalla alueella asuvat. Lääkettä alkoi siis löytyä ja haettiin sitä alkuun neljä pussia, jotta päästään edes aamuun.

Sittemmin sain tarpeeksi lääkettä klinikkareissuun asti, miettikää. Olen erittäin kiitollinen kaikille niille ihmisille, joilta liikeni meille lääkettä, apua ja tukea, kun hätä oli suuri. 

Lääkkeen hakemiseen kului aikaa tunnin verran ja silläaikaa Rippe oli karsinassa. se kääntyi jo hyvin, eikä enää yrittänyt saada painoa pois jaloilta. Lykättiin sille ruuan sekaan 1½ pussia Finadynea (rippe on syönyt nyt 1 pussin aamuin-illoin + Ranixalia vatsan suojaksi).

Lauantaina sitten revittiin etusista kengät pois ja askarreltiin Finnfoamista (jota sain myös yhdeltä hevoshmiseltä) tossut.Poni ei ole ollut kipeä sen perjantain jälkeen. Se ei reagoinut mm. vasaralla naputtamiseen mitenkään ja antoi pitää jalkoja ylhäällä hyvin.Sunnuntaina rakennettiin sairastarha kaikkien hermojen säästämiseksi. Poni tuntee olonsa niin terveeksi, että kavioilla voi hakata ovea ja hyrrätä karsinassa sujuvasti.
Heinät pistettiin liotukseen (vaikka siitä liikkuukin ristiriitaista tietoa) ja hain sille omalta tallilta tuttua heinää lisäksi. Sitähän se on ainakin syönyt sairastumatta ja siitä on analyysi.

Eilen soittelin klinikalle ja sain ajan ensiviikon tiistaille aamuksi. Siihen asti poni on sairastarhassa/karsinassa. Lääkettä voi kuulemma pikkuhiljaa vähentää, mutta jos kipua ilmenee, niin heti on lisättävä takaisin (eilen poni sai illalla ½ pussia ja sama tänäaamuna).

Kengitys meillä oli sovittuna 30. päivä ja soitin kengittäjällekin infotakseni tilanteesta. Hän oli optimistinen Ripen suhteen. Sovittiin, että hän tulee silloin 30. päivä ja tekee sitten kengityksen kuvien mukaan. Jos tarvetta, niin voin soitella jo aikaisemminkin.

Yritän saada ponin siirrettyä kotitallille vielä tällä viikolla. Helpottaisi hoitamista huomattavasti. Klinikalla oltiin sitä mieltä, että kuljettaa voi jos poni on kivuton ja pystyy liikkumaan.

Tällähetkellä siis näyttää, että tunnelin päässä on kuitenkin havaittavissa valoa. 

"En kaiken tämän keskellä kai mä muusta enää tiedä
Rakastan sua vielä
Rakastan niin kauan kuin mä voin"

Näin minä vihellän matkallani

Ja kun minulta viedään kaikki

Autan kantamaan

Niinkun olisin halunnut pitää tämän sellaisena vaaleanpunaisena hattarana koko blogin. Jossa hevoset kakkivat sateenkaaria. Mutta kun ei minun hevoset sellaista tee. 

Ripellä on kaviokuume. Tai ainakin epäily siitä on vahva. Se sairastui perjantai-iltana lenkin jälkeen. Onneksi oireet olivat tuttuja ja toiminta selvillä, lääkkeen saaminen vaan oli vähän kiven alla. Tilanne näyttää nyt hyvälle, eikä poni vaikuta kipeältä enää.

Näillä mennään. Maanantaina käyn klinikalla konsultoimassa lääkäriä ja hakemassa lisää lääkkeitä Samalla kyselen, että missä vaiheessa kuskataan näytille ja samalla reissulla sitten siirrytään "kotitallille".